kissa ei totu pentuun..

meillä ollut narttu kissanpentu nyt kaksi viikkoa, mutta vuoden ikäinen leikattu kolli ei vaan hyväksy pikkuista. välillä kyllä pesee pennun turka, mutta useinmiten juoksee pennun perässä ja puree tätä ihan tosissaan kaulasta, niskasta, mahasta, pyllystä, mistä nyt ikinä saakaan kiinni. kolli hyökkii pennun kimppuun ja rojahtaa tämän päälle niin että pieni on alistettuna alla, ja sitten alkaa purra tätä pentua. ulinaahaan siitä syntyy tietenkin kun pentua sattuu, joten on pakko mennä hätiin. pienissä erissä ollaan yritetty pitää yhteisissä tiloissa, mutta kun meno kiihtyy siihen että isompi puree pentua, on pakko taas eristää toisiin huoneisiin. yöt nukkuvat eristettyinä, ja kun ollaan poissa kotoa, niin myöskin ovat erikseen. pitääkö jo luovuttaa ja uskoa että kolli ei tule hyväksymään tätä pentua. säälittää pienen puolesta kun aina joutuu alistetuksi ja "raadelluksi". pentu kyllä yrittää kovasti mennä puskemaan, mutta tuomio on useinmiten sama. miten pitäisi toimia? :/
4502
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Kyllä uskon, että tottuuvat. Se on sitä alkua vaan. Itselleni tuli myös kollille kaveriksi viime syksynä uusi kissa, näillä oli reilun kuukauden ikäero. Alussa vanhempi nujutti toista, sähisi ja murisi, puri ja näytti ettei tykännyt yhtään. Meni n. viikko, että olivat täysin toisensa hyväksyneet ja elivät todella nätisti, mitä nyt vieläkin joskus painiivat ja tämä meidän nuorempi kolli maksaa nyt vanhemmalle takaisin niitä pentuvelkoja :) Tämä on kyllä nyt ihan selkeää leikkiä jo, eivät tosissaan toisiaan kiusaa. Mutta tosiaan, anna kisujen tottua toisiinsa rauhassa. Jos kolli käy liian rajuksi, menet väliin ja komennat sitä, torut ja erotat vain kollin pennusta. Kunhan pentu kasvaa, se aivan varmasti oppii paremmin pitämään puolensa. Toki kissat ovat yksilöitä, mutta meillä nuoremman kasvettua isommaksi se alkoi pistää vastaan ja vanhemmalta kollilta hävisi pahimmat luulot itsestään :) Tämä on nyt todella rauhallinen kissa, nytkin sylissä köllöttää ja kehrää tässä. Nuorempi on vielä aika vilkas kaveri, mutta kyllä se siitä rauhottuu kun enemmän tulee ikää.

Tsemppiä teille, kyllä uskon että rauhottuvat ja alkavat hyväksymään toisensa! Välillä alussa on vaan mentävä väliin ja toruttava kollia, kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu :)

Äänestä
  • lohdutuksen ja tsemppauksen sanoista. välillä vaab alkaa epätoivo hiipiä ja ei uskalla kiintyä pentuun kunnolla, kun koko ajan takaraivossa on ettei pentu voi meille jäädä.. :( todella hämmentävää huomata kuinka aggressiivinen kollista tuli pennun saavuttua taloon.. näyttää siltä että voi tehdä tosi pahaa jälkeä pennulle jos ei mene erottamaan heitä. kaksi viikkoa jatkunut sama meininki..

    Äänestä

  • huolestunut.. kirjoitti:

    lohdutuksen ja tsemppauksen sanoista. välillä vaab alkaa epätoivo hiipiä ja ei uskalla kiintyä pentuun kunnolla, kun koko ajan takaraivossa on ettei pentu voi meille jäädä.. :( todella hämmentävää huomata kuinka aggressiivinen kollista tuli pennun saavuttua taloon.. näyttää siltä että voi tehdä tosi pahaa jälkeä pennulle jos ei mene erottamaan heitä. kaksi viikkoa jatkunut sama meininki..

    vähän toisella lailla.. otettiin leikatun nartun kaveriksi pieni poikakissa.. ja nartusta tuli todella agressiivinen ja kummallinen sai aina varoa jos sitä meinasi nostaa sun muuta.. eläinlääkäri meinasi että sillä olisi jtn neuroosia... vilkkuluomet näkyivät selvästi sun muuta, ja ensin se oli viikon poissa ja tuli sitten takasi.. mutta nyt se on ollu jo viis viikkoa pois.. yritä olla kissoillesi tasapuolinen ja jos esim. vanhempi kissasi yrittää syödä pennun ruokia niin älä toru sitä.. ja annat sille aina vähä etuoikeuksia.. meillä oli hetken aikaa niin että pikku kissa ei saanut tulla sohville ne oli ns. ison kissan aluetta mutta ei sekään toiminut kun pikkukissi sai vaan lisää vauhtia jos sitä rupesi kieltämään.. ne eivät ikinä tapellu eikä ottaneet yhteen mitenkää (ihmettelen) sähisivät vain. Toivottavasti kissanne sopeutuvat toisiinsa :)

    Äänestä

  • pimu-16 kirjoitti:

    vähän toisella lailla.. otettiin leikatun nartun kaveriksi pieni poikakissa.. ja nartusta tuli todella agressiivinen ja kummallinen sai aina varoa jos sitä meinasi nostaa sun muuta.. eläinlääkäri meinasi että sillä olisi jtn neuroosia... vilkkuluomet näkyivät selvästi sun muuta, ja ensin se oli viikon poissa ja tuli sitten takasi.. mutta nyt se on ollu jo viis viikkoa pois.. yritä olla kissoillesi tasapuolinen ja jos esim. vanhempi kissasi yrittää syödä pennun ruokia niin älä toru sitä.. ja annat sille aina vähä etuoikeuksia.. meillä oli hetken aikaa niin että pikku kissa ei saanut tulla sohville ne oli ns. ison kissan aluetta mutta ei sekään toiminut kun pikkukissi sai vaan lisää vauhtia jos sitä rupesi kieltämään.. ne eivät ikinä tapellu eikä ottaneet yhteen mitenkää (ihmettelen) sähisivät vain. Toivottavasti kissanne sopeutuvat toisiinsa :)

    heippa
    kyllä kissan kanssa saattaa vierähtää todella paljon aikaa että totuu toisiin.mutta kyllä se vielä onnistuu. kokemusta on mulla .itselläni on kolme kissaa ja töitä on saanut tehdä että sopeutuvat. kun vanhin kissa oli 13 vuotias kun muutti kaksi pentua taloon.tyttöpennun sulatti heti kun on saman värinen kun oli itse,mutta kun uros oli eri värinen sitä ei oikein ole sulattanut vieläkään.
    mutta kyllä tullaan kuitenkin toimeen ja vanha kissamme vielä pääsee ulos niin se autaa.
    terv kolmen kissan omistaja

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


huolestunut.. kirjoitti:

meillä ollut narttu kissanpentu nyt kaksi viikkoa, mutta vuoden ikäinen leikattu kolli ei vaan hyväksy pikkuista. välillä kyllä pesee pennun turka, mutta useinmiten juoksee pennun perässä ja puree tätä ihan tosissaan kaulasta, niskasta, mahasta, pyllystä, mistä nyt ikinä saakaan kiinni. kolli hyökkii pennun kimppuun ja rojahtaa tämän päälle niin että pieni on alistettuna alla, ja sitten alkaa purra tätä pentua. ulinaahaan siitä syntyy tietenkin kun pentua sattuu, joten on pakko mennä hätiin. pienissä erissä ollaan yritetty pitää yhteisissä tiloissa, mutta kun meno kiihtyy siihen että isompi puree pentua, on pakko taas eristää toisiin huoneisiin. yöt nukkuvat eristettyinä, ja kun ollaan poissa kotoa, niin myöskin ovat erikseen. pitääkö jo luovuttaa ja uskoa että kolli ei tule hyväksymään tätä pentua. säälittää pienen puolesta kun aina joutuu alistetuksi ja "raadelluksi". pentu kyllä yrittää kovasti mennä puskemaan, mutta tuomio on useinmiten sama. miten pitäisi toimia? :/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu