eli vammaisaborteista asiaa.
Olen nuori monivammaisen lapsen sisko, sisareni on minulle kuin oma lapsi.
Olen todella paljon häntä sitten hoitanut ja tiedän sen asian plussat ja miinukset.
Nyt kysyisinkin teiltä, joiden mielestä vammaisen abortointi on ok, miksi?
Miksi vammaisen saa tappaa (tai lapsen ylipäätään) kohtuun?
Onko todella oikein, että vammaissyyn perusteella saa abortin vielä myöhemmin kuin terveen lapsen kohdalla?
Olen tehnyt sen päätöksen, että jos tulisin raskaaksi ja olisipa lapsi terve, todella pahoin vammainen tai vaikka raiskauksesta tullut niin minä en aborttia ottaisi.
Tiesittekö te, että kuulemma yli puolet niistä äideistä, jotka saavat tietää että lapsella on downnin syndrooma tekevät abortin?
Voin kertoa, että kun luin sen jutun sain kyyneleet silmiini ja minua kuvotti!
Jos jostakin vammaisabortit on okei, hyväksen sen, mutta tulkoot ensin siskoni luo ja kertokoot hänelle siihen syyn miksi meidän rodusstamme pitäisi hänen kaltaisensa poistaa!!
Olen nuori monivammaisen lapsen sisko, sisareni on minulle kuin oma lapsi.
Olen todella paljon häntä sitten hoitanut ja tiedän sen asian plussat ja miinukset.
Nyt kysyisinkin teiltä, joiden mielestä vammaisen abortointi on ok, miksi?
Miksi vammaisen saa tappaa (tai lapsen ylipäätään) kohtuun?
Onko todella oikein, että vammaissyyn perusteella saa abortin vielä myöhemmin kuin terveen lapsen kohdalla?
Olen tehnyt sen päätöksen, että jos tulisin raskaaksi ja olisipa lapsi terve, todella pahoin vammainen tai vaikka raiskauksesta tullut niin minä en aborttia ottaisi.
Tiesittekö te, että kuulemma yli puolet niistä äideistä, jotka saavat tietää että lapsella on downnin syndrooma tekevät abortin?
Voin kertoa, että kun luin sen jutun sain kyyneleet silmiini ja minua kuvotti!
Jos jostakin vammaisabortit on okei, hyväksen sen, mutta tulkoot ensin siskoni luo ja kertokoot hänelle siihen syyn miksi meidän rodusstamme pitäisi hänen kaltaisensa poistaa!!
Vastaukset 54
Vanhimmat
eettisesti hyväksyttävää tehdä aborttia mistään muusta syystä kuin silloin, jos on itse kuoleman vaarassa (esim kohdunulkoisen raskauden ollessa kyseessä).
Monet kuitenkin tekevät abortin, jos lapsi on vaikeasti epämuodostunut tai kehitysvammainen. Vaikeasti epämuodostuneiden tapauksissa on kyse siitä, että lapsi todennäköisesti kuitenkin kuolisi synnytykseen. Synnytys on helpompi kun lapsi on pienempi. Loppuraskauden keskeytys tehdään siten, että sikiö surmataan myrkyllä kohtuun ja synnytys käynnistetään.
Kehitysvammaisen abortoimisessa on taas kysymys siitä, että halutaan tuhota yksilö, joka olisi yhteiskunnalle (ja vanhemmilleen) rasitus.
Ihan kuten rypäleraskauden tai keskenmenonkaan hoito.
loppuraskauden keskeytyksiä eikä sikiöitä surmata kohtuun - ei edes äidin hengen perusteella! Raja keskeytykselle sikiön sairauden tai vamman - joka on todettu luotettavalla tavalla, epäily ei riitä - on 24 viikkoa. Jos äidin henki on uhattuna, synnytys saatetaan kyllä käynnistää / tehdä keisarileikkaus, tällöin ennenaikaista lasta sitten tehohoidetaan ellei kyseessä ole lapsen tila, jossa elinmahdollisuuksia ei ole (vaikkapa anenkefalia = isojen aivojen puuttuminen)!
Lienee kirjoittaja katsellut Espanja-dokumenttia...
raskauden loppupuolella. Nuorempiakin lapsia on jäänyt henkiin. Viikoilla 12-24 tehdyt abortit tehdään juuri siten kuin sanoin. Lapsi surmataan myrkyllä kohtuun ja sitten synnytys käynnistetään. Äiti saa tuntikausia synnyttää kuollutta lastaan. Kesisarileikkauksia ei koskaan tehdä, kun sikiö on kuollut. Siihen on jokin lääketieteellinen syy.
Siinä olet oikeassa, on hyvin harvinaista että äidin henki vaarantuu raskauden takia. Silloin tehdään yleensä alkuraskauden keskeytys.
trimesteriin eikä kahteen. Viikko 24 on keskiraskautta.
Rakenneultra ja tehdään seulonnan jatkotutkimukset tehdään joskus hämmästyttävän myöhäisessä vaiheessa. Mielestäni rakenneUÄ pitäisi tehdä kaikille jo raskausviikolla 18.
sen jakaa, mutta tuo on kuitenkin jo reippaasti yli puolenvälin!
loppuraskaus alkaa viikon 28 jälkeen. Tämä on meillä ainoa tunnettu tapa jakaa raskauden kesto. Sama opetetaan kaikissa oppilaitoksissa ammattilaisille ja neuvoloissa äideille.
40 : 2 = 28?
täältä
http://www.tekay.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=36&Itemid=86
kolmannekset eli trimesterit havainnollistettu hyvin.
- alkuperäinen kysymys oli, tehdäänkö Suomessa loppuraskauden aikana abortteja: ei siis tehdä.
raskaus jaetaan kahteen niin vastaus on; kyllä tehdään.
ei puhuisi raskauden puolikkaista vaan kolmanneksista. Ehkä olisi todella tarvetta sanakirjalle suomi-hihhuli-suomi.
Hihhuliväkeehän on tää kiihkofemakko-pakkoväkivouhottajat..
http://finohta.stakes.fi/FI/sikioseulonnat/perheille/index2.htm
...sinullehan on silloin aivan itsestään selvää, miksi kaikki vanhemmat eivät koe voimavarojensa riittävän erityislapsen kasvattamiseen.
Erilaisuus on rikkaus, mutta kyllä siihen tarvitaan tietyntyyppisiä ihmisiä, jotka jaksavat erityislasten kanssa. Meillä suomessa on hyvä sosiaalihuolto ja varsinkin erityislasten perheille on tarjolla hyvin apua. On kuntoutusjaksoja, omaishoidon vapaita, omaishoidontukia, kurssitusta erityislasten vanhemmille, liittoja, kodin erityisvalmistelut ovat maksuttomia, lääkkeissä tulee omavastuu kattovastaan, auton saa verottomana jne. Kyllä meillä vanhemmat jaksaa hyvin erityislasten kanssa. Mutta mennäänpä johonkin itäeuroopan maahan tai itäiseen naapuriimme. Kyllä siellä hylätään terveitä lapsiakin, kuten meilläkin, mutta erityislasten hylkäämiset ovat ihan toista luokkaa. Se ei kerro siitä, että siellä vanhemmat rakastavat lapsiaan vähemmän, se kertoo vain siitä, miten loppuun polttavaa erityislapsen kasvatus on. Vanhemmat eivät jaksa, voimat eivät riitä, vaikka miten on toivottuja lapsia joita palvotaan kuten lapsia pitää palvoa.
Nyt tilanne on helpompi suomessakin, kun kansa ei ole enää yhtä suoraryhtistä mitä se oli ennen. Tietenkin myös uskonnon ote kansasta on lipsunut. Ennenvanhaan vanhemmat pitivät erityislastaan rangaistuksenaan, ristinään joka heidän tulee hoitaa. Apua ei otettu vastaan vaikka sitä tarjottiin. Nykyiset vanhemmat ottavat mielellään vastaan kaiken yhteiskunnan tuen ja ottaisvat vielä enmmänkin jos saisivat, kyllä nyt erityislapsenkin kanssa pärjää itsekin tervepäisenä, jos alkaa liikaa rasittamaan, niin soitto sosiaalihuoltoon ja lapselle löytyy jakso johonkin kuntotuskeskukseen tai vastaavaan. Näin pitää siis ollakin, erilaisuus oli rikkaus, suomi on rikkaampi kuin meillä on mahdollisuudet kaikenlaiseen elämään. Mutta silti ei erityislapsen hoidosta kannata niin ruusuista kuvaa antaa, että siihen kykenisi ihan kuka tahansa tuosta vain.
aina yhtä arvokas, oli vammainen tai terve, nuori tai vanha jne.
Kyse ei ole jaksamisesta, vaan elämän arvokkuudesta.
Jos ei jaksa, on haettava apua, mutta se, että oman lapsensa tappaa ei saa olla se "vaihtoehto".
Missään helkkarin vaiheessa en ole koittanut antaa "niin ruusuista kuvaa" elämästä vammaisen kanssa, minä yritän kertoa, että miten paljon minua vammaisen ihmisen omaisena vammaisabortit loukkaavat
Opiskelen itse sosiaali-ja terveys alaa ja meille on opettaja suoraan sanonut, että jokaisen on hyvä miettiä vammaisabortin eettisyyttä.
Kyseessä siis oli vuosia itse opiskellut ihminen, joka puolusti vammaisten oikeutta elää....
Alla olevasta linkistä löytyy minusta hyvää tietoa abortista ylipäätään, ota huomioon, että kyseessä on lääkäriliiton sivuilta otettua materiaalia...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000037663059
kehitysvammainen, mutta siitä huolimatta en ajattele kuten sinä.
Et hyväksy abortteja millään syillä, joten ei tuokaan näkökulma ole mikään ihme.
Itse taas hyväksyn abortin kaikilla syillä, toisin sanoen koen että raskaana oleva nainen tietää parhaiten ja saa valita, enkä näin ollen näe ongelmaa vammaisuuden vuoksi abortointiinkaan.
Täytyy olla todella VARMA siitä, että haluaa sen vammaisen lapsen ennenkuin sen tekee.
Niin minäkin olen vuosia opiskellut ihminen ja minun sanoin pitää puolustaa myös jokaisen oikeutta elää itse valitsemallaan tiellään. Ihmisellä pitää olla oikeus myös kuolla.
Eli opettajasi sanominen nyt ei hirveitä Ahaa-elämyksiä herättänyt, sillä kautta aikojenhan ihmiset ovat nähneet asiat eritavoin. Koulutuksella siihen ole mitään merkitystä. Mikäli haluat tietää minun taustani puhua vammaisista ihmisistä, niin olen ollut kehitysvammaisten kuntoutuskeskuksen ns. terminaaliosastolla töissä nuoruudessani vuoden ajan. Lisäksi suvussani on periytyvä syvää kehitysvammaisuutta aiheuttava rasite.
Sinä se sitten ohitit sen tosiasian, että siellä missä ei ole yhtä hyvät turvaverkot kuin meillä, vanhemmat palavat loppuun ihan tosissaan erityislapsen kanssa. Mitä sinä sanot esimerkiksi romanian, viron tai bulgarian erityislapsien oloista? Väität, että heitä vanhemmat eivät rakastaneet kuten suomalaiset vanhemmat rakastavat lapsiaan? Vai eikö heillä jostain syystä ole sitä elämän arvoa? Heidän olonsa eivät ainakaan mitenkään arvokkaat ole.
Ota nyt katseesi pois siitä siskostasi ja koeta ymmärtää mitä sinulle kerrotaan. Vaikka sinä jaksat ja elämä on ihanaa vammaisen siskosi kanssa, todellisuus on se, että kaikki ihmiset eivät koe erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevaa lasta kuten sinä. Sinä et ensinnäkään ole sen vanhempi. Ja vaikka olisit, sinä olet suomessa, joten sinä saat apua milloin tarvitset lapsen hoitoon. Jotkut ovat koko elämäkseen täysin sidottuja lapsen huoltoon, ei ole vaihtoehtoja.
Ihmisellä pitää myös olla oikeus kuolla?
Me puhumme nyt aborteista, emme siitä että aikuinen, täysissä ruumiin ja sielun voimissa toivoisi kuolemaa.
Sitten toinen asia, olen kirjoittanut toistaiseksi vain suomen oloista, mutta missään nimessä en ole koittanut antaa sitä kuvaa, että esim virolaisten erityislasten vanhemmat eivät rakasta lapsiaan niinkuin suomalaisvanhemmat.
Tottakai jokaisella ihmisellä on sama ihmisarvo, näillä ulkomailla olevilla lapsilla on usein asiat huonosti, eikä se saisi mennä sillä tavalla, ei tietenkään.
Toivon, että sinä ymmärtäisit, että yritän vain selittää, että vammaisabortti (tai abortti ylipäätään) on sellainen asia joka ei ole oikein.
Jos olet siinä eri mieltä, toivon, että edes myönnät asiaan liittyvän monia eettisiä kysymyksiä
pohjoisemmassa tapahtunut tragedia, jossa iäkäs isä surmasi kehitysvammaiset tyttärensä ja vaimonsa, sitten itsensä.
Ajatteliko vanha väsynyt isä - kun vaimokin joutui vuoteenomaksi - että parempi on tyttärien ja vaimon olla kuolleita kun toisten hoidokkeina?
Miksi terveiden lasten apu ei kelvannut?
Miksei kukaan huomannut omaishoitajan loppuunpalamista?
Miksi ylipäänsä vammaisten lasten vanhempien tärkein toive on että "saisivat elää päivän kauemmin kuin vammainen lapsensa" (kts. tämän päivän Aamulehti)?
Yhteiskunnalta saatava apu kun on lähinnä laitoshoitopaikka, jossa joku häiriintynyt hoitsu pistelee insuliinia...?
Välillä laitoshoidossa, siellä ei kuule ensinnäkään ole niin kauheaa....
Nuo insuliini surmat mistä puhuit, olivat hirveitä, mutta voin kertoa että suurin osa hoitajista ei toimi noin....
Noilla hoitajilla on luultavasti mennyt henkisellä puolella jokin pahasti vikaan.
Et voi yleistää suomen laitoshoitoa huonoksi, sori vain.....
Ja mitä tulee isään joka surmasi lapsensa ja vaimonsa, niin yritätkö jollain tavalla vihjata, että oli (edes osittain) oikein tehdä kolme murhaa?
Vain siksi etteivät joutuisi laitokseen?
Ei huhhuh, sanon minä.
Jokaikiseen asiaan littyy monia eettisiä kysymyksiä. Voimme pohtia eettisesti onko oikein ajaa autolla, onko oikein syödä lihaa, onko oikein abortoida jne.
Siksi,e ttä nämä asiat ovat eettisesti kyseenalaisia, ei voi sanoa kuten sinä sanoit:
Mikä on oikein ja mikä on väärin on jokaisen oma moraalinen näkemys.
Se on selvää, että sinä yritätä sanoa, että vammaisten abortointi ei ole mielestäsi oikein. Minä olen kanssasi osittain samaa mieltä, minäkään en nimittäin usko, että minulle henkilökohtaisesti olisi oikea valinta abortoida lastani vammaisuuden takia, silloin jo lapsi olisi toivottu. Silti en uskaltaisi mennä ssanomaan, että kaikkien muiden pitäisi nähdä asia samoin, vaan jokaisen on punnittava omat voimavaransa ja arvioitava niiden pohjalta onko erityislapsen pitäminen oikea valinta heille.
Esim lihansyöntiä ja aborttia loppujen lopuksi verrata toisiinsa?
Miten voit vetää tuollaisia päätelmiä aiemman kirjoittajan teksteistä? Itse, tosin suvun kautta omaisena, en näe noita väitteitä kirjoituksessa. Sen sijaan mahdollisesti jo hiukan enemmän elämää nähneenä vaistoan vaikean ytimen ja sinunkin siitä pitäisi tietää. Rakkaus mieheni siskoa kohtaan on ehkä sisaruksista suurinta mutta kukaan ei voi kieltää etteikö lähes 60-vuotiaat ihmiset väsyisi jossain vaiheessa yli 30 vuotta hoivanneena. Rakas mutta raskas. Ei sen myöntämisessä mitään pahaa ole.
paljon lisää keskustelua ja tietoa
http://www.verneri.net/yleis/
Paljon parempi foorumi vammaiskeskustelulle.
Olen itse sitä mieltä, että raskauden suhteen naista ei saa painostaa mihinkään, ei yhteiskunta eikä ulkopuoliset. Vammaista lasta odottavan ei pitäisi kokea niin että yhteiskunta painostaa aborttiin. Nainen tekee päätöksen ja siihen on muiden tyydyttävä.
Jos siskosi joskus tulee raskaaksi, hänenkin on saatava tehdä itse omat päätöksensä, ei muiden hänen puolestaan.
löytyy täältä
http://verneri.net/yleis/tietoa-odottajille/eettisesti.html
ja myös Lääkärin etiikassa on oma lukunsa dikiödiagnostiikasta
Riitta Jallinoja on tehnyt aiheesta väitöskirjan, jonka tiivistelmään on linkki verneri-sivustossa.
Ei mitenkään yksipiippuinen asia.
se olikin Piia eikä Riitta. Linkki tässä
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sosio/vk/jallinoja/genetics.pdf
Kiitos aloittajalle hyvästä ja ajatuksia herättävästä keskustelunaiheesta.
Toinen näkökulma, se mitä ei koskaan pitäisi ottaa esille, mutta minkä takia yhteiskuntamme "suosii" vammaisten abortointeja, on tietenkin raha.
Ihminen on tuottamaton koko elämänsä, mutta siihen kyllä uppoaa...
Se on aivan hirveää ajatella, sillä tottakai inhimillinen näkökulma on otettava esiin ja jokainen oikeasti vammaisten kanssa tekemisissä ollut miettii ennenkaikkea sitä ihmistä näiden numeroiden takana. Mutta yhteiskunta on kasvoton, persoonaton talousjärjestelmä. Ei se ajattele inhimillisesti.
Jos rahaa ei ajateltaisiin, vaan ajateltaisiin vain inhimillisesti, niin sikiödiagnostiikka tuskin olisi kaikille tehtävä tutkimus. Se olisi varmasti halukkaille omakustanteisesti tehtävä toimenpide. Nyt yhteiskunta haluaa tarjoata jokaiselle mahdollisuuden tehdä karsintaa/säästöä...
sillä ei ihmisen arvoa mitata.
En tajua ihmisiä,jotka tekevät tähänmaailmaan lisää vammaisia tieten tahtoen.Jos tahtoo sellaisen tehdä niin pitäisi itse olla valmis kustantamaan kaikki erikoistarpeet sille lapselle yms.Ja onko järkeä tehdä lapsia , joiden elämä ei ole koskaan ns.normaalia ja elinennustekkin voi olla paljon lyhyempi kuin terveellä?Sanoisin,että itsekästä ja typerää.Jos oma lapseni olisi todettu vammaiseksi,olisin keskeyttänyt raskauden välittömästi.
valintasi, jota kenelläkään ei olisi oikeutta arvostella.
Kunnioita sinäkin toisten valintoja vaikka ne olisivat erilaisia kuin sinulla, muutenha toimit kuten ns. pakkoväki, joka haluaa väkisin tyrkyttää omat ratkaisunsa muidenkin ratkaisuiksi.
Vammoja on monenlaisia, tiesithän sen ja kaikki ei näy seulonnoissa, esim suvaitsemattomuus.
Voin kertoa, että myös vammaisen elämä voi olla hyvä elämä, vamman laatu yms vaikuttaa kaikkeen, mutta kenelläkään ei ole oikeutta sanoa, että toisen elämä on tarpeeton, huono.
Miksi sinä luulet, että tahtoisin tieten tahtoen vammaisen lapsen?
Olen tottakai sitä mieltä, että kun rupean lapsia tekemään tahdon terveen, mutta mikäli lapsi paljastuisi vammaiseksi, en pystyisi aborttia tekemään.
Se ei olisi minkäänlainen vaihtoehto, ikinä.
kun itse tulet raskaaksi - jätätkö veri- ja UÄ-seulat kokonaan väliin? Jotkut jättävät, jotta eivät joutuisi valinnan eteen.
pystyisin käymään, vaikkakin tulos, oli se mikä tahansa, ei vaikuttaisi päätökseeni mitenkään.
Ja nimimerkille "myös minä." Kuinka niin on parempi olla kuollut kuin vammainen?
Parempihan se on elää vammaisena kuin olla elämättä olleenkaan.
Ei ihminen ole mikään Jumala, joka voi todeta kenen elämä on elämisen arvoista ja millainen on "hyvä elämä"...
on olemassa. Olen vammaisen 18- vuotiaan pojan täti. Hän on ulkoapäin aivan normaali, mutta puhe on epäselvä ja hän on jossain 10- vuotiaan tasolla henkisesti. Poika on käynyt erikoiskoulua ja vuosi sitten alkoi käydä koulua, jossa ollaan viikot ja viikonloput kotona. Hänellä ei koskaan ole ollut ystäviä missään, eikä sisaruksiakaan ole. Raivokohtauksien takia hän käyttää jatkuvasti rauhottavia (on käynyt vanhempiensa kimppuun, tappelee koulussa, yrittänyt maata väkisin tytön, ei tiedä siinä olevan mitään väärää). Sain kuulla, että hänet potkitaan pois koulusta käytöksen takia. Siskoni on aivan rikki. Poika ei voi olla yksinään kotona ja molemmat vanhemmat käyvät töissä. Nyt hän lähtee vammaisten hoitolaitokseen muutamaksi viikoksi. Siskoni sanoi, että olisi pitänyt tappaa kehtoonsa. Järkytyin noista sanoista, mutta toisaalta ymmärrän häntä. Hän ei ole uskaltanut hankkia lisää lapsia, jos nekään eivät olisi terveitä. Huonosta liitosta ei voi erota pojan mielenterveyden takia ja kaikkea muuta paskaa...
Sinulla tämä vammainen lapsi on siskosi, varmasti äitisikin häntä rakastaa, mutta oletko koskaan kysynyt, onko vammaisen hoitaminen käynyt joskus liian raskaaksi?
että hänelle ei tule sanasta vammaisabortti mieleen muuta kuin yksi asia.
Ja se asia oli Hitleri.
Toivottavasti tämä vastasi viimeiseen kysymykseesi riittävän hyvin.
Ja olen pahoillani siitä, että siskollasi on vammainen lapsi, se on raskasta...
Vammaisuus ei kuitenkaan saa olla syy aborttiin, vammaiset ovat ihmisryhmä joka ei aina osaa vaatia itselleen oikeuksia ja siksi meidän "terveiden" on niitä heille vaadittava.
Näistä oikeuksista suurin on oikeus elämään.
Se on Hitler, ei Hitleri!
Sinun tarvitsee seistä nyt täysin sisaresi takana ja auttaa häntä luovuttamaan.
Luovuttaminen tarkoittaa vain sitä, että päästää pojastaan irti. 18-vuotiaana lapset lentävät pois pesästä, se on luonnollista. Vammaissen lapsen vanhemmille se ei ole luonnollista, vaan pyrkivät siihen mihin muutkin vanhemmat, eli lapsista luovutaan vasta kun niiden omat siivet kantavat. Sisaren poikasi siivet eivät tule koskaan kantamaan, siksi sisaresi ei ole halukas koskaan luovuttamaan. Hän on varmasti juuri niitä vanhempia, jotka toivovat elävänsä pidempään kuin lapsensa, jotta saavat hoidettua lapsensa loppuun saakkaa. Se ei kuitenkaan ole normaalia vanhemma käytöstä. Normaalisti vanhemmat toivovat kuolevansa itse ennen lastaan. Lapsi on erityislapsi, mutta vanhempi on normaali vanhempi.
Jossain vaiheessa lapsesta luovutaan, se lähtee kotoaan. Parin viikon kuntoutusjakso ilmeisesti pohjustaa tätä kotoa irtautumista. Siskosi on varmasti rikki, mutta yritä musitutella hänelle, että näin se elämä menee. Kuten joku sanoi; elämä alkaa vasta kun lapset lähtevät kotoaan ja vievät marsunsa mukanaan...
Kunnan sosiaalitoimen kautta haettavat asumispalvelut voivat helpottaa äidin elämää.
Kehitysvammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat asumispalveluja, on olemassa paljon erilaisia mahdollisuuksia asua.
Kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluja järjestetään eri lakien perusteella:
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8§, 9§
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 10§, 11§
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 2§
Sosiaalihuoltolaki 17 § 4 kohta, 20 – 23 §
Siis koska kaikkien siivet kantavat, kannattaa siskonsa väsymyksestä huolissaan olevan neuvoa siskoaan vain laittamaan lapsensa ulko-ovesta ulos. Kyllä se siitä siivilleen nousee...
Ivaa. Älä tee niin oikeasti, jos et halua siskosi vihoja päällesi.
Kaikki linnut eivät nouse koskaan omille siivilleen, mutta koska me olemme ihmisiä, meillä on empatia ja kyky auttaa niitä jotka eivät pääse omin voimin eteenpäin. Me emme ole eläimiä ja jätä toisia oman onnensa nojaan, jos niiden resurssit eivät riitä räpiköimään itsenäisesti eteenpäin.
Ikävä pudottaa jonkun muun lento maanpinnalle, mutta poika joka joutuu koulusta ulos häiriökäyttäytmisen takia, tuskin tulee koskaan pärjäämään tuetussa asumisessa. On menossa jaksolle laitokseen, suunta on varmasti oikea, mikäli siellä saavat kuntoutettua, niin hyvässä lykyssä joskus saattaa psyyke olla kohdallaan jos muuten resurssit riittävät tuettuun asumiseen. Kukaan meistä ei toivo, että avoimissa asuntoloissa asuu ihmisiä, jotka runsaasti häiriökäyttäytyvät, ihan jo oman turvallisuutemme vuoksi.
tarkoitus ivata. Sosiaalitoimen kautta laitosasumiseenkin mennään ja laitoksissakin on hyviä asumisratkaisuja (ja hoito 24/7). Täysi-ikäisen lapsen äidin ei siis tarvitse loppuikäänsä toimia omaishoitajana.
On vain ahrmillista, että yhä edelleen monet kuvittelevat, että itse on pyykkinsä pestävä tai ristinsä kannettava...
Jotain hyvääkin tässä pullamössö sukupolvessa on, kun ihmiset eivät halua enää polttaa itseään loppuun, vaan nyörtyvät varsin miellelläänkin ottamaan apua vastaan. Tuossa sotasukupolvessa on edelleen jopa yli kahdeksankymppisiä käppänöitä, jotka eivät penniäkään ole koskaan suostuneet ottamaan avustuksia ja kasvattavat kotonaan lähemmäksi kuusikymppisiä kehitysvammaisia lapsiaan... Mikä on näiden lasten kohtalo sitten kun muorista ja paapasta aika jättää hetkellä millä hyvänsä? Vaikeita asioita, vaikeita asioita.
Toivottavasti huolissaan olevan naisen sisar ei ole yhtä periksi antamaton...
siskoni poika ei tule koskaan pärjäämään yksin. Hän asuu elämänsä joko kotonaan tai hoitolaitoksessa, on vain kyse siitä mikä paikka hänet suostuu ottamaan, kotona hän ei pysty olemaan, kun ei ole ketään vahtimassa ja lääkkeet pitää ottaa tietyin ajoin(ei osaa itse).
On kyllä kurjaa katsoa kun pojalla ei ole normaalia elämää, ei kavereita, työtä, omaa kotia, tyttöystävää tai tulevaisuudessa omaa perhettä.
Jos etukäteen tietäisin, että lapseni ei ole terve, niin nykyisellä kokemuksella en häntä pitäisi. Minulla ei olisi voimia vammaisen lapsen hoitamiseen.
hakea jostain vielä enemmän apua juuri oman jaksamisensa kanssa? (toivottavasti en nyt utele liikaa)...
Toisilla paikkakunnilla kun erilaisista palveluista jne saa tapella, toisissa niitä järjestetään enemmän.
Ja loppujen lopuksi siskosi poika on onnekas siinä mielessä, ettei hänen asiansa ole vielä huonommin (siis hänhän voisi olla esim 4 vuotiaan tasolla, jne).
Toivottavasti siskosi ja hänen perheensä asiat alkavat mennä parempaan suuntaan.
"mutta koska me olemme ihmisiä, meillä on empatia ja kyky auttaa niitä jotka eivät pääse omin voimin eteenpäin. Me emme ole eläimiä ja jätä toisia oman onnensa nojaan, jos niiden resurssit eivät riitä räpiköimään itsenäisesti eteenpäin."
Voi lässynlää..
Oksettavan tekopyhää tekstiä sellasen näppikseltä joka teki alkioikäiselle lapselleen mitä teki..!
emme mitenkään vastusta aborttia, mutta annamme tänne syntyneille eri tavoin vammaisille ihmisille arvostusta ja tuemme parhaamme mukaan. En näe asiassa mitään ristiriitaista.
Sitä paitsi monelle vammainen lapsi on toivottu. En silti pidä sikiöseulontojakaan pahana asiana. Raskaaksi tullut nainen saa päättää ja siihen on muidenkin tyydyttävä.
Vammaisillakin on oikeus itse päättää, mitä tekevät, jos tulevat raskaaksi. Sitä ei saa kukaan päättää hänen puolestaan (niin kuin ennen tehtiin monessa maassa)
Ristiriita syntyi korviesi välissä.
menit ohi aiheen jotta sivuraiteet vain kolisi :)
määrittelet. Sydänakkako on palstan uusi moderaattori?
Taitaa sen verran ylpeä ihminen olla ettei apua hae. Enkä itse esimerkiksi tiedä mitä apua olisi tarjolla? Luulen, että hän on kyllä tietoinen kaikesta mitä täällä korvessa on tarjolla. Joskus on poika ollut viikonloppuja viettämässä sijaiskodin tapaisessa paikassa ja mummonsa luona on myös aika paljon. Niin, asiat voivat olla aina huonommin, mutta sen tiedän etteivät ne parempaan suuntaan mene(miehellä vakava sairaus)
Niin, sehän oli se aborttiväki mikä oli olemassa, johon kuulema myös kuulun.
Ne ovat siitä omituisia ihmisiä, kuulema,e ttei niillä ole moraalia.
eli tsori, unohdan aina,että minulla ei ole moraalia, kun tulee vain joskus kerrottua vain mitä ajattelen (siis ilmeisesti vain kuvittelen ajattelevani)...
Kyllä' mä vielä joskus alan sen oppia, että mulla ei ole moraalia tai kykyä empatiaan, kun jaksatte vain näin ahkerasti musitutella.
Sinä luot minut, oi muista se teidän korkeutenne, aborttiväen luoja ja korkein sana. Meitä ei ole ilman teitä, meihin uskovia ja meidät luoneita...
jotka eivät apua huoli ylpeyden takia, jne.
Ehkä jos saisit (ihan varovasti siis) puhuttua sisarellesi?
Kenenkään ei tarvitse yksin jaksaa.
http://www.youtube.com/watch?v=4fP0Zxw53kk&feature=related
Nostan todella hattua vanhemmille, moni ei olisi siinä tilanteessa tehnyt moraalisesti oikein.
että jollakulla on tarpeeksi pokkaa asettaakseen itsensä moraalin vartijaksi. Tunteettomat kovanaamat pääsevät kerrankin pätemään.
Ja mitä siihen väitteeseen tulee, että minä muka asetan itseni moraalin vartijaksi niin se homma ei mene niin, aika kauas siitä!