Järkyttyneitä olemme varmasti kaikki pyhäkkäät.
Hiljainen ahdistus on sisimmässä ja osaaottavat ajatukset kulkeutuvat lapsensa(nuorensa) menettäiden vanhempien ja heidän ystäviensä luo.
Liian rajulta tuntuu, että kolme ihan lasta vielä,nuorta lähtee yks kaks.
Loukkanntuneiden nuorten läheisten tuskainen kipu on myös valtavaa.
Miten voi auttaa?
Hiljainen ahdistus on sisimmässä ja osaaottavat ajatukset kulkeutuvat lapsensa(nuorensa) menettäiden vanhempien ja heidän ystäviensä luo.
Liian rajulta tuntuu, että kolme ihan lasta vielä,nuorta lähtee yks kaks.
Loukkanntuneiden nuorten läheisten tuskainen kipu on myös valtavaa.
Miten voi auttaa?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Pelkkä kuunteleminen, olkapäänä oleminen auttanee. Mitä muuta voisi tehdä? Kyllä tällainen panee kenet tahansa sanattomaksi. Suru on kaikkien meidän pyhäkkäiden yhteinen.
Kuten myös kevään tapahtumat,silloin myös Pyhäjärvi keskusteli heistä.
Kirjoitit "että keväällä Pyhäjärvi keskusteli heistä"?
Tarkoitatko nyt "heistä" menehtyneistä vai mitä viittauksesi tarkoittikin?
Osanottoni kaikille pyhäjärvisille, ennenkaikkea
lähiomaisille.
Liikennegiljotiini haukkasi ison palan.
Vaikean elämäntilanteen ja surun kohdatessa tunnemme avuttomuutta ja yksinäisyyttä. On kova ikävä ja turvallisuuden kaipuu. Uskon, että myötätunto ja rehti suhtautuminen kanssakulkijoiden osoittamana ja auttaminen käytännön asioissakin ovat helpottamassa tilannetta. "Selän kääntäminen" on pahinta, mitä lähimmäinen voi tehdä. Samoin kaikkinainen arvostelu.
miten voin auttaa, pääsee alkuun.Itse suurta surua kohdanneena tarvitsin aikoinani lähinnä käytännön apua, vaikka siivous,astioiden pesu, kaupassa käynti tms. arkinen asia.Suru vie voimat, eikä jaksaisi edes tavallisia kotiaskareita tehdä.Tämä on tietysti henkilökohtainen asia, kuka mitenkin suruaan työstää. Mutta yksi kannanotto.
Ja älkää sitten tollistelko näitä omaisia tossa kylällä ja kaupoilla. Ihtee ärsytti aikanaan kun tollotettiin niinku jotain sirkuseläintä ja supateltiin et"tuolla se ny menee..ompa se itkeneen näkönen..mitähän se ostaa..ai valmisruokaa-ei pysty viel ruokaa ite laittaa.."jne.
Ei ainakaan jälkiviisaiden neuvokit.
Eivät ainakaan viisastelut. toivon, että viiststelijoiden elämä on auvoisempaa. toivon sitä ihan todelloa. tämä on raskasta niin raskasta. miten tätä kestää.
Ei ketään auta monenmoinen viisastelu. Suru on vain itse kestettävä. Viisastelijat voivat viisastella ihan vain sisäänpäin. Jo saan pyytää.
hiljaiseksi vetää! ajatuksien kautta kulkiessa niiden perheiden ja ystävien luo, jotka elävät tapaturman viikon jälkeistä päivää?
Muistetaan lähimpiä tänä viikonloppuna, jokainen on arvokas ja rakas jollekkin.
Yhdyn näkemykseesi ja rukoilen. Kiitos mielipiteestäsi.
Rukoillaan nuortemme puolesta yksituumaisesti.
Näin me teemme. Kiitos.
olen hiljaa kotona, netin äärellä kuitenkin.
hiljainen rukous nousee sydämmestä; ole meidän kaikkien kanssa ja erityisesti niiden ihmisten kanssa, joiden sydämen suru on särkenyt.
onnettomuus voi kohdata ketä vaan, ojentakaamme käsi hänelle, joka on jäämässä joukoista.
Liityn tähän joukkoon. Toivon, että he joilla nyt on kaikkein vaikeinta selviävät. Rukoillaan yhdessä.
Uskon, että rukouksessa on kantava voima.
Vai rukoukset!!!Ja missäkähän oli se ukko ulijumala silä hetkellä kun antoi tän tapahtua?!Kusitauolla...ruokabreikillä??Jos on semmonen j8umala et antaa näin käydä.pitäiskö sitä vielä ylistää!!HÄH!!
Päivästä seuraavaan on yksi ajatuskuvio.