Mitä mieltä äidit olette, pitääkö lapsella olla aina kivaa?
Entä kuuluuko lapsi opettaa iloitsemaan epäonnistumisestaan?
Minkälaisia haittoja voi olla, jos näin tekee?
Entä kuuluuko lapsi opettaa iloitsemaan epäonnistumisestaan?
Minkälaisia haittoja voi olla, jos näin tekee?
Vastaukset 2
Vanhimmat
mielipide on se, että lapsella, eikä kellään muullakaan voi olla aina kivaa. Lasta ei kannata kasvattaa pumpulissa, koska elämään liittyy monenlaista tunnetta surua, pettymystä turhautumista ym., ei se ole vaarallista, jos lapsikin kokee näitä tunteita turvallisissa puitteissa.
Eikä lasta kuulu opettaa iloitsemaan epäonnistumisesta, vaan sietämään niitä.
Ei pidä olla aina kivaa, eikä myöskään pidä opettaa iloitsemaan epäonnistumisesta.
Minusta tuntuu, että joillakin nuo kuuluvat yhteen. Eli kun vanhempi yrittää uskotella lapselleen, että pitää olla aina kivaa (ei ehkä kestä itse pettymyksiä) hän myös opettaa iloitsemaan (vähättelee pettymystä) siitä, kun kaikki ei menekään ihan niin kuin piti. Mutta miten siitä voi iloita?
Mielestäni vanhemman tehtävä on tutustuttaa lapsi myös kielteiseksi koettuihin tunteisiin. Antaa hänen tuntea turvallisessa ympäristössä hankalat tunteensa ja opettaa purkamaan paha olo. Mutta vaikeaa se tietysti on, jos sitä ei itsekään osaa. Valitettavan usein näin juuri on.
Psykosomaattiset oireet ovat varmaan ensimmäiset mitä seurauksia asialla on ja myöhemmässä vaiheessa erilaiset persoonallisuushäiriöt näyttelevät varmasti aika suurta osaa sellaisen lapsen elämässä, jolle kielteinen reagointi on kiellettyä.
Vanhempia ei saa syyllistää. Mutta minähän siitä viis veisaan.