Kieli-insituutti-otsikon alla käytiin käännöstieteen laitoksesta varsin heikkoihin taustatietoihin perustuvaa keskustelua. Puheenvuoroissa käsiteltiin mm opetusvirkojen täyttämättä jättämistä, tutkimuksen määrää ja laitoksen lakkautusuhkaa.
Yliopistot, valtio yleensä tai kunnat eivät viimeaikoina ole täyttäneet erityisen innokkaasti mitään virkoja pysyvästi. Laitokseen on tällä tulossopimuskaudella (2000-2003) palkattu mm. kaksi määräaikaista lehtoria (3- ja 5-vuotisia työsuhteita) ja yksi pysyvä yliopistonlehtori sekä useita määräaikaisia tutkijoita, lehtoreita, tuntiopettajia ja tukihenkilökuntaa. Laitoksen henkilökuntaresurssit ovatkin tällä hetkellä paremmat kuin vuosiin.
Viimeisen tulossopimuskauden aikana laitokselta on valmistunut kolme tohtoria, yksi lisensiaatti, ja runsaat sata maisteria. Tulos ylittää HY:n humanistisen tiedekunnan, jonka osa laitos on, laitosten keskiarvon kirkkaasti.
Laitos palkittiin viime keväänä HY:n järjestämässä opetuksen ja tutkintojen laadun kansainvälisessä arvioinnissa yhtenä koko yliopiston parhaana yksikkönä.
Puheet laitoksen lakkauttamisesta loppuivat vuonna 2001 tiedekunnan ja yliopiston päätökseen kehittää laitosta osana Helsingin yliopiston humanistista tiedekuntaa.
Lisätietoja tiedekunnan www.hum.helsinki.fi ja laitoksen nettisivuilta www.rosetta.helsinki.fi
Yliopistot, valtio yleensä tai kunnat eivät viimeaikoina ole täyttäneet erityisen innokkaasti mitään virkoja pysyvästi. Laitokseen on tällä tulossopimuskaudella (2000-2003) palkattu mm. kaksi määräaikaista lehtoria (3- ja 5-vuotisia työsuhteita) ja yksi pysyvä yliopistonlehtori sekä useita määräaikaisia tutkijoita, lehtoreita, tuntiopettajia ja tukihenkilökuntaa. Laitoksen henkilökuntaresurssit ovatkin tällä hetkellä paremmat kuin vuosiin.
Viimeisen tulossopimuskauden aikana laitokselta on valmistunut kolme tohtoria, yksi lisensiaatti, ja runsaat sata maisteria. Tulos ylittää HY:n humanistisen tiedekunnan, jonka osa laitos on, laitosten keskiarvon kirkkaasti.
Laitos palkittiin viime keväänä HY:n järjestämässä opetuksen ja tutkintojen laadun kansainvälisessä arvioinnissa yhtenä koko yliopiston parhaana yksikkönä.
Puheet laitoksen lakkauttamisesta loppuivat vuonna 2001 tiedekunnan ja yliopiston päätökseen kehittää laitosta osana Helsingin yliopiston humanistista tiedekuntaa.
Lisätietoja tiedekunnan www.hum.helsinki.fi ja laitoksen nettisivuilta www.rosetta.helsinki.fi
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lujaa siis menee ja antaa mennä!
Onkohan kukaan muuten koskaan laskenut, paljonko yhden opiskelijan koulutus siinä laitoksessa maksaa yhteiskunnalle? - Ei liene muuten halvimpia.
Eiköhän toi maksa saman kun jossain muussakin yliopiston laitoksessa tai varmaan vähemmän kuin vaikka jossain amkissa, jossa ne rakentelee asioita käsin, tuollahan ne vain käntää, sen sijaan, että tekis taloja tai tekis musiikkia kalliilla syntikoilla
Siinähän se on, ne vain kääntävät.
Amkissa sentään opitaan tekemään kunnon työtä.
Niin no, mitä niillä kääntäjillä, erityisesti jos ei koskaan mitään kirjoja tai ulkomaalaisista lehdistä käännettyjä juttuja lue ... tekstitettyjä tv-ohjelmiakaan tai leffoja ei tarvitse katsoa ... ja onkohan noilla kauppasopimuksillakaan tai muilla hyväpalkkaisten diplomaattien kirjoituksilla virkaa ... enkä mä usko, että ladan tai mersun käyttöohjetta kannattaisi suomeksi edes kääntää ...
mietipä minkä verran maailman asioista tiedettäisiin, jos kääntäjiä ei olisi?
Ei nyt ihan turhaan kääntäjiä kouluteta, mutta englannin kielen taidon lisääntyessä sen käyttökin lisääntyy eri aloilla ja etenkin muiden kielten kääntäjiä tarvitaan huomattavasti vähemmän jo 10 vuoden kuluttua.
Joka nyt opiskelee kääntäjäksi, saa valmistautua siihen, että joutuu toimimaan muussa ammatissa kuin kääntäjänä. Tämä juuri panee epäilemään varsinaisen kääntäjäkoulutuksen tarkoituksenmukaisuutta nykyisin.
Aivan, kuten tuossa todettiin, ne vain kääntävät.
Eikö niille mitään muuta voisi opettaa, kohtahan ei kääntäjiä enää tarvita, kun lähes kaikki ukot ja akat osaavat englantia. Jos kääntämistä joskus tarvitaan, niin pian sen tehdään tietokoneohjelmilla.
Nythän eletään elämänkestoisen oppimisen, tietotekniikan ja globalisaation kautta.
Parahin ben huur,
Siella kaannoslaitoksessa opiskellaan myos saksaa, ruotsia ja venajaa englannin lisaksi. On kai ihan ilmeista, ettei Suomen kansa noin vain sivisty ja hallitse puolet Euroopan kielista niin, ettei mokomia kaantajia edes tarvita. Hyi kuinka typera keskustelu.
Eihän suomalaisten sentään tarvitse osata kaiken maailman Euroopan kieliä.
Kuten me, ne muutkin oppivat ja osaavat englantia, ja sitähän Susykin niiden kanssa haastelisi Kymenlukon risteyksessä.
Venäläisetkin käyttävät mielellään englantia.
Kääntäjät ja tulkit ovat pian yhtä vähäisessä määrin tarpeen kuin käsityöläiset, verrattuna aikaan 70 vuotta sitten. Nyt vain kehitys on monin verroin nopeampaa.
Apukoululaisetkin saadaan nykyään oppimaan ruotsia ja ruotsinkieliset vastaavasti suomea.
Uudenaikaisella laitteistolla varustettu oppilaitos, jossa saa hyvinkin yksilöllistä opetusta.
Asuntoja saa, hyväkuntoisia, suhteellisen halvalla.
On vapaa-ajan toimintaakin.