lattialämmitys+puulattia

Olen itse myöskin kiinnostunut vastaavasta järjestelmästä.

Tuntuisi, että alumiinipaperin lämpöä eniten johtava kerros eli alumiinikalvo on kovin ohut lämpöä tarpeeksi johtamaan. (Lämmönjohtavuushan riippuu tietysti myös aineen paksuudesta.) En nyt sitten tiedä lämmönluovutuslevyjen paksuudesta, mutta varmasti ovat paljon paksumpia kuin alumiinikalvo.

Rakenteissa eristeiden sisällä lämpö todella tulee aina lattiasta läpi, vaikka rakenne olisi millainen, ongelma onkin lähinnä se, että jos lämmön luovutus ei ole tehokasta, nousee kiertoveden lämpötila turhan korkeaksi, jotta lämpö saataisiin "läpi".

Alumiinipaperilla on sanottavaa merkitystä lämmön läpipääsyyn, vasta kun sen paksuus on yli 0,20 mm, eli pelkän paperin vaikutus on aika vähäinen.

Valmiissa ratkaisuissa, juuri noissa Al-levyissä, tai jos putket ovat esim. betonissa, voi olla
samalla putkituksella ja muulla rakenteella veden normaali lämpötila karkeasti 5 C alhaisempi, eli jos näissä on huippupakkasilla veden lämpötila n. 35 C, on alumiinipaperiratkaisussa vesi siis n. 40 asteista. Korkeampi lämpötila tietenkin nostaa pistemäistä lämpötilaa puun alla, jos putki on heti sen päällä, mutta käytännössä merkitys on vähäinen.

Siis tuo paperiratkaisu toimii hyvin käytännössä, jos vain menoveden lämpötila säädetään korkeammaksi, tämä on ongelma, jos samassa lämmityspiirissä on betonilattioita (esim. tyypillinen 1½ krs talopaketti, jossa alakerta betonia, ja ylhäällä puulattia), koska silloin tuo "ylikuuma" vesi kiertää myös betonilattioissa ja alakerrasta tulee väkisin turhan kuuma.

Siis summa summarum, jos kohteeseen tulee kaikkiin muihin tiloihin paitsi märkätiloihin ko. puurakenne, niin homma toimii, koska ei ketään kiinnosta veden lämpötila vaan huonelämpötila. Jos taas osa oleskelutiloista on betonilattiaista, niin säädöt voivat muodostua ongelmaksi.

Tietysti menoveden lämpötilan vaikutus on jonkinlainen koska kohteessa on lämpöpumppu, jonka hyötysuhde on käytännössä suoraan verrannollinen lämmitysjärjestelmän menoveden lämpötilaan, eli 5 C lämpötilan nosto, alentaa
vuosihyötysuhdetta 2-4 %, eli lämmityskustannukset nousevat jonkin verran, tosin lisäkustannus on korkeintaan parikymmentä euroa vuodessa.

Nostetaanpas aihetta taas ylöspäin kun on sen verran mielenkiintoinen ja ajankohtainen.

Kiitos nimimerkille "Lattialämmitäjä" hyvistä kommenteista.


Jos alakerta on normaali betonivalu ja yläkertaan tulee uritettu lastulevyrakenne, niin voisikos tuota alumiinilevyjen puutetta kompensoida hieman tiheämmällä asennuksella? Esim. normaalisti 300mm asennusvälin vaihtaisi 250mm väleiksi.

Uriin laittaisi alumiinipaperit, jotta lämpöä ei säteilisi alapuolisiin rakenteisiin niin paljoa. Alumiinipaperia toisi vain n. 5cm urasta ulospäin / puoli (eli pelkkää lämpösäteilyn suuntausta). Askeläänieriste laminaatin alla itsessäänhän varmaan hieman tasaa lämmön siirtymistä sivuttaissuunnassa, kun ei ole suoraa johtumiskosketusta?

Ja eikös huonetermostaatit huolehdi, ettei alakerta pääse liian kuumaksi vaikka vähän kuumempaa vettä putkistossa kulkisikin (plus että lämpö nousee portaikosta yläkertaan)? :)

Jos talo on hyvin eristetty niin voi onnistuakkin... Usein voi olla haastavaa saada riittävät lämmitystehot puulattian kautta.

Ja se alumiipaperi ei kyllä toimi kummoisena lämmön levittäjänä, yrittäjä puhuu paskaa.

Itse tein aikoinaan alakerran lattiat siten, että laitoin niskojen väliin ensin lastulevyn ja siihen sitten putket kiinni. Sit putkien väliin gyprok suikaleet(niitä nyt löytyy aina työmaalta) ja saumasin muurauslaastin ja saneerauslaastin seoksella. Pällä on 28mm ja 35mm koivulankku. Puolet talosta on tehty siten että lastulevyn päällä on taas putket ja laastit, sitten laatta. putki oli 12mm ja jako n.130mm. Lämpöä on riittänyt. Yläkerran lämmön jako tuottaakin pään vaivaa kun sen tarve on todellapieni( tänäkin talvena työmaa on pysynyt ilman lämmitystä n.20 asteisena) mutts jotain täytyy laittaa että ei synny vetoa. Ajatuksena on laittaa17mm putki vastaavati massaan mutta paljon harvenpaan.

Tein rossipohjaan lattialämmityksen v.1994, pokkasin 0,5 mm sinkityt teräslevyt niskojen väliin ja lattialämmitys on pelannut hyvin, ei hiiretkään pääse nakertamaan putkea pellin läpi.

muuraus-/saneerauslaastiseos onkin varmaan paljon parempi lämmön johtumisessa kuin lastulevy...

Lähinnä ongelmaksi voi tulla lattiamateriaalin lämpötilankestot. Esim. laminaatilla ja parketilla pintalämpötila max. 27 astetta. Jos lattian kautta pystyy lämmittämään huoneilman haluttuun ilman suuria pistelämpötiloja, niin ei kai siinä mitään ongelmaa pitäisi olla?

toi on tosi, parkettejen kanssa voi tulla päänvaivaa. Laudankin kanssa tulee kuivumis rakoja, mutta tälläseen vanhaan mikä mulla on se kuuluu...

jalmarip: hienoa tee-se-itse meininkiä :) mistä tuollaista alumiinirainaa voi ostaa ja mikä oli kilohinta?

antinahteenrakennuspalvelu.com on alkanut tuoda maahan Saksalaista Norit -vesikertoista lattialämmitysjärjestelmää. Uutta siinä on nopeus, ekologisuus ja energiansäästö. Vesikiertoiset lattiat taloon viikossa, lattia asennetaan yhtä helposti kuin laminaattilattia. Järjestelmä madaltaa kynnystä siirtyä uusiutuvan energian käyttäjäksi. Vesikiertoinen lattia mahdollistaa minkä hyvänsä lämmitysjärjestelmän, joka tuottaa lämmintä vettä. Sopii saneeraukseen, uudisrakennuksiin ja on myös omatoimirakentajan suosikki. Vesikiertoisten lattioiden tekemiseen on mahdollista saada nyt energia-avustusta 20%. Hakemusten pitää olla tuen myöntävissä kunnissa 8.4. mennessä.

Lautalattia lattialämmitys = OK