Mitään varmaa ei ole mutta uskoisin että söpäni on uusiutunut, ainakin lääkäri vaati uuden biopsian .
Juri kun elämäi oli mallillaan kaikkien kolhujen jälkeen, oli avioerot yms. niin nyt on ihana mies ,uusi koti joka rakkautta tulvillaan niin nyt jotain poikkeavaa on. MIKSI??
Minusta tuntuu että psyyke ei kestä? miski ei voisi tulla hyviä uutisia? selviääkö jos uusi toisen kerran vai onko se menoa?
No Jumala varmasti ottaa minut vastaan!
mutta rakastan miestäni , koiranpentuani, vanhempiani, appivanhempiani, pitääk minun nyt luopua heistä?
mä tiedän olen itse säälissä
enkä ole oikeutettu valittamaan koska uskon monella on varmasti huonommin asiat, anteeksi.
Juri kun elämäi oli mallillaan kaikkien kolhujen jälkeen, oli avioerot yms. niin nyt on ihana mies ,uusi koti joka rakkautta tulvillaan niin nyt jotain poikkeavaa on. MIKSI??
Minusta tuntuu että psyyke ei kestä? miski ei voisi tulla hyviä uutisia? selviääkö jos uusi toisen kerran vai onko se menoa?
No Jumala varmasti ottaa minut vastaan!
mutta rakastan miestäni , koiranpentuani, vanhempiani, appivanhempiani, pitääk minun nyt luopua heistä?
mä tiedän olen itse säälissä
enkä ole oikeutettu valittamaan koska uskon monella on varmasti huonommin asiat, anteeksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuntui, että vihdoinkin pääsin taas normaaliin elämään mutta kontrollikäynnissä lääkäri määräsi lisätutkimuksiin. Pelko hiipi taas esiin. Pari viikkoa täytyy elää epätietoisuudessa, jännittää ja pelätä mitä jos syöpäni on uusiutunut ja taas pitää aloittaa se hoitorumba, oksettaa jo nyt. Ei meidän auta kuin odottaa ja toivoa parasta eikä pelätä pahinta.
minä taas haluaisin pois. mutta en halua kuolla syöpään, siinä joutuu kärsimään ja se kestää. jokin nopea ja kivuton...
minulla ei ole miestä, koiraa, kissaa, äitini ja isäni ovat kuolleet, lapsuudenkodissani asuu muut ihmiset.ystäviä oli joskus, nyt tuntuu että minun puhelimeeni ei pysty soittamaan, minun pitäisi aina soittaa.enkä jaksa. minulla on vain työni tai oikeastaan työllä on minut.töiden jälkeen kauppaan ja sitten kotiin, toljottamaan televisiota ja sitten nukkumaan. jos olen onnekas uniini ei tänä yönä tule väkivaltainen juoppohullu entinen mieheni.haluaisin joskus nojata jonkun olkapäähän, tuntea hellivät kädet ympärilläni.
Sinulla on raskasta ja kovaa ymmärrän kyllä.
Älä anna periksi edes tuollaisille ajatuksille.
Yritä sinnitellä päivä kerrallaan, kyllä tästä elämästä kuitenkin kerran pääsee kerran eroon aivan jokainen, ei sitä tarvitse itse nopeuttaa.
Ei se aina uutta syöpää tarkoita.
Älä anna surulle valtaa se masentta pian vahvankin ihmisen.
Minuun sattui tämä. Tuttu tunne, joka vaivaa/koskee minua. Olen pahoillani etten osaa auttaa nyt. Päivä kerrallaan eletään... Voimia sinulle ihminen!Ihminen on ihmeellinen eläin joka osaa selviytyä julmista elämistä.
ensiviikolla.Pelottaahan se,mutta usko Jumalaan antaa voimaa,sitten vaan uudet hoidot.
Kerro ilot ja surut,on tään palstan otsake.Sie oot nyt surullinen ja kerrot siitä,niin suapi tehäkkii ja hyvä,jotta pystyt puhummaan peloistas.Yritä nyt kuitennii uskkoo,jotta uutiset on hyvvii ja biopsia vain varmennus,jotta kaikki on kunnossa!Voimmii siulle ja yritä nauttii tuosta kaikesta onnesta ja rakkauvesta,mikä sinnuu ympäröipi!