Hoitokokousvuosien kokouksista ja tilaisuuksista puhutaan usein "kokonaisuutena". Mitä enemmän väkee, sen häilyvämmäksi muuttuu käsite vastuusta ja kukaan ei loppujen lopuksi katso olevansa vastuussa mistään.
Jokainen on kuitenkin ihan itse vastuussa omista väärintekemisistään - on totuus, joka ei pala tulessa - eikä kukaan voi mennä yhteisön taakse, joka ei kokonaisuutena vastaa mistään.
Hoitokokouksien/-tilaisuuksien järjestäjiksi ryhtyivät loppuvuosina henkilöt, jotka sairaalloisesti innostuen "väärien henkien hoitamisesta" katsoivat tilaisuuden tulleen ja lähtivät ajamaan johonkin henkilöön kohdistamansa vihan ja kateuden pakottamana kohteensa syyksi keksimäänsä "syntiasiaa", jossa ei ollutkaan loppujen lopuksi mitään perää. Puhumattomuuden ilmapiirissä rikollinen käyttäytyminen onnistui, koska kaikki katsottiin Pyhän Hengen ilmoituksiksi eikä kukaan uskaltanut nousta vastaan, vaan alistui. Hoito saattoi nousta jopa hoitaja himokkuudesta ja kateudesta eli hoitaja itse tavoitteli asemaa ja asiaa mistä uhria puhutteli, vaikka ei koskaan sanonut asiaa ääneen. Umpikierosti omaa etuaan ajaen hoitaja ei kertonut minkä asian vuoksi hän vainoaa ja järjesti jos minkäkinlaista tilaisuutta. Kirkkolaki oli helppo toteuttaa, koska hoitoperkele ei kertonut uhrilleen, mistä on kysymys ja asia laajeni ja laajeni. Päämäärä asiassa oli kuitenkin saavutettu eli uhri oli häpäisty ja täysin hämillään, koska ei koko aikana tiennyt, mikä asia oli. Vuosikausia hoitaja näytteli kaiken eläytyen - välillä itkien, välillä nauraen ja välillä kantaen kukkia. Nyt on tilinteon aika.
Hoitokokouksien/-tilaisuuksien järjestäjiksi ryhtyivät loppuvuosina henkilöt, jotka sairaalloisesti innostuen "väärien henkien hoitamisesta" katsoivat tilaisuuden tulleen ja lähtivät ajamaan johonkin henkilöön kohdistamanasa vihan ja kateuden pakottamana kohteensa syyksi keksimäänsä "syntiä", jossa ei ollutkaan loppujen lopuksi mitään perää. Rikollinen käyttäytyminen onnistui, koska kaikki katsottiin Pyhän Hengen ilmoituksiksi eikä kukaan uskaltanut nousta vastaan.
Jokainen on kuitenkin ihan itse vastuussa omista väärintekemisistään - on totuus, joka ei pala tulessa - eikä kukaan voi mennä yhteisön taakse, joka ei kokonaisuutena vastaa mistään.
Hoitokokouksien/-tilaisuuksien järjestäjiksi ryhtyivät loppuvuosina henkilöt, jotka sairaalloisesti innostuen "väärien henkien hoitamisesta" katsoivat tilaisuuden tulleen ja lähtivät ajamaan johonkin henkilöön kohdistamansa vihan ja kateuden pakottamana kohteensa syyksi keksimäänsä "syntiasiaa", jossa ei ollutkaan loppujen lopuksi mitään perää. Puhumattomuuden ilmapiirissä rikollinen käyttäytyminen onnistui, koska kaikki katsottiin Pyhän Hengen ilmoituksiksi eikä kukaan uskaltanut nousta vastaan, vaan alistui. Hoito saattoi nousta jopa hoitaja himokkuudesta ja kateudesta eli hoitaja itse tavoitteli asemaa ja asiaa mistä uhria puhutteli, vaikka ei koskaan sanonut asiaa ääneen. Umpikierosti omaa etuaan ajaen hoitaja ei kertonut minkä asian vuoksi hän vainoaa ja järjesti jos minkäkinlaista tilaisuutta. Kirkkolaki oli helppo toteuttaa, koska hoitoperkele ei kertonut uhrilleen, mistä on kysymys ja asia laajeni ja laajeni. Päämäärä asiassa oli kuitenkin saavutettu eli uhri oli häpäisty ja täysin hämillään, koska ei koko aikana tiennyt, mikä asia oli. Vuosikausia hoitaja näytteli kaiken eläytyen - välillä itkien, välillä nauraen ja välillä kantaen kukkia. Nyt on tilinteon aika.
Hoitokokouksien/-tilaisuuksien järjestäjiksi ryhtyivät loppuvuosina henkilöt, jotka sairaalloisesti innostuen "väärien henkien hoitamisesta" katsoivat tilaisuuden tulleen ja lähtivät ajamaan johonkin henkilöön kohdistamanasa vihan ja kateuden pakottamana kohteensa syyksi keksimäänsä "syntiä", jossa ei ollutkaan loppujen lopuksi mitään perää. Rikollinen käyttäytyminen onnistui, koska kaikki katsottiin Pyhän Hengen ilmoituksiksi eikä kukaan uskaltanut nousta vastaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.