Uskonpuhdisatajamme Lutherin teologiassa näyttävät keskeisellä sijalla olleen ns. hurmahenget, jotka opettivat ihmisen voivan saada uskon ilman edeltävää _suullista_ sanaa.
Hurmahenkisyytenä Luther vaikuttaa pitäneen paitsi sitä, että Hengen voisi saada yksinäisyydessä, mitä käsitystä nykyään vastannee parhaiten helluntailaisuus, myös paavilaisuutta ja "aadam-& eevalaisuutta". Schmalkaldenin opinkohdissa hän kirjoittaa:
"Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä. Siten suojaudumme hurmahengiltä, jotka kerskuvat saaneensa Hengen ilman sanaa ja ennen sanaa ja jotka siksi mielensä mukaan arvostelevat, tulkitsevat ja venyttävät Raamattua ja suullista sanaa. Niin teki Müntzer, ja niin tekevät yhä tänä päivänä monet, jotka tahtovat tehdä tarkan eron hengen ja kirjaimen välillä, mutta eivät tiedä mitä puhuvat tai opettavat. Paaviuskin on näet pelkkää hurmahenkisyyttä, paavi kun kerskuu, että "kaikki lait ovat hänen sydämensä lippaassa" ja että kaikki mitä hän kirkossaan päättää ja käskee on oleva henkeä ja oikeutta, vaikka se menee ohi Raamatun ja suullisen sanan ja on ristiriidassa sen kanssa. Tässä kaikessa vaikuttaa se vanha Perkele, se vanha käärme, joka teki jo Aadamista ja Eevastakin hurmahenkiä, kun johdatti heidät Jumalan ulkonaisesta sanasta hurmahenkisyyteen ja omiin mielipiteisiin."
Tällä Luther kumoaa nykyäänkin suositut kuvitelmat että Sanaa lukemalla voisi sydämen usko syntyä.
Hurmahenkisyytenä Luther vaikuttaa pitäneen paitsi sitä, että Hengen voisi saada yksinäisyydessä, mitä käsitystä nykyään vastannee parhaiten helluntailaisuus, myös paavilaisuutta ja "aadam-& eevalaisuutta". Schmalkaldenin opinkohdissa hän kirjoittaa:
"Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä. Siten suojaudumme hurmahengiltä, jotka kerskuvat saaneensa Hengen ilman sanaa ja ennen sanaa ja jotka siksi mielensä mukaan arvostelevat, tulkitsevat ja venyttävät Raamattua ja suullista sanaa. Niin teki Müntzer, ja niin tekevät yhä tänä päivänä monet, jotka tahtovat tehdä tarkan eron hengen ja kirjaimen välillä, mutta eivät tiedä mitä puhuvat tai opettavat. Paaviuskin on näet pelkkää hurmahenkisyyttä, paavi kun kerskuu, että "kaikki lait ovat hänen sydämensä lippaassa" ja että kaikki mitä hän kirkossaan päättää ja käskee on oleva henkeä ja oikeutta, vaikka se menee ohi Raamatun ja suullisen sanan ja on ristiriidassa sen kanssa. Tässä kaikessa vaikuttaa se vanha Perkele, se vanha käärme, joka teki jo Aadamista ja Eevastakin hurmahenkiä, kun johdatti heidät Jumalan ulkonaisesta sanasta hurmahenkisyyteen ja omiin mielipiteisiin."
Tällä Luther kumoaa nykyäänkin suositut kuvitelmat että Sanaa lukemalla voisi sydämen usko syntyä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
sanat tai ajatukset on vain jonkun mielikuvia Jumalasta.Jumalasta ei kukaan voi sanoa yhtään mitään ja vain ilman sanoja ja ajatuksia voi olla lähinnä. Mitä enemmän sanoja ja ajatuksia , sitä etäämpänä on Jumalasta.
Jokainen on valehtelija , jos jotain sanoo tietävänsä.
ole Jumalansanaa?
Juuri Raamatussa Jumala ilmoittaa tahtonsa, ohjeensa ja uskon asiat.
Ihmiset vaan toistavat niitä.
Näin ajattelen, että näkemyksesi on enemmän tekojen tietä kun uskoa.
Tekojen tie on väärä tie.
Ei tarvitse siis olla ensin niin ja näin , sillä Jumala antaa syntiselle anteeksi tämän katuessa syntejään.
Yksin usko , yksin armo.
Armosta saa synnit anteeksi ja ainoastaan uskomalla voi uskoa.
Niin, mutta Raamattu pitää lukea ÄÄNEEN. Ei hiljaa mielessään.
Eikö Jumala muuten kuule?
Entä jos ei jaksa ääneen posmottaa?
nauroi. Hyvä oivallus:
naurattaa. Järkevä oivallus.
tuli kahteen kertaan. Tulipahan kahdet naurut. :)) :))
Luther oli varmasti kuullut sanaa, mutta tornikokemuksen aikana hän oli yksin.
Tornikokemuksessa vanhurskaus hänelle selvisi.
VL:t vääristävät jopa ehtoollisen "päästösanansa" kanssa.
Olemmekin päättäneet, että kuurot eivät saa syntejään anteeksi ikinä. Kyllä se jämpti on näin.
Niin, aivan, tuo on Lutherin mielipide ja se ei aina välttämättä päde vaikka Luther olisi sanonut niin. Samoin kuin Luther oli Paavista mieltä niin Paavi voi olla samaa mieltä Lutherista.
Jokainen voi valita aina puolensa. Minä en halua valita kenenkään ihmisen puolta.
Anna joku ohjearvo desibeleissä.