G: Kuinka monta yk:ta takana ja vähän muutakin?

Heissan!
Tämähän on mielenkiintoinen gallup. Eli tässä vastauksia:
1. Vähän reilu 1,5v.
2. Tällä hetkellä tutkimuksissa, tässä kierrossa munanjohtimien aukiolotutkimus.
3. -
4. Kaksipiippuinen juttu. Joidenkin puolesta osaa olla onnellinen (ainakin vähän) ja toisten puolesta ei yhtään. On myös niinkin hirveitä tuntemuksia, että toivoo keskenmenoa tai vammaista lasta. Ja nämä tunteet tuntuvat itsestä ihan hirveiltä.
5. Joka sukujuhlissa on minulta kyselty, että joko pian. Jokunen sukulainen on myös onnitellut, kun on vähän kiloja kertynyt... Nämä on niitä tilanteita että tekis mieli huutaa täyttä huutoa että: MITÄ SE SULLE KUULUU????!!!
6. Mä vastaan aina tilanteen mukaan. Aika yleinen on, että me ollaan vielä niin nuoria, ettei meillä ole vielä kiire. Ja myös, että ehkä joksus. Nämä ovat mulle eirttäin vaikeita tilanteita. Eikä miehiltä ikinä mitään kysellä, mutta kyllä meiltä naisilta koko ajan.

1. yk10
2. ei
3.-
4. turhauttaa, miksi me ei.
5. aika usein, töissä kuulee paljon varsinkin kun mentiin vasta naimisiin
6. ensinnäkin mua ärsyttää kun ihmiset puhuu lapsien tekemisestä, lapsia saadaan. Sitten tuttavani (40v lapseton) tohkeissaan selitti kuinka hän ajatteli tehdä lapsen. Tokaisi vaan perään, että varmaan tulee herkästi raskaaksi kun on niin säännölliset kuukautiset....AAARRRGGGHHH! Ihan ku sillä olis jotain tekemistä asian kanssa... Tuttavani ei tiedä tilannettamme.
Yleensä vastaan lyhyesti kyselyihin, että en tiedä.

1. Kuinka kauan olette yrittäneet lasta?

Noin puoli vuotta, mutta olen tiennyt 10 vuotta, etten voi saada normaalisti lapsia.

2. Oletteko olleet hoidoissa?

Keväällä ensimmäinen IVF, ja nyt toinen hoito meneillään.

3. Jos hoitoja, niin millaisia?

IVF, ainoa, koska munajohtimet poistettu.

4. Lyhyesti, miltä tuntuu kuulla ympäriltään raskauskuulumisia?

Onnittelen, ei se minulta pois ole, jos joku saa vauvan, turha katkeruus vain aiheuttaa liikaa stressiä ja negatiivisia tunteita. Ei elämän tarvitse siihen loppua, jos minä en saa lasta.


5. Kuinka usein sukulaiset/kaverit/tuttavat kyselevät lapsen saannin perään?

Miehen perhe kyselee koko aika, mutta sanon vain, jos Luoja suo. Oma perhe tietää tilanteeni.


6. Mitä yleensä vastaatte kyselyyn lapsen hankkimiseta tai kysymyksiin, no jokos teilläkin jne...?

Vastaan, lapsi tulee jos Luoja suo.

1. Noin 2,5 vuotta.
2. Ei vielä. Enskuussa ois tarkotus alottaa.
3. Vain lääkettä, 3kk Terolut.
4. P**kalta.
5. Ei kysele kun tietää ongelmista.
6. Kun ei tuu niin ei tuu..

1. Nyt noin 2vuotta ja 9kk

2. Kyllä

3. Klomi kierrot ollaan nyt käyty loppuun eli niitä 5 kiertoa. Seuraavaksi iui.

4. Aluksi olin todella onnellinen muitten puolesta, mutta nyt on alkanut tuntuu että ei enää yhtään uutista ennen ku meillä tärppää :P
Kauheeta kuitenkin aatella noin mutta en osaa olla enää onnellinen muiden puolesta.

5. Ainakin kerran viikossa joku tulee uteleen.

6. Aluksi kerrottiin ihan suoraan että ollaan hoidoissa mutta nyt tämän vuoden aikana ollaan sitten päätetty että jos joku tulee kysyy niin sanotaan että ollaan päätetty jättää myöhemmäksi koko touhua. Moni vaan ihmettelee että miksi ollaan lopetettu hoidot niin lyhyeen. Mutta mitäpä se niille kuuluu.

1. Olemme yrittäneet vuoden.

2. Olemme hoidoissa. Alun perinkin oli tiedossa pieni häikkä, joka saattaa vaikeuttaa raskaaksi tuloa.

3. Kolmas inseminaatio on tehty.

4. Aluksi, kun odotukset olivat kiihkeimmillään, tuntui ikävältä kuulla muiden raskautumisesta. Nyt ei enää, koska se ei kuitenkaan muuta meidän tilannettamme suuntaan eikä toiseen. Toisaalta lähimmät ystäväni ovat tehneet esikoisensa jo kohta 10 vuotta sitten (olen 37 v.). Ainoastaan omalle sisarukselleni voi olla odotettavissa perheenlisäystä, ja siitä en ole millään lailla kateellinen.

5. Eivät kysele, ovat hienotunteisia eikä asia kuulu heille - paitsi joskus miehen naispuoliset kaverit utelevat jotain.

6. Emme vastaa mitään.

1. 1v 5kk yritystä takana

2. Oletteko olleet hoidoissa? Ei, mutta menossa ollaan.

3. Jos hoitoja, niin millaisia? -

4. Lyhyesti, miltä tuntuu kuulla ympäriltään raskauskuulumisia? Toistaiseksi osannut iloita muiden puolesta mutta tuntuuhan se välillä turhauttavalta ja epäreilulta.

5. Kuinka usein sukulaiset/kaverit/tuttavat kyselevät lapsen saannin perään? Eivät kysele, luulevat ettei tässä iässä enää "hankita" lapsia (39v.)

6. Mitä yleensä vastaatte kyselyyn lapsen hankkimiseta tai kysymyksiin, no jokos teilläkin jne...? Harvemmin tarvii vastata uteluihin mutta jos joku kysyy niin yritämme kääntää vitsiksi ja kuitata asian huumorilla. Emme ole kertoneet tilanteestamme kenellekään.

1. Kuinka kauan olette yrittäneet lasta?
-Reilut 2 vuotta

2. Oletteko olleet hoidoissa?
- 4 kuukauden clomihoito takana, ei tulosta (=selittämätön lapsettomuus)

3. Jos hoitoja, niin millaisia?
- ks. edellä

4. Lyhyesti, miltä tuntuu kuulla ympäriltään raskauskuulumisia?
- Joskus älyttömän pahalta, joskus hyvältä, iloiseltakin. Nyt menossa parempi vaihe. Toisaalta kun yritystä on jo noin kauan takana, surulliselta tuntuu toisinaan seurata ystävien/sukulaisten lasten kasvamista. Tyyliin: meilläkin voisi olla jo tuon ikäinen lapsi jos...
Katkeruuden iskiessä yritän kuitenkin muistaa, etteivät toisten raskaudet ole minulta pois, ja että kaikilla on omat ongelmansa elämässä. En aio katkeroitua elämässä kuin hetkittäin vaikken ikinä saisi lasta.

5. Kuinka usein sukulaiset/kaverit/tuttavat kyselevät lapsen saannin perään?
- Kaverit tietää hoidoista, eivät juuri kysele kun ei juuri kellään lapsia/lapsitoiveita juuri nyt. Olen kertonut avoimesti heille. Molempien vanhemmat tietävät, että toivotaan ja yritetään, mutteivät kysele asian perään.

6. Mitä yleensä vastaatte kyselyyn lapsen hankkimiseta tai kysymyksiin, no jokos teilläkin jne...?
- Jos on ok päivä: "Aina ei saa mitä haluaa"/"Lapsi on ollut tervetullut jo pidemmän aikaa." Jos on paska päivä: "Me ei voida saada lapsia" (=torpedoi erittäin tehokkaasti kaikki mahdolliset jatkokysymykset).

1. ilman ehkäisyä nyt 2,5vuotta (tuntuu itsestänikin uskomattomalta, että siitä on tosiaan niin kauan)
2.-3. Tutkimukset tehty, metformiini clomit käytössä.
4. Ristiriitaiset tuntemukset: toisaalta on onnellinen ystävien puolesta, toisaalta tekee mieli huutaa ja raivota että miks tää tapahtuu just meille.
5. Monet ystävät tietävät meidän yrittävän(iso osa tietää jopa missä hoitojen suhteen mennään) ja kyselevät aina silloin tällöin, että onko edistystä. Nämä kyselyt eivät minua haittaa, mielestäni luonnollista keskustella tästäkin asiasta ystävien kanssa ja koen saavani paljon tukea. Lähiaikoina ostimme farmari-mallisen auton ja 3h k - asunnon ja nämä ovat herättäneet kyselyitä tuttujen suunnaltakin.
6. Ystäville kerron rehellisesti missä mennään. Tutuille vähän fiiliksen mukaan. Aika usein kuitenkin vihjaan, että haikaramme on vähän eksyksissä.

1. Lokakuusta 2006
2. Juu.
3. Eka ICSI=yksi alkio siirretty. testipv: 16.9
4. Riippuu vähän kuka on raskaana...
5. Ei enää kun kaikki tietää jo..
6. Älä ole niin utelias!

Plikka86

1. 2 v. Selittämättömästi lapsettomia ollaan.

2. / 3. Hoitojen suhteen ollaan alkutaipaleella. Toinen klomifeenikierto käynnissä. Jos ei kolmella klomikierrolla tärppää, sitten aloitamme inseminaatiohoidot.

4. Tuntuu tietysti onnelliselta tulevien vanhempien puolesta, mutta samalla ärsyttävältä ja hitusen katkeralta, kun ei itsellä millään tärppää. Nytkin 5 tuttavapariskuntaa odottaa... Myönnetään, että joskus tulee kyllä tietoisesti välteltyä tuttavia, joilla on vauvoja.

5. Tutut eivät onneksi juurikaan kysele, mitä nyt miehen kummitäti aina kun nähdään... Vanhempamme tietävät, että yritystä ja ongelmia on. Eivät utele edistyksestä. Kavereilleni olen myös vauvaprojektista maininnut, joten ei ole tarvetta kysellä heilläkään.

6. Joskus siirrän vastuun vastaamisesta miehelle. Yleensä itse totean: "Yritettyhän tässä jo on, mutta ei se ole niin helppoa. Toivottavasti joskus lapsia vielä saadaan."

1. Kuinka kauan olette yrittäneet lasta?
3,5 vuotta

2. Oletteko olleet hoidoissa?
Kyllä

3. Jos hoitoja, niin millaisia?
2x ICSI

4. Lyhyesti, miltä tuntuu kuulla ympäriltään raskauskuulumisia?
Se riippuu vaiheesta ja kenestä on kysymys, joskus ihan jees, joskus tosi vaikeaa

5. Kuinka usein sukulaiset/kaverit/tuttavat kyselevät lapsen saannin perään?
Suurinosa kyllä tietä tilanteestamme, että harvemmin tulee kyselyjä

6. Mitä yleensä vastaatte kyselyyn lapsen hankkimiseta tai kysymyksiin, no jokos teilläkin jne...?
Jos on joku vieraampi, niin sitten, että sitten kun sen aika on.

1. Kuinka kauan olette yrittäneet lasta?
2 vuotta

2. Oletteko olleet hoidoissa?
Meitä ei otettu hoitoihin.

3. Jos hoitoja, niin millaisia?
-

4. Lyhyesti, miltä tuntuu kuulla ympäriltään raskauskuulumisia?
Ahdistaa ja masentaa

5. Kuinka usein sukulaiset/kaverit/tuttavat kyselevät lapsen saannin perään?
Eivät kysele koskaan ainakaan tosissaan, koska eivät usko että enää 39 -vuotias voisi lapsia saadakaan.

6. Mitä yleensä vastaatte kyselyyn lapsen hankkimiseta tai kysymyksiin, no jokos teilläkin jne...?
Naureskelemme vain ja lyömme vitsiksi kaiken.

1. Joulukuussa tulee kaksi vuotta täyteen.
2. Hoidoissa ollaan oltu n. vuoden.
3. Tehty 2 inseminaatiota, 1 icsi ja 1 pas, ei tuloksia.
4. Suoraan sanottuna v***ttaa.
5. Sukulaiset eivät ole kyselleet, mutta työpaikalla vähän väliä kuulee vihjailuja,
varmaan siksi koska ikääkin jo yli 30v.
6. Yleensä en vastaa oikeastaan mitään, yritän sivuttaa aiheen tai sitten valehtelen, että vielä ei ole suunnitelmissa (kun harmittaa niin paljon)

1. 2,5v. sitten jätettiin ehkäisy pois

2. Viime keväänä menimme tk:n kautta tutkimuksiin.

3. Verikokeita otettiin kahteen otteeseen minulta. En edes tiedä, mitä kaikkea niissä tutkittiin. Ultraäänitutkimus tehtiin myös. Miehen sperma tutkittiin yksityisellä. Kaikki ok näissä tutkimuksissa. Kesällä oli aika lapsettomuus
tutkimuksiin keskussairaalaan. Siellä tutkittiin saman tien munajohtimien aukiolo ja määrättin Clomhexal-kuuri neljäksi kuukaudeksi. Ensimmäinen kuukausi takana ja nyt jännitetään, mitä raskaustesti sanoo.

4. Ihan ok. Onnea heille.

5. Omat sukulaiset ei kysele, vaikka varmasti toivovatkin jälkikasvua meille. Miehen sukulaiset on laitettu hiljaiseksi sanomalla, ettei kaikki ihmiset voi / halua saada lapsia. Kavereilla ei juurikaan ole vielä lapsia, vaikka yli kolmekymppisiä ollaankin.

6. Ei tässä kiirettä vielä ole. Kerron kyllä sitten, kun asia on ajankohtainen. Tai ensin täytyy saada työ, -asunto, ym.kuviot hallintaan. Tai, jos ilkeästi haluaa sanoa, niin ei kaikki ihmiset voi saada lapsia, vaikka haluaisivat. Tai maailmassa on paljon lapsia ilman vanhempia tai en ainakaan vielä halua lapsia...

1. Lasta yritetty 1v 5kk.

2. Tutkimukset on kesken vielä, lokakuun lopussa on seuraava aika lapsettomuuspolille, jossa tehdään hoitosuunnitelma.

3. Ei siis hoitoja vielä.

4. Fiilikset vaihtelee hirveesti riippuen kuinka läheinen pariskunta on kyseessä. Välillä oon onnellinen, sit taas katkera oman tilanteen takia. Aika itsekästä, mut onneks oon vielä pääosin ollu iloinen. :)

5. Eivät onneksi kysele, ku oon sanonu suoraan kaikille keille ollaan kerrottu, et en halua mitään uteluja. Ovat ymmärtäneet hyvin olla hissukseen!!

6. Sanon sellasille, jotka ei tiedä meiän tilanteesta, et "kaikki aikanaan"! Se on aika tyhjentävä vastaus ja puheet loppuu siihen.

1. Ehkäisy jätetty 2 vuotta sitten pois.

2. Emme ole vielä olleet tutkimuksissa. Mitään selvää syytä ei ole, kuten klamydia tai PCO.

3.-

4. Minun ystävilläni ei vielä ole lapsia, mies on muutaman vuoden vanhempi ja hänen joillain kavereillaan on lapsia. Olen vilpittömästi iloinen toisten perheenlisäyksen johdosta.

5. Sukulaiset eivät kysele. Vanhemmillamme ei ole vielä lastenlapsia ja minä olen aika nuori. Päätin opiskella vielä.

6. Pari hyvää ystävää tietää lapsettomuudesta. Jos perhetutut, naapurit ym. kyselevät, sanon että teen opinnot ensin ja ehtiihän sitä...