Tässä on muutamia mystikko Georges Ivanovich Gurdjieffin aforismeista, jotka olivat kirjoitettu hänen perustamansa maagisen koulun "The School of Harmonious Development of Man" seinälle. Hänen täsmälliset ilmaisunsa koskien tietoista pyrkimystä kaikenlaiseen itsen kehittämiseen tuntuvat kommentoivan osuvasti niitäkin asioita joita täällä on viime aikoina puhuttu.
"Hope, when bold, is strength. Hope, with doubt, is cowardice. Hope, with fear, is weakness."
"A true sign of a good man is if he loves his father and mother."
"Only help him who is not an idler."
"Here we can only direct and create conditions, but not help."
"It is better to be temporarily an egoist than never to be just."
"Blessed is he who has a soul, blessed is he who has none, but woe and grief to him who has it in embryo."
"Hope, when bold, is strength. Hope, with doubt, is cowardice. Hope, with fear, is weakness."
"A true sign of a good man is if he loves his father and mother."
"Only help him who is not an idler."
"Here we can only direct and create conditions, but not help."
"It is better to be temporarily an egoist than never to be just."
"Blessed is he who has a soul, blessed is he who has none, but woe and grief to him who has it in embryo."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Enpä olisi uskonut että sinunkin pitää alkaa siteerata jotain jäppistä aikasi kuluksi...
Eikö täällä kukaan edes yritä kulkea omaa polkuaan?
Tässähän pettyy aina vaan enemmän.
*vääntää itkut*
:P
Älä ruikuta.
Älä määräile.
Kenen viestiketju tää on hei? No mun viestiketju. Mä saan siis määrätä. Tee oma viestiketjus jos haluut päästä määräämään.
Elämä on vuorovaikutusta. Se on sama tunnustatko että joku kirja on muovannut ajatuksiasi, tai sitten se että olet käynyt jonkun keskustelun tai nähnyt kauniin maalauksen ja oivaltanut jotain.
Kirjoista omaksutut ideat eivät ole sen vähemmän omia kuin mitkään muutkaan ideat. Tärkeämpää on se, ymmärrätkö oikeasti sitä mistä on kyse. Useinhan ihmiset saattavat lainata jotain tunnettuja viisaita ihan vain siksi että lainaus kuulostaa hienolta ja syvälliseltä.
Oma polku verkostoituu, kaareilee ja muokkautuu muiden polkujen kanssa väistämättä.
Kviik kviik... *naur*
Minäkin olen kirjani lukenut, ja nyt on sitten hyvä huutaa että hylätkää ne. Aika naurettavaa...
Kyyyyyyyyyllähän se joskus vetää niin hiljaiseksi ja silti pitäisi jotain saada ulos suustaan... Ehkä sitten siteeraus on paikallaan. Kunhan ei tule tavaksi.