Onko kokemusta, minkä verran hyväksytään kohtuullisia asumiskuluja, kun määritetään elatuskykyä? Hyväksytäänkö kaikki todelliset kulut, vai tuleeko katto jossain vastaan ? Jos ei nyt ajatella, onko kysymys etä- vai lähihuoltajasta, vaan henkilöstä, jonka elatuskykyä määritetään. Jossain oli, että paikkakunnalla vallitsevan vastaavan kokoisen vuokran verran, vai olisiko oikeus eroa edeltävään tasoon ? Onko samat periaatteet lähi- ja etähuoltajalle ?
Asumiskuluista
elatukyvystä ...
11524
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sekä lahi- että etävanhemmalla. OM:n ohjeistus määrittelee kohtuulliset asumismenot siten, että niitä verrataan paikkakunnalla yleisesti samankokoisen perheen asumiskustannuksiin. Joissakin kunnissa käytetään kelan määrittelemiä rajoja joissakin toimeentulotuen rajoja kohtuullisuudesta.
Ensin siis katsotaan asumiskulut todellisuudessa. Sen jälkeen niitä tarvittaessa kohtuullistetaan ja jos asuu parisuhteessa, niin sitten vielä puolitetaan, jotta saadaan vanhemman asumiskustannukset selville.
Lähivanhemman osalta tästä summasta vähennetään lasten osuus pois, koska se lasten osuus jaetaan sitten molempien vanhempien kesken.
Etävanhemmalta ei vähennetä lasten asumiskustannuksia. Muutoin kaikki laskentaperiaatteen menee molemmille samalla tavalla.
"paikkakunnalla yleisesti samankokoisen perheen asumiskustannuksiin" ko. paikkakunnalla on paljon omakotiasutusta ja vastaavasti vuokra-alueita. Omistamme talon puoliksi ja molemmilla on omat lainat. Hyväksyttävääkö onkin vain puolet vuokrakaksion kuluista, toimeentulotuen rajojen mukaan. Eli 260 euroa, kun todelliset kulut ovat jotain aivan muuta. En tarkoita, että sitä kaikkea tulisi hyväksyä, mutta kohtuulliset. Olisiko keskiarvo "samankokoisista perheistä" ? No,samat periaatteet on toisellakin huoltajalla, minimin mukaan,tai vain todelliset kulut jos on alle minimin.
kaikki asumiseen liittyvät menot, sähköt, vesi, vakuutukset. Riippuu pitkälti myös lastenvalvojasta, miten kuluja hyväksytään. Jos esim. lähivanhempi on lasten kanssa jäänyt perheen entiseen asuntoon asumaan, hyväksytään kulut todellisen suuruisina riippumatta siitä, että ovatko kohtuulliset. Mutta periaate lienee se, ettei kukaan voi keplotella perusteetonta vastuuta lasten elatuksesta toiselle vanhemmalle ylisuurilla lainoilla ja kuluilla.
Hyväksyttävää pitäisi olla puolet kuluista perheen käytössä olevasta asunnosta riippumatta siitä, miten kulut todellisuudessa jaetaan.
Asumiskuluja suoranaisesti ja reaaliajassa ei huomioida elatuskykyä määriteltäessä. Lapsen elatuksen tarve on laskennallinen noin 450euroa /kk ja sen kattavat vanhemmat tulojensa suhteessa.
Kummallakin vanhemmalla on omat asumiskulunsa, jotka vastuuntuntoinen aikuinen pitää sellaisella tasolla, jotta niistä selviää. Ei ole lapsen asia maksella isän tai äidin kallista asumista - siis sitä ei voi vähentää "lapselle kuuluvasta" elatuksesta.
Jos muuttuvia kuluja huomioitaisiin elatusmaksuissa/elatuskyvyssä, pitäisi elatusmaksuja olla määrittelemässä lähes kuukausittain. Jo esimerkiksi asuntolainan korkojen hyvitystä saa jokainen omassa verotuksessaan, jolloin nettotulo nousee. Elatuskykyä määriteltäessä katsotaan bruttotuloja. Ja kyllä periaatteet on ihan samat sekä lähille että etälle.
Elatuskyky määräytyy kyllä netto- ei bruttotulojen suhteessa, ainakin oikeusministeriön suosituksen mukaan. Saman ohjeen mukaan asumiskulutkin kyllä huomioidaan, joten nyt ex-tiukkis lasketteli höpöjuttua.
eli meillä tehtiin elatusmaksu asia kerralla selväksi käräjäoikeudessa.
Koska itselläni on uusi puoliso, vuokramme (840 euroa)jaettiin kahtia ja minun asumiskuluista katsottiin lapsen osuus (muistaakseni päälle 20 %). Muistaakseni ei katsottu alueen yleistä tasoa, koska oli vuokra mikä hyvänsä, maksettava se on joka tapauksessa. Ja asunnon koko vastaa kolmelle ihmiselle sopivaa neliömäärältään.
Samoin sähkölasku ja kotivakuutus laskettiin samalla kaavalla. Lapsen vapaa-ajan tapaturma vakuutus ja harrastusmenot jaettiin etän kanssa puoliksi.
Etällä taas ei ollut esittää hyväksyttäviä asumiseen liittyviä kuluja (lainoja tai vastikkeita), joten näitä ei hyväksytty.
Sen sijaan etä myös uudessa suhteessa ja sähköt, vedet, jätehuolto ym. pakolliset kulut jaettiin kahtia ja etän osuus huomioitiin menoina elatustukea laskettaessa. Lisäksi sekä etän että lähin tai lapsen päivittäiset lääkkeet katsottiin molemmilta.
Ja tulot katsottiin NETTONA ei bruttona.
Lpasen elatuksen tarpeeseen ei vaikuta vielä asumismenot, päivittäiset lääkket, vakuutukset tai harrastukset. Ne jaetaan etän ja lähin kesken puoliksi tuon 450 euron päälle.
Minkälaiseen kuukausimaksuun/lapsi oikeus päätyi ?
lapsilisä loppuu, sen jälkeen 281 euroo kunnes lapsi täyttää 18 ja sitten vielä lapselle suoraan maksettavaa koulutusavustustusta 281 euroa kuukaudessa niin kauan kuin lapsi opiskelee.
Ihan kohtuullista. Nielikö etä päätöksen purematta ?
valittamista. Tosin olisi ollut oikeus valittaa hoviin, mutta sitä ei tehnyt. Päätökseen asti maksoi alinta mahdollista eli 130 euroo kuukaudessa.
Hyvää oli myös lapsen koulutusavustus kunnes päättää opiskelun.
Varmaan oikeus on oikeudenmukaisen päätöksen tehnyt. Ja lapsen opiskelu turvattu, kun sinäkin maksat elatuskykysi mukaisen koulutusavustuksen x euroa kuukaudessa...