Onko vanhemmilla oikeus saada kopiot kaikesta materiaalista mikä koskee lasta(lääkärilausunnot,psykologian lausunnut,koulun lausunnot)
Huostaanotto
isä vaan
13717
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ja vanhemmillahan on velvollisuuskin lukea ne.
Henkilötieto laki kuudes luku 26§ nojalla
ja kun teet jokaiseen tahoon vaatimuksen saada kaikki asiakirjat jotka koskevat sinua ja lapsiasi niin ota tekemisistäsi vaatimuksista kopio ja pyydä vastaan ottajan allekirjoittamaan alkuperäisen ja kopion ja alkuperäisen pidät itselläsi. Ja jos oikein muistan niin asiakirjojen on oltava sinulla viim 3kk/ haettuasi. Eli laita vaatimukseen osoitteesi johon ne lähetetään ja päiväys milloin haluat ne viimeistään. Eli minä annoin heille 1kk aikaa ja sinä aikana tuli kaikki, mutta jos ei siihen menessä jota vaadit niiden perillä olon joltain taholta ole tullut niin voit mennä poliisi asemalle ja vaatia heidän hoitamaan asia.
kaikki mahdolliset paperit
- päiväkodista (näitä papereita ei säilytetä pitkään)
- perusterveydenhuollosta
- lastensuojelun työntekijän muistiinpanoista
- huostaanotosta ja sen perusteena olevista lausunnoista
ja jokaikisestä paikasta, missä lapsi sitten on ollutkaan hoidettavana ja tutkitavana tai muutoin.
Eikä kannata pistää nimeään mihinkään suostumukseen tai muuhun paperiin, mitä ne uhkailemalla yrittävät. Ne toteuttavat uhkauksensa joka tapauksessa.
Sitten kannattaa opetella ulkoa lastensuojelulaki (417/2007, www.finlex.fi) ja tutkia huolella viranomaisjulkaisu www.sosiaaliportti.fi.
Täytyy muistaa vaatia tekemään asiakassuunnitelma, johon voi vaatia kirjattavaksi, miten huostaanotto puretaan.
Sitten vain valituksia kirjoittamaan. Jos tulot on sopivan matalat, saa oikeusapua. Jos tulot on tarpeeksi korkeat, voi palkata lakimiehen. Jos on siltä väliltä, täytyy tyytyä omaan osaamiseen ja kysyä neuvoa esimerkiksi tältä palstalta. Täällä on kaiken p-n nähnyttä porukkaa valmiina auttamaan, että jokainen perätön huostaanotto saadaan purettua.
Ja jos noita paperita ei saa, voi vedota henkilörekiterilakiin ja ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun, sieltä saa lisätietoja, miten paperit saa.
www.tietosuoja.fi
sieltä lomakkeista löytyy lomake myös tietojen tarkastamista ja kopioiden pyytämistä varten.
Huom! Jolleivät anna kopioita, heidän täytyy antaa kirjallinen kieltäytymistodistus perusteluineen.
Jos niin kävisi, älä lannistu, vaan ota yhteys sosiaaliasiamieheen.
itse tarkistatte etukäteen, että kyseisillä eri viranomaisilla
on rekistereistään olemassa
tietosuojalain mukainen rekisteriselosta
(mm. miksi rekisteriä pidetään, mihin tietoja käytetään , rekisteritietojen ylläpitoaika, arkistointi jne).
Kirjattuna, diaariin vietynä nämä asiakasrekisteri-, asiakirjapyynnöt (lomake linkin takana)
jokaiselle asianosaiselle viranomaisille.
Kun olet todistettavasti saanut kaiken rekisteri-, asiakirjatiedon käyttöösi
alkaakin seuraava rumba tässä asiakastekisteri/dokumentti asiassa.
Korjaukset, oikomiset, poistot jne väärien, tarpeettomien jne tietojen osalta on myös tehtävä viranomaiselle, unohtamatta mainita että kaikkialle minne tätä em. väärää jne tietoa on levitetty pitää kyseisen rekisterin pitäjän tehdä (vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti)
rekisteritiedon korjaus-, poisto- ym. pyyntö.
http://www.tietosuoja.fi/1582.htm
_______________
koulu ja lastenneurologi vuodelta 2005
http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=181042&search=rantala
Koulujen suuriksi paisuneet opetusryhmät huolettavat lastenneurologeja. Heidän mukaansa suuret ryhmät ovat lisänneet lasten oppimisvaikeuksia.
Tilanne näkyy muun muassa potilaiden pitenevinä jonoina ja keskussairaaloissa kasvavana työn määränä neurologisissa yksiköissä.
Oulun yliopistollisen sairaalan lastenneurologian professorin Heikki Rantalan mukaan ryhmässä tulisi olla ainoastaan viidestä kuuteen lasta, mikäli luokassa on oppimisvaikeuksista kärsivä lapsi.
Nykyään koululuokissa on usein samaan aikaan jopa liki 30 lasta.
Oppimisvaikeuksia esiintyy Rantalan mukaan noin kymmenellä prosentilla lapsista, ja osuus on ollut laman jälkeen kasvussa.
- Luokat ovat liian isoja, eikä opettajilla ole mahdollisuuksia yksilölliseen opetukseen. Kun ympärillä on hälinää, tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn puutteesta kärsivä lapsi alisuoriutuu, Rantala toteaa.
Jos lapsella ei ole ongelmia, pärjää hän Rantalan mukaan isommassakin ryhmässä.
Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa jo yli puolet lasten uusista neurologisista lähetteistä liittyvät oppimisvaikeuksiin.
- Mitä säästetään opetuspuolella, se rahassa menetetään terveydenhuollossa, Rantala harmittelee.
Valtaosa oppimisvaikeuksista kärsivistä lapsista voitaisiin hänen mukaansa kuntouttaa perusterveydenhuollossa. Kuntien säästöpaineet ovat kuitenkin johtaneet siihen, että kunnilla ei ole voimavaroja hoitaa ongelmaa itse. Kynnys lähettää lapset kalliiseen erikoissairaanhoitoon on madaltunut.
Oulussa alkaneet lastenneurologiapäivät jatkuvat perjantaina. Myös oppimisvaikeuksista keskustellaan. Kolmatta päivää jatkuva tapahtuma on ensimmäinen kaikille lastenneurologisen ryhmän työntekijöille tarkoitettu.
STT
Sääksjärven koulun rehtori Seppo Siitonen ei tietoja antanut, tietosuojavaltuutetun tstosta sain kaavakkeen jolla voin tiedot pyytää, pitäisi saada KOHTUULLISESSA ajassa, ehkä sellainen on noin kuukausi,
jos tietoja ei koulu anna, on annettava kieltäytymistodistus, jos sitäkään ei anneta, sitten asia uudelleen tietosuojavaltuutetulle.
Jokaisen pitää saada omat/perheen tiedot kaikista paikoista johon heistä tietoja on tallennettu.
Ikävää kun jotkut elävät vielä tsaarin aikaisissa tunnelmissa, yrittäen salata, piilotella ja kaikin mahdollisin tavoin hankaloittaa ihmisten elämää.
Onneksi käymme enimmäkseen yksityisillä lääkäreillä, siellä on selvät ja asianmukaiset paperit, helpottaa paljon kun ei tarvitse papereita kerjätä terveyskeskuksesta.
Eli homma on sellainen, että lapsi "suositeltiin" huostaanottoon koska koulu ei nappaa ja sellaisia, että on öitä välillä lietsussa kavereiden kanssa(5krt 1v aikana) mitä en luonnolisesti hyväksy ja rajat on ja niistä naristaan ja annetaan sanktioita kotona. Mutta ymmärrän tavallaan koska on (tyttö)14v teini.Todistus ilman tekemistä keskiarvolla 7.0.
Eräs maili instansseihin joka selventää jonkin verran asiaa.Alla.
Jauhan aina siitä demokratiasta ja auktoritäärisestä koulusta tai kasvatuksesta.Alla oleva kirjoitus selventää hieman sitä asiaa joka on minun henkilökohtanen mielipide myös ja ideologia. Joka tietenkään ei toimi kaikilla varsinkaan jos sitä ei tueta ja anneta evääksi alusta lähtien. xxxxxx tässä kohtaa tuli vaikeuksia koska osaksi nykyinen järjestelmä tai pikemmiten järjestelmässä olevat tietty/tietyt ihmiset romutti asiat aikoinaan. Aivan kuten minullakin ja "rötväilin" oman aikani ja sitten tartuin toimeen..Tosin olinhan hieman vanhempi kuin xxxxxx. Mikäli yhteiskunta ei painostaisi niin en tekis mitään vaan antaisin xxxxxx itse päättää edelleen tietyissä asioissa ja kuten itse päättääkin ja hän on valinnut vaihtoedoksi juuri tuon Konstan. Hieman pienellä "manipuloinnilla" joka nyt isälle sallitaan koska isä on demokraattinen:)..vaikka myönettävä on , että rakastavan isän roolissa on oltava joskus myös diktaattori mutta vain tiukoissa paikoissa.
xxxxxx kanssa alkoivat ongelma toisella luokalla ja syyttävä sormi kyllä osoittaa hänen kohdalla sinne koulun suuntaan koska henkilökemiat ei vaan toiminnu kaikkien kanssa ja hän heitti puolustusmekanismin päälle joka on hyvin ymmärettävää. Homma toimi kahden ensivuoden aikana hyvin kunnes opettaja vaihtu. Alla ote psykologin lausunnosta joka kumoaa hyvin vahvasti sen mitä koulu aikoinaan yritti omalla tavalla kiistää.
"Vahvoja alueita kielellis-matemaattisella alueella olivat abstraktinen ajattelu,kategoria-ajattelu,lukutaito,pitkäaikaismuisti,kielellinen ymmärtämminen,käsitteenmuodostus sekä kielellinen päättely.
Suoritusosa-alue oli keskitasoinen:vahvoja alueita olivat erityisesti päättelykyky,kekseliäisyys, ei-kielellinen päättelykyky, havainnon organisointi ja suunitelmallisuus,sosiaalinen arviointi ja visuaalinen organisointi ja prosessointi.
xxxxxx todellisuuden taju on pitävä.Psykootisuutta ei tule esille sen enenpää käyttäytymisen kuin testivaatimuksen tasolla. xxxxxx on produktiivista lahjakuutta ja hän pystyy eläytymään muiden ihmisten tunteisiin.
xxxxxx on sosiaalinen tyttö, ja nauttii ystäviensä ja yleensäkin muiden ihmisten seurasta, ja näkee vaivaa saadakseen ystäviä.xxxxxx on seurallinen,liityväinen tyttö,mikä onkin tärkeä vahvuus.xxxxxx on myös myötätuntoinen, avulias, tukeva, auttava ja pystyy tuntemaan myötätuntoa toisia kohtaan, on empaatiankykyinen.Jonkin verran xxxxxx käytöksessä tulee esille tarkoitushakuista hyökkäävyyttä ja teräväotteisuutta: xxxxxx saattaa olla vastaan asettuva, ärtyisä,väittelynhaluinen ja kuumaverinen. Jonkin verran xxxxxx pitää esilläolosta ja huomiosta. Tukeutumisen tarve xxxxxx on normaali."
xxxxxx palatakseni vielä niin aika ristiriitaisia tulkintoja on ihmisillä hänestä. Koska toiset kutsuvat häntä "luonnonlapseksi" ja sitähän xxxxxx on.Kunhan saa olla oma itsensä ja omassa totutussa ympäristössä. Joka on ollut lämmin, turvallinen, rakastava, humoristinen, ei-painostava,demokraattinen, kannustava sekä avarakatseinen sisältäen rajat.
Toiset tai eräät pikemmin kertovat , että xxxxxx on yli-vilkas ja "hermostunut".Mikä siihen on syy?Tai pikemmiten mikä sen aiheuttaa?
Oma näkemykseni on siinä, että häntä ei ymmäretä tai hän ei saa niitä asioita mitä hän toivoo koulusta.Kenen vika se on?Onko se kouluympäristön vika vaiko opettajassa vai kenties opetustavassa?No vastaus on aika selkeä. Eikö vaan?Lapsessa ole vika vaan siinä , että ei ymmäretä häntä, että jokainen lapsi on erinlaisensa yksilö ja jokaisella lapsella on tarpeensa sekä tietty juttu jolla saadaan lapsi toimimaan esim.Käyttäytymisessä ja oppimisessa. Herää myös kysymys miksi opettaja epäilee jälleen yli-villkautta yms?(Todettu, että ei) Olisiko ennakkoluulot se asia,kenties? Onko mahdolista, että opettaja on tottunut siihen, että lapset tulevat liukuhihna periaattella kouluun ja aikaa ei ole paneutua hiomattomiin timantteihin?Koska lapsi haluisi olla luova ja ratkoa omalla tavalla asioita ja usein neuvottelemalla.Mikä on todella hyvä taito pitkässä juoksussa aikuisiällä.
Lapsemme on aina annettu olla luovia ja annettu siihen mahdollisuus, eikä alettu tunkemaan mihinkään muottiin joka on sitä samaa automatiikkaa mihin nyky-yhteiskunta pyrkii.Itseasiassa kun
tarkastellaan tätä massa sukupolvea joka lyödään siihen suoritusautomattikkaan ja tehdään ihmisistä "robotteja" niin kertoo sosiaalisen älykkyyden puutteesta ja myös siitä "tyhmyydestä" joka valitsee nyky-maailmassa.
En ihmettele yhtään nykynuoria jotka pimahtavat nykyisen tiukan tahdin ja yhteiskunnan painostuksen alla. Paine menestykseen luodaan jo tarhaiässä sekä tolkutetaan, että rahaa pitää tehdä ja on pakko painaa sen eteen pienestä pitäen, että saadaan suomiunelma valmiiksi joka on se perinteinen talo, 2 autoo, 2 lasta, kesämökki,koira,kissa sekä arvostus muilta.Osana tätä painetta luo media ja sekä kapitalismin tavoite ja se ihmisen oma minä. Joka ei tyydyty koskaan sillä ihminen on ahne. Siksi juuri voidaan sanoo, että ihminen on ainoa eläin joka rakentaa oman häkkinsä, ainakin nykyaikana tässä suorituskeskeisessä maailmassa.
En nyt tyrmää sijoitusta kokonaan mutta kun on sellanen fiilis, että tässä viedään kohta toinenkin tällä kasvatusfilosofialla ja sillä, että lapset ovat omanlaisensa persoonia.Saammeko takaisin lapsen vasta kun hän on aikuinen.Jotenkin tuntuu kun syylistettäisiin, että on tehnyt väärin..Olenko tehnyt kasvatuksessa väärin?Haluiaisin mielipiteen. Lapsi itse vastustaa huostaanottoa siksi ei tule kysymykseen avohuollon sijoitus konsta koti ja kouluun. Aiemmin piti asiaa hyvänä, että pääsee kuvioista eroon. Koska kaverit vie.
Päällä 30 päivän huostis ja sitä päätettiin jatkaa.
Kaipa tässä saa itse vaan katsoa peiliin
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-22007/sivu6.htx
......
Varpu ja huostaanotot
Huostaanottojen määrä on kasvanut, ja tämä saanut myös tutkijat huolestumaan. Stakes jopa tarkasti viime kesänä, ettei kyseessä ole tilastovirhe, eikä se ollut. Huostaanottojen määrän kasvusta on syytetty myös Varpua, koska sen on ajateltu madaltavan lastensuojeluilmoituksen kynnystä. Toisaalta on kysytty, eikö ole eettisesti väärin, että ensin puututaan, mutta sitten ei ole tarjota esimerkiksi lastenpsykiatrian, päihdehuollon tai kotiavun palveluita.
Arnkil sanoo murheellisena, etteivät suomalaiset taida edes ymmärtää, kuinka huonosti lastensuojelun avohuollon palveluita on saatavissa. Tilanne vaihtelee eri kunnissa, ja joissain niitä on todella heikosti.
Huostaanottojen osalta Arnkil painottaa, ettei asia ole yksiviivainen. Pitää myös kysyä, vähenevätkö väärät huostaanotot ja lisääntyvätkö tarpeelliset.
................
Katse yksilöistä yhteisöön
Kun jatkaa keskustelua Arnkilin kanssa, Varpu muuttuu yhä haasteellisemmaksi.
Ei riitä, että asioihin puututaan varhain ja vuorovaikutus hallitaan, vaan myös koko ammattiauttamisen toimintakulttuuria pitäisi muuttaa.
"Ongelmia ei saa yksilöllistää vaan miettiä myös, onko esimerkiksi oman koulun toiminnassa jotain sellaista, mihin pitäisi puuttua. Kun oppilashuoltohenkilöstöltä kysytään pulmista, valtaosa niistä liittyy yksikön toimintakulttuuriin. Kun selvitetään, mihin työ kohdistuu, toimintakulttuuri jää taka-alalle ja valtaosa toimenpiteistä kohdistuu yksilöihin."
"On helppo suunnata katse yksilöihin ja perheisiin. Paljon vaikeampaan on tunnustaa, että pirstaleinen auttamisjärjestelmä pudottaa yksilöitä ja perheitä väliin. Jos lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia halutaan edistää, on muutettava toimintatapoja johtamisjärjestelmästä alas asti. On puuttuva rakenteisiin", Arnkil sanoo.
Jos koulun auttamistyön toimintakulttuuri on kaaottinen, eivät työtekijä, lapsi, nuori eivätkä vanhemmatkaan tiedä, miten toimia auttamista vaativissa tilanteissa. Stakesin verkostotiimiä kiinnostaa juuri tämä auttamistyön kulttuurin muuttaminen, mikä innostaa Arnkilin mukaan myös kentälle, ja asiakaspalaute ollut rohkaisevaa. .....
________________
http://yle.fi/teema/ylenavoin/jakso.php?id=78
...............
Peruskoulussa käyttäytymishäiriöt on nähty pitkälti yksilön ongelmina (yksilö ei sopeudu kouluympäristöön), mutta viime aikoina on alettu huomata ongelmien mahdollisena syytekijänä myös oppimisympäristön ja opetusjärjestelyiden joustamattomuus (kouluyhteisö ei huomioi oppilaiden yksilöllisiä tarpeita). Nuorten käyttäytymisongelmat ovat yleensä monien tekijöiden summa, jolloin aikuisten muodostamien tukiverkostojen merkitys korostuu ongelmien varhaisessa havaitsemisessa ja tukitoimien järjestämisessä.
..............
____________________
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=588877
...................
Kun vanhemmat ymmärtävät lasten erilaisuuden, se vie heiltä pois huonommuuden tunteen.
Tästä taas seuraa, että vaikka ylivilkasta lasta kontrolloidaankin, niin läheisyyden tunne takaa sen, ettei lapsi tunne olevansa epäkelpo.
Professori Keltikangas-Järvinen on huolissaan yhteiskunnassa kapenevasta niin sanotun normaalin ihmisen mallista. Hän nosti esille neuvolat ja koulut, joiden määrittelemä hyvän lapsen malli on yhä kapeampi. Kouluissa oikeaa temperamenttia mitataan käytösnumerolla ja neuvoloissa jo pienen lapsen syömisellä ja nukkumisella.
- Sen ymmärtäminen on jäänyt vain juhlapuheisiin, että ihmiset ovat erilaisia. Ymmärtämättömyys ja suvaitsemattomuus ovat lisääntyneet, arvioi professori Liisa Keltikangas-Järvinen........
__________________________________________
http://www.feeniks-koulu.fi/
------------------
http://www.steinerkoulu.fi/
-------------------
http://www.annatapio.fi/
------------------
http://www.kristillinenkoulu.com/
_______________
Henkilökohtaisesti sitä mieltä ettei lastansa, nuortansa kannata uhrata tämän ajan lastensuojeluviranomaisten huosta-alttarille,
jos sen vain voi vanhempana jollain tai millään tavalla estää.
Jokainen isä ja äiti on lapsensa, nuorensa paras "tulkki" ulkomaailman suuntaan. Siihenhän meitä vanhempia tarvitaan vielä murrosikäistenkin myrkyissä ja heidän itsensä, minänsä haussa ja elämän tien löytämisessä.
Tämän päivän Suomessa on vallalla se suuntaus (joka on todella törkeää lapsia ja nuoria kohtaan)
ettei lapsi tai nuori saa milään tavalla poiketa massasta,
ei hyvässä eikä pahassa.
käsitys pelkän kirjoituksen perusteella on että lapsi saanut hyvän "luonnonlapsen" kasvatuksen. Jollaista meilläkin suositaan.
Jotenkin tuntuu kun näitä juttuja on satoja lukenut, OPETTAJAT ovat niitä joita pitäisi kierrättää ja antaa tukiopetusta sekä heitä voi syyttää yhteiskyvyn puutteesta, EI vika ole aina lapsissa.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkijat Joka kolmannelta opettajalta puuttuu ammatin vaatimia ominaisuuksia/1135238893376
Tutkijat: Joka kolmannelta opettajalta puuttuu ammatin vaatimia ominaisuuksia
Julkaistu: 23.8.2008 17:59 Johanna Tikkanen
helsingin sanomat
Lähes joka kolmannelta suomalaisopettajalta puuttuu ominaisuuksia, joita ammatti vaatii, väittävät opettajien valintakokeita kehittävät Pekka Kosonen ja Pekka Räihä.
Tutkijoiden mielestä nykyopettajan työssä on tärkeää osata kohdata toinen ihminen, sietää erilaisuutta ja luoda suhteita muun muassa vanhempiin.
"Tämä asiantuntijuus pitäisi opettajalla olla. Muuten tulee ongelmia", Kosonen sanoo.
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimusryhmään kuuluvat Kosonen ja Räihä pohtivatkin sitä, mitä jos syy koulun järjestyshäiriöihin ei välttämättä olisikaan oppilaissa, kodeissa tai liian suurissa luokissa, vaan siinä, että moni opettaja on väärällä alalla. Väärälle alalla taas voi päätyä siksi, että koulutukseen valitaan väärin perustein.
Räihä toimii tutkijantyönsä lisäksi opettajankouluttajana, ja Kosonen puolestaan on psykologi.
He työskentelevät opetusministeriön rahoittamassa projektissa, jonka on määrä kehittää opettajankoulutusta ja valintakokeita.
Miehet esittelivät tutkimustaan torstaina Psykologi 2008 -kongressissa Helsingissä.
Kosonen ja Räihä haluavatkin päivittää käsityksen hyvästä opettajasta.
"Yllättävän moni opettajaksi aikova ajattelee edelleen, että opettaja on auktoriteetti, jonka tärkein tehtävä on pitää porukka kurissa."
Monella opettajaksi aikovalla on tutkijoiden mielestä myös halu esiintyä. "Aika moni on pienestä asti nauttinut siitä, että saa käyttää valtaa tai saa olla esillä. He eivät kuitenkaan välttämättä osaa kuunnella. Turhautuminen syntyy siitä, kun pitää luopua esilläolosta ja kuunnella toista."
Vuonna 2003 Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksessa alettiin tosissaan harjoitella vuorovaikutusta.
Opiskelukavereiden erilaisuutta opeteltiin sietämään ryhmissä. Tarkoitus oli luoda ikään kuin luokkatilanne, jossa oppilaat ovat erilaisia.
Pian havaittiin, että kaikki näin koulutettavat opiskelijat eivät oppineet vaadittavia taitoja.
"Jos tuli pattitilanne, ongelmista vetäytyminen oli yleistä. Joku puolestaan poltti päreensä. Havaittiin, että kaikkien kyky toimia ongelmatilanteissa ei ole sellainen kuin opettajalla pitäisi olla, eivätkä kaikki olleet koulutettavissa", Räihä kertoo.
Koska valintakokeiden kehittäjät pitivät kykyä selvitä kiperistä tilanteista nykyopettajalle tärkeänä ominaisuutena, opettajien valintakriteereitä päätettiin Jyväskylässä muuttaa.
Motivaatio ei enää saanut merkitä yhtä paljon kuin ennen.
"Joillakin on esimerkiksi kyky nähdä vika jatkuvasti toisessa. Ihmistä, joka ei pääse tällaisesta irti, ei pidä kouluttaa", Räihä sanoo.
Pekka Kosonen kuvailee tilannetta psykologin näkökulmasta: "Kyky vastaanottaa ympäristön viestejä on synnynnäinen, mutta se voi pilaantua esimerkiksi traumaattisten kokemusten takia. Pitäisi karsia ne, joilla tämä kyky on vaurioitunut ja joille on muodostunut liian vahvoja puolustusmekanismeja."
_________
lähtökohdat silloin.
http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Koulukiusattu perusti oman koulun/HS20050816SI1HU018f7
Koulukiusattu perusti oman koulun
Julkaistu: 16.8.2005 lehdessä osastolla Tänään
jaana laitinen
SIRPA RÄIHÄ / HS
Koulukiusattu perusti oman koulun
Demokraattisen koulun perustaja Marko Koskinen ei opeta vaan ohjaa.
Järvenpääläistä Marko Koskista, 32, on jännittänyt viime päivinä. Hänen unelmansa demokraattisesta koulusta on toteutumassa.
Feeniks-koulun kouluvuosi alkoi viime perjantaina Keravalla kokouksella, jossa Koskinen ja toinen opettaja sekä seitsemän oppilasta päättivät kaikista koulun asioista. Jokaisella oli yksi ääni, niin kuin koulun kokouksissa tästä eteenpäin.
Periaatteessa oppilaat olisivat voineet antaa saman tien Koskiselle lähtöpassit.
"Niin, onhan se mahdollista", mies mietti ennen kokousta tyynenä. "Jos heillä on hyvät perustelut ja he kuvittelevat, että koulu tulee aluksi toimeen ilman minua."
Oikeasti Koskista ei voi äänestää Feeniksistä pois. Hän on koulun ideologi ja perustaja.
Tukena on ollut joukko hengenheimolaisia. Ensimmäiseen kokoukseen osallistui myös kolme vapaaehtoista aikuista. Jos oppilaat hyväksyvät heidät, heistä tulee ohjaajia eri aineisiin.
Feeniks-kouluun saa tulla milloin haluaa. Jokainen oppilas saa päättää, mitä opiskelee ja milloin opiskelee - vai opiskeleeko ollenkaan.
"Olen paikalla yhdeksästä neljään. En opeta, vaan lähinnä ohjaan, jos joku tarvitsee apua tai näyttää siltä, että asioihin pitää puuttua. Vastuu oppimisesta on oppilailla."
Kuulostaa laiskan miehen unelmatyöltä. Härnäys saa Marko Koskisen vain hymyilemään. Hän kävi elokuun alussa Berliinissä demokraattisten koulujen opettajien kokouksessa.
"Kollegat sanoivat, että tämä on oikeasti rankkaa työtä. Opettaja joutuu kohtaamaan oppilaat ihmisinä. Hänen pitää olla myös koko ajan käytettävissä."
Koskinen on opettajaopintojensa loppupuolella. Hän on tehnyt niiden lomassa sijaisuuksia kouluissa kymmenkunta vuotta.
Työ vakuutti hänet siitä, että nykymuotoinen koulu ei palvele ketään: ei oppilaita, opettajia eikä oppimista. Myös omat muistot koulunkäynnistä ovat ahdistavia.
"Olin ujo ja kiltti oppilas. Minua kiusattiin, enkä löytänyt paikkaani muiden joukossa. Vaihdoin koulua usein."
Aikuisena hän sai käsiinsä Alice Millerin kirjan kasvatuksen traumatisoivista vaikutuksista. Se auttoi käymään läpi omia kokemuksia.
Sitten hän törmäsi toiseen tärkeään kirjaan. Se kertoi Britanniaan 1920-luvulla perustetusta Summerhillin demokraattisesta koulusta.
Demokraattisia kouluja perustettiin kahdessa aallossa, ensin 1960-luvulla ja uudelleen 2000-luvun alussa. Pelkästään Alankomaihin syntyi muutamassa vuodessa parikymmentä demokraattista koulua.
"Mietin, miksi Suomessa ei ole tällaisia kouluja. Kyse on ihmisoikeuksista ja oppimisesta. Siitä, saako lapsi itse päättää, kuka häntä opettaa, miten hän opiskelee ja kenen kanssa."
Koskisen mielestä pakko ei palvele oppimista ja kasvua.
Keravan Feeniks-koulussa on aloittanut seitsemän 10-15-vuotiasta oppilasta. Kaukaisin tulee Tampereelta. Aluksi koulu toimii Keravan kirjaston tiloissa ja opettajat opettavat ilman palkkaa.
Oppilaat maksavat kuukaudessa 50-300 euroa perheen maksukyvyn mukaan. Osa oppilaista on kiusattuja ja kotikoululaisia.
Feeniks ei ole virallinen koulu, eikä viranomaisten valvonta ulotu sinne. Kunkin oppilaan kotikunnalla on velvollisuus seurata, että oppilas pysyy valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitekausien tulosten tasolla."
____________
Joskus viime vuoden puolella on ollut Hesarissa lehtijuttu lahtelaisesta tytöstä, joka ei normaalikouluun sopeutunut ja siirtyi sitten Feeniksi kouluun opiskelemaan.
(onnistuukos tuon kyseisen Hesarin artikkelin luku enää mitenkään, jos ostaa lukuoikeuden digilehteen ....?)
"Koulumailmasta juttua Hesarin kuukaisiliitteessä
Kirjoittanut:4.3.2007 klo 14.05
Kouluvirasto ja sossu soitelleet lahtelaisen perheen perään, kun lapsi oli lopettanut 8. luokan jälkeen säännöllisen koulunkäyntinsä paikallisesssa koulussa.
Syinä koulun lopettaneella lapsella oli juuri nykyisen koulumailman
"sopeutumattomuuus ja joustamattomuus; hälinä ja hulina",
jota lapsi ei enää kestänyt.
Koululainen on käynyt 9. luokkansa (viidessä kuukaudessa!)
Feeniks -koulussa Keravalla parina päivänä viikossa ja keskiarvo hänen jo nyt saamassaan päästötodistuksesa oli 9,6."
******
"Sori se juttu olikin normaaliosassa sunnuntai lehdessä 4.3.2007
Kirjoittanut: 5.3.2007 klo 20.22
onkin ostettava digilehden lukuoikeus,
jos haluaa lukea ko. jutun netin kautta kokonaan,
myös kirjastossa ko. jutun voi lukea kokonaan.
"Feeniks- koululainen sai jo todistuksensa....
Lahtelaisella Tiina Malisella, 15, on plakkarissa hyvä paperi. Se on peruskoulun päättötodistus, jonka hän sai juuri käteensä. Todistuksessa seisoo pelkkiä kiitettäviä, kaunis rivi kymppejä ja muutama ysi. Lukuaineiden keskiarvo kipuaa 9,6:een. . . . . . . jäi pois koulusta kahdeksannen luokan. . . . . . "Tuli poissaoloja koulusta. Halusin olla. . .. . . äitinsä soitti koululle, että tytär. . . "
"
________________
Tässä linkin takana keskustelu Feeniks -palstalla, jossa kyse avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetun nuoren tekstiä.
(anteeksi kyseiset nimimerkit mutta oli "pakko" tuoda tänne
kun oli taas niiin ammattilaiselta kuulostavaa sijaishuollon väkeä ja lastensuojeluviranomaista keskustelupalstalle kirjoittaneen nuoren kohdalla!)
http://www.feeniks-koulu.fi/phpBB2/viewtopic.php?t=359
huostaanotto tulee jokatapauksessa. Kannattaisi suostua lapsen siihen avohuollon sijoitukseen, koska siitä pääsee nopeammin ulos.
Älä ainakaan suostu huostaanottoon. Ne lupaavat ja uhkaavat kaikella mahdollisella, että suostuisit. Sitten ne eivät kuitenkaan pidä sanaansa.
Turha tässä maassa on itseänsä syyllistää, jos sossut iskee. Ne tekee sen niin monelle ja perusteetta. Lapsen on aina parempi kasvaa kotonaan, jos nyt vanhemmat ei vihaa lastaan, mutta tätä taitaa tapahtua harvoin tai ei koskaan.
Ei viisi hatkaa kotoa/vuosi ole paljon. Laitoksesta niitä tulee varmaankin paljon enemmän. Ja sitten alkaa uhkailu ja mahdollisesti toteutus vielä järeämmästä sijoituspaikasta.
Todistushan on ihan kohtuullinen. Tuossa iässä lapset eivät ole pätkääkään kiinnostuneita koulunkäynnistä. On hyvä, että se kymppiluokka on olemassa näitä varten. Siellä lapset alkavat viimeistään järkiintyä.
on asioita joita voi käyttää kierosti vanhempaa vastaan. Sellaiset pidetään "plakkarissa" varalle.