Onko tuttava piirissäsi?

vain luulla?
Kyllä on, ollut jo vuosia. Hyvin mukavia ihmisiä, näkyy hyvin toisistaan välittäminen, mitä monista aviopareista ei voi sanoa.
Taidan olla jopa kade?

loppuunkaluttu? Ei kaikkia salaisuuksia tarvitse julkistaa. Taitavat ne rakkaat ja salaiset elää vain bitteinä. Toimeliaat tekevät muuta kuin istuvat koneen ääressä.

No väitä!

sillä ihan lähipiirini on samantyylistä kuin minä, olemme uskollisia. Ja vieraammistahan ei mitään tiedä. Hyvä niin, sillä voi olla ihan luonnollinen seurassa.

Ollut lähes aina, avioliittomme on ollut pelkkä muodollisuus, syystä joka ei kuulu tähän asiaan.

Nämä minun salarakkaani ovat olleet kaikkien tiedossa.
Totta kai olen sataprosenttisen uskollinen kulloisellekin salarakkaalleni.

minusta jokainen on itse vastuussa valinnoistaan ja saa elää omaa elämäänsä ihan niinkuin haluaa. Minä olen vastuussa vain omastani. Jos joku haluaa kertoa minulle omista yksityisasioistaan, se on hänen asiansa. Ei ole minun asiani tuomita tai hyväksyä. Arvostan ihmisen oikeutta tehdä omat valintansa ja kantaa niistä myös vastuu omien kykyjensä mukaan tavalla tai toisella.

Salarakkaat eivät kiinnosta minua, enkä tunne minkäänlaista omaehtoista mielenkiintoa juoruilla toisten yksityiselämään liittyvistä asioista. - Silloin olin hieman pahoillani, kun huomasin yhden rakkaan kollegan (jolla oli mielestäni ihastuttava vaimo ja perhe) alkavan kiinnostua ja seurustella eroamassa olevan sihteerini kanssa, joka omassa erovaiheessaan tosissaan "metsästi" uutta, parempaa miestä itselleen. Työpaikalla juoruiltiin asiasta, mutta minä kielsin siitä mitään tietäväni, vaikka olin sattumalta saanut eteeni selvän todisteen yhteisestä kotihankkeesta ja kävimme päivittäin kolmisin lounaalla. Sihteeri olisi mielellään jutellut luottamuksellisesti kanssani asiasta, mutta solidaarisuudesta kollegaani kohtaan kieltäydyin keskustelemasta aiheesta edes hänen kanssaan kunnes kollega itse kertoi asiasta minulle. - Tuo ei ole ainoa kerta, kun joku on kertonut yksityiselämästään asioita, joita en välttämättä olisi halunnut kuulla. Joskus on kurjaa tietää ystäväpariskunnan jomman kumman yksityisiä salaisuuksia, joista toinen osapuoli ei ole tietoinen.

Aikuisena koen voivani keskustella hämmentymättä asiasta kuin asiasta toisten ihmisten kanssa. Omia intiimejä "salaisuuksiani" en halua jakaa julkisesti ja minusta ihmiset saavat halutessaan juoruilla tai kuvitella ihan mitä haluavat. Edes oikaisuja virheellisiin kuvitelmiin en ole tähän päivään mennessä kenellekään tarjoillut. Joidenkin naapurien "kyttäily" ja kuvitelmat ovat lähinnä huvittaneet minua. Luulen uteliaisuuden toisten elämää kohtaan johtuvan oman elämän mielenkiinnottomuudesta. Minusta on ollut hauskaa tarjota tiettävästi ainakin kolmen kotiäidin mielikuvitukselle virikkeitä kotiympäristössä ja työpaikoilla vähän suuremmallekin joukolle. Mitään todellista aihetta juttuihin ei kuitenkaan oikeasti ole ollut.;)) Koska tiedän, miten itse toimin, en epäile muitakaan.

Tarkoitin pitkäkynsisiä ihmisiä......

Salarakkaat ovat yleensä mykkiä

ja voi, kun tuntuu hyvältä!! Ei tarvitse keskustella itseni kanssa.

...mitäs se kellekään kuuluu, kaikkein vähiten Sinulle avaaja!

Useinmiten on ihan parasta antaa ihmisten välisen kanssakäymisen olla vain heidän välisiään asioita, lainkaan riippumatta tavoista tai välineistä, joilla he kenties tätä kanssakäymistään toteuttavat.

Teitä uteliaita tietysti kiinnostais, mutta antakaas olla!

Onhan sellainen, ihan täällä. Livenä ei ole tosin tavattu.

Ukkomiesten kanssa pelehtivälle 65-vuotiaalle naistuttavalleni sanoin suoraan, että en oikein ymmärrä hänen harrastustaan, mutta omapa on asiansa. Hän kertoilisi hyvin halukkasti suhteista yksityiskohdittain, mutta en viitsi kuunnella - lapsellisia juttuja, joten käännän keskustelun joutuisaan muihin asioihin...

Miestuttavaltani, jonka tiedän harrastavan paljon irtosuhteita vapaiden ja muissa parisuhteissa olevien naisten kanssa, olen kysynyt, eikö hän pelkää tauteja. Ei kuulemma, vaikka harrastaa suojatonta seksiä. Keskenämme emme harrasta seksiä vain ja ainoastaan puhumista. Tämänkään hyväkkään vaimo ei kuulemma tiedä muista suhteista, mitä en usko. Enkä minä mene vaimolle kertomaan, kahden kauppa, kolmannen korvapuusti.

Mistä pitäisi siis vapautuneesti keskustella näiden kanssa vai pitäisikö irtisanoa tuttavuus? Kyllä me ymmärtääkseni ihan vapautuneesti keskustelemme muutenkin - ? Mukavia ihmisiä molemmat omalla tavallaan ja kun meidän keskinäisessä suhteessamme ei ole kyse sukupuolisuhteesta, miksi hylkäisin mukavat ihmiset vain siksi, että ajattelemme tässä eri tavoin? Miksi minun pitäisi puuttua heidän valintoihinsa ja kukaties yrittää muuttaa niitä? Aikuisten ihmisten?

Julkkisten irtosuhteet eivät minua kiinnosta paitsi silloin, kun ne haittaavat viran hoitoa,kuten kansanedustuslaitoksessa näyttää olevan. Odotan aikuisten olevan suuren luottamusviran arvoisia ja käyttytyvän sen mukaisesti. Kaikkea ei tarvitse tuoda julkisuuteen. Odottaa sitä saankin varmaan hautaan saakka.

Onko nyt niin, että aloittajan mielestä tuttavien ja ystävien pitää aina olla samanmielisiä kaikista asioista? Tai pelata pelejä ja olla olevinaan samanmielisiä eli koko ystävyys/tuttavuus on päältä katsoen sopuisa kulissi, jonka takana kukin pitää oikeat mielipiteet omina tietoinaan, koska ei uskalla niistä puhua? En näe tässä mitään ristiriitaa eli miksi nämä ihmiset eivät voisi olla tuttaviani. Teretulemas vaan. Toistaiseksi meillä on riittänyt kosolti muitakin jutunaiheita kuin heidän intiimielämänsä.

piirissäni? Salarakkaita on ainakin useita. Niin kuuluukin olla ja lisää tarvirtaan.

Vaikka niin toivoisinkin.