elämä on täynnä..yllätyksiä..tunteita..pettymyksiä..suurin kaikesta on varmaan tunteet ja kaikki sen koettelemukset..
joskus saa rakastaa..joskus vihata
ihminen on joskus niin heikko kuin perhonen..hetken lukee että kaikki olisi hyvin ja saisi olla onnellinen kun yhtäkkiä kuin kova tuuli tai myrsky tulee ja vie sen kaiken mukanaan...sinutkin..
se hetki kun kaikki on kädessäsi vaan katoaa kuin tuhka tuuleen..etkä voi millään pitää siitä kiinni koska se on niin haurasta..
pitäisi osata olla iloinen jos joskus saa kokea jotain niin ainutlaatuista ja sellaista mistä et koskaan voinut haaveillakkaa..
kerran kun olet menettänyt kaiken..ei sitä koskaan saa enään takaisin..
aika kultaa muistot ja antaa voimaa vuosiin että joskus oli jotain kaunista josta ei olisi halunnut koskaan luopua..
kaipaus on kaunista kun sen kohde on jotain mitä et halua unohtaa koskaan..
kyyneleet on suloisia koska ne on tarkoitettu kuitenkin jollekkin todella rakkaalle..
särkyneen sydämen kanssa oppii elämään kun oppii antamaan anteeksi itselleen ja hyväksymään sen ettei elämä anna mitään se vaan ottaa..
joskus saa rakastaa..joskus vihata
ihminen on joskus niin heikko kuin perhonen..hetken lukee että kaikki olisi hyvin ja saisi olla onnellinen kun yhtäkkiä kuin kova tuuli tai myrsky tulee ja vie sen kaiken mukanaan...sinutkin..
se hetki kun kaikki on kädessäsi vaan katoaa kuin tuhka tuuleen..etkä voi millään pitää siitä kiinni koska se on niin haurasta..
pitäisi osata olla iloinen jos joskus saa kokea jotain niin ainutlaatuista ja sellaista mistä et koskaan voinut haaveillakkaa..
kerran kun olet menettänyt kaiken..ei sitä koskaan saa enään takaisin..
aika kultaa muistot ja antaa voimaa vuosiin että joskus oli jotain kaunista josta ei olisi halunnut koskaan luopua..
kaipaus on kaunista kun sen kohde on jotain mitä et halua unohtaa koskaan..
kyyneleet on suloisia koska ne on tarkoitettu kuitenkin jollekkin todella rakkaalle..
särkyneen sydämen kanssa oppii elämään kun oppii antamaan anteeksi itselleen ja hyväksymään sen ettei elämä anna mitään se vaan ottaa..
Vastaukset 2
Vanhimmat
niin osuvasti, hyvin samoissa mietteissä olen minäkin ollut... Oma sydän ei enää ole niin tuskainen, mutta ikävä siltikin. Voimia sinulle!
allekirjoitan minäkin:)
Tosin sillä erotuksella, että kyllä elämä myös antaa eikä vain ota.
Nöyränä sen kaiken ottaa minkä elämä eteen tuo kuten myös sen, mitä elämä vie mennessään kauas pois tavoittamattomiin.
Elämä on parhaimmillaan suuri seikkailu ja ne kaikki kokemukset, tunteet, vastoinkäymiset ja onnenpotkut tekevät elämästä rikkaan.
Anna aikaa itsellesi ja huomaat, ettei enää niin pahalta tunnukaan, lopulta voit ajatella mennyttä jo neutraalisti, ehkäpä jopa hymyten.
Itke, jos siltä tuntuu, älä vain patoa mitään sisällesi, anna tunteille valta.
Niin minäkin tein ja huomasin, kuinka salainen paikka sydämessäni on annettu tuolle miehelle ja voin vain ajatella häntä lämmöllä.
Voimia sinullle!