Kuuluisaksi voi tulla monella tapaa ja joskus tahtomattaankin. Argentiinalainen Maria Amuchastegui veti pitkän aikaa jumppaohjelmaa Argentiinan aamu-tv:ssä, kunnes häneltä eräänä aamuna pääsi jumpatessa rupsu, suorassa lähetyksessä.
Takana voimistelleet rupesivat tirskumaan ja pärskimään mutta Mariaa ei naurattanut. Hän poistui salista juosten, lähetys loppui siihen ja samoin kauan jatkunut aamujumppaohjelma. Nainen muutti jopa maasta mutta tullessaan takaisin kaikki tahtoivat ensimmäisenä kommenttia "tapaukseen Pieru".
Vitsejä sattuneesta rittää loputtomiin tyylillä: "Kun olen pikku pierussa, tykkään jumpata", sanoo neiti Amuchastegui.
Maria oli tapauksen sattuessa raskaana ja se todennäköisesti vaikutti lipsahdukseen.
Häijyimmät kyselevät edelleen, että "mitäs sille Pierulle kuuluu?"
Tapaus ei varmaan unohdu koskaan. Maria Amuchastegui jää Argentiinan television historiaan "naisena, joka paukuttelei suorassa lähetyksessä".
Oletteko te, palstalaiset, saavuttaneet vastaavanlaista kuuluisuutta?
Takana voimistelleet rupesivat tirskumaan ja pärskimään mutta Mariaa ei naurattanut. Hän poistui salista juosten, lähetys loppui siihen ja samoin kauan jatkunut aamujumppaohjelma. Nainen muutti jopa maasta mutta tullessaan takaisin kaikki tahtoivat ensimmäisenä kommenttia "tapaukseen Pieru".
Vitsejä sattuneesta rittää loputtomiin tyylillä: "Kun olen pikku pierussa, tykkään jumpata", sanoo neiti Amuchastegui.
Maria oli tapauksen sattuessa raskaana ja se todennäköisesti vaikutti lipsahdukseen.
Häijyimmät kyselevät edelleen, että "mitäs sille Pierulle kuuluu?"
Tapaus ei varmaan unohdu koskaan. Maria Amuchastegui jää Argentiinan television historiaan "naisena, joka paukuttelei suorassa lähetyksessä".
Oletteko te, palstalaiset, saavuttaneet vastaavanlaista kuuluisuutta?
Vastaukset 19
Vanhimmat
esimerkit tunnetaan ympäri maailman historian kirjoihin asti.
Kuuluisuutta on niin hyvässä kuin vähemmän hyvässä mittakaavassa, mitä kirjoihinkin on uskomista.
Omia kokemuksia kyselet, mutta omalla kohdallani ei vastaavaa tietenkään ole, mutta jotain pientä kuitenkin...
Itsellä ollut tuo vaatteiden suunnittelu aina verissä. Sattumoisin suunnittelin puseron itselleni. Kuoromme oli tarkoitus tehdä yhtenäinen esiintymisvaate, jolloin suunnittelin yläosan ja ompelin ne.
Esiintyessämme eräässä suuressa tilaisuudessa tuli eräs katsoja esityksemme jälkeen juttusille. Hän oli ihastellut erityisesti naisten puseroa, josta hän halusi tiedustella, onko se mistä lähtöisin. Siinä vaiheessa kuoronjohtaja kertoi kuka sen oli alulle pannut.
Loppujen lopuksi kävi niin, että se malli "lähti" eteenpäin valmistukseen Tallinnan markkinoille. Minä sain keksiä mallilleni omintakeisen nimen, jolla sitä vieläkin siellä valmistetaan. Alkuperäisestä mallista on tehty joitakin hienosäätömuutoksia.
Tuon tapauksen tulen aina muistamaan, vaikka siitä en sen kummemmin ole kertoillutkaan! Mitäpä tuosta sen enempää.
koko "laakin"!
Minusta ku tuli kuuluisa koko mattokaapassa pari vuotta sitte.
Olin alennusmyynnissä ja onnistuneitten housuostosten jäläkeen mänin mattokaappaan, oekeen itämaisia mattoja myyvään semmoseen.
(Yhtään aenutta myyjee ei ollu näkösällä, sillä hetkellä.)
Silimiin osu ihana matto ja suunnistin sitä kohti. Kumarrun silittelemään mattoo ja sillon se tapahtu! - Iänestä ee voenna erehtyvä! Minä punasena ja hikisenä ähisin ja ryvin ja toevoen ettei myyjä olis kuullu minun "onnettomuutta".
Myyjä säntäs kysymään, että jos hiä voes jollaen laella aattoo minua. Saen änkytettyä, että mitähän tämä matto mahtaa maksoo.
- No jos jo mattoo silitellessä piäsöö pieru niin roovalta suattaa männä huonot hoosuun ku sanon hinnan!
Esirippu.
-------------------------------------------------
P.S. Näistä "laaki-jutuista" oon kirjotellu muutennii aekasemmin, esim. siitä ranskalaisesta de Pujolista joka elätti ihtesä Moulin Rougella
pitämillään "laaki-konserteilla"...
..raskasta, kun on noin erinomainen ihminen monella tapaa? Perheterapeutti, vaatesuunnittelija ja kaikkien ymmärtäjä,muunmuassa! Hienosti tosin tuot erinomaisuutesi esille, ensin "vihjaisten kerrot" mitä ihmeellistä kulloinkin olet tehnyt, ajatellut, tai sanonut, perään heität "vaatimattoman" lausahduksen: " Mitäpä tuosta sen enempää."
Mainita kuitenkin ( usein) pitää ;))
kuin olisit kade!!!
Anna olla, me olemme kukin sitä mitä olemme.
Onhan se kauhean kiva kun on joku ystävällinen kirjoittajakin joukossa.
Miksi ihmeessä oikein etsimällä etsien pitää löytää jotain mistä voi toisia "nokkia".
Ei pitäsi vetää yhteenvetoja tuosta ja tuosta kirjoituksesta.
Ja kyllä me toisetkin olemme melko taitavia, jos haluat tietää. Minäkin osaan valmistaa jopa miesten puvun, ja luulen että Sinäkin olet jossain asiassa yhtä taitava, eiks'vaan.
jotakin "olla..."!!
Aiheenahan oli jollain lailla "tunnetuksi" tulemisesta.
Olen pahoillani, jos mielestäsi olen parempi kuin joku toinen täällä kirjoittava. Sitähän minä EN todellakaan ole. Aiheeseen otin kantaa, josta oli aloitettu ketju.
Olisikin ollut tietysti parempi, että en olisi kirjoittanut mitään aiheeseen itsestäni, mihin kuitenkin minulla oli jotain kirjoitettavaa.
Siinä olet oikeassa, että olen "monitaitoinen". Onko se jotenkin haittana täällä, jos kirjoittaa.
Ovathan monet kirjoittaneet itsestään kaikenlaista, arvostan kaikkia kirjoittajia omina itsenään. Mitä täällä voi tai saa kirjoittaa, että se on liikaa toiselle joku asia.
Hyvä, kun ilmoitit oman kantasi näinkin selkeästi.
Ei minun ammattini vielä noihin lopu.;))
Minäkin luulin pääseväni kerran muutama vuosi takaperin kuuluisuuksien joukkoon, tai oikeammin julkkikseski.
Lähetin nimittäin yhden runoni erääseen lehteen.
Sinä päivänä kun runo oli lehdessä julkaistuna, soitti joku nuorehkoääninen mies henkilö aamulla aikaisin kun olin vielä nukkumassa ja kysyi jos hän saa tehdä sävellyksen tuohon sanoitukseen.
Tietenkin minä lupasin ja tämä säveltäjäksi esittäytynyt mies sanoi lähettävänsä näytteen viikon kuluttua, jopa Sillanpään esittämänä.
Oli kuulemma tehnyt monelle julkkikselle sävellyksiä, esim. Tarja Yli-talolle ja Ressu Redfordille.
Odotin ja odotin tuota näytettä, mutta eipä kuulunut, eikä ole kuulunut vieläkään.
Se siitä minun kuuluisuudestani.
jokaisella on joku alue vahvempi kuin toinen. Tuo kateus onkin yksi kuluttavimmista ja raastavimmista alueista.
Sinäkin olet käsityötaitoinen, tosi hienoa kanssasisar.
Pieni kateudenpoikanen itselläni on hyviin ruuantekijöihin.;)
Kävipä köpelösti, piti vastata tuohn otsikon avanneeseen kirjoitukseen, mutta ei kai se kovin paljon haitanne tässäkään.
..ollenkaan kade, jos hieman harmittaa toisten omakehut! Anteeksi, jos loukkaannuit pikku piikistäni, mutta eikö se niin ole, että "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa"?
Ps. olin varma, että olet niin fiksu ettet vastaa ;)
Pps. Olen tyytyväinen elämääni hieman "vajavaisempanakin"!!
..sanomassa aina ja melkein joka paikassa oman "nokkivan" mielipiteesi asiasta, joka ei mitenkään koske Sinua?? Miksiköhän sellaista ihmistä kutsutaan??
hyvä, en minä loukkaannu, en.
Eri mieltä saa olla, jos sitä on jostain asiasta. Piikit ovatkin tervetulleita, niistä pidän.;)
En ole NIIN fiksu, ettenkö vastaisi.
Olen itsekin ihan tyytyväinen moniin vajaavaisuuksiini, jotka eivät näy ruudulle!
huomannut kirjoitustasi aikaisemmin. Anteeksi kun nyt vasta vastaan.
Mahdoinko tehdä kovasti hallaa Sinulle kun tuppasin itseni vastaamaan kirjoitukseesi.
Minun mielestäni ei tämä ole missään muodossa kahden nikin välinen keskustelupalsta, vaan jokainen voi kirjoittaa vastauksen mihin juttuun on mielenkiintoa.
Ja selvitykseksi miksi nikkini esiintyy useassa asiassa on se, koska en käytä eri nimimerkkiä samassa kuukaudessa. Sinäkin olet monella nikillä kirjoittaja, ja sen kyllä huomaa.
kuulua niihin katkeriin mummuihin tai vaareihin joille elämä ei ole tuonut koskaan mitään hyvää. jos onkin, niin se ei ole riittänyt. tuollaisilta niistän yleensä nenän.
Enpäs tiedä tuosta kuuluisuudesta juurikaan mitään mistä olisin voinut tulla,mutta laakin minä sain pahanpäiväisen kun koulussa alaluokilla opettaja oli kaunokirjoituksen jälkeen laittanut minun kirjoitukseni taululle ja toisen tunnin alettua hän sanoi koko luokalle,tässä on Anun kaunokirjoitus tämä on sellainen että laitan sen koulujen väliseen kilpailuun,ettei aikuinenkaan kirjoita näin selvää ja hyvää kaunokirjoitusta.
Ja minä onneton olin punainen kuin krapu.
Toinen kerta oli ryytimaa kilpailu jonka voitin ja sekin oli sellainen pieni yllätys.
Mutta se siitä nyt on ajat toiset ei enää tule varmaan mitään sellaisia laakeja ainakaan minulle.Nykyään on häviöt enää mahdollisia.
Enpäs tiedä tuosta kuuluisuudesta juurikaan mitään mistä olisin voinut tulla,mutta laakin minä sain pahanpäiväisen kun koulussa alaluokilla opettaja oli kaunokirjoituksen jälkeen laittanut minun kirjoitukseni taululle ja toisen tunnin alettua hän sanoi koko luokalle,tässä on Anun kaunokirjoitus tämä on sellainen että laitan sen koulujen väliseen kilpailuun,ettei aikuinenkaan kirjoita näin selvää ja hyvää kaunokirjoitusta.
Ja minä onneton olin punainen kuin krapu.
Toinen kerta oli ryytimaa kilpailu jonka voitin ja sekin oli sellainen pieni yllätys.
Mutta se siitä nyt on ajat toiset ei enää tule varmaan mitään sellaisia laakeja ainakaan minulle.Nykyään on häviöt enää mahdollisia.
Pitikö tämä sama tulla kahteen kertaan,
itsekehu haisee näköjään ei olisi pitänyt vastata lainkaan.
lllllllllllll
olen syypää ylläolevaan viestiin. Kun huomasin että ketjussa pitäisi olla ajan mukaan viesti, mutta itse viestiä ei missään ainakaan ollut, niin kokeilin jos tällä tavalla olematon viesti lähtisi liikkeelle, ja lähtihän se.
Taisin vain saada Anunkin kirjoituksen kahteen kertaan ketjuun.
Anteeksi Anu, tarkoitukseni oli kuitenkin hyvä, tiedä itse teosta.
Tarkoitus pyhittää keinot,ei sillä väliä Liena.