pyysinn tarjoukset molemmista ja mesun lopullisten laskelmien mukaan tarjoukset tulivat hyvin lähelle toisiaan. Nyt alkaisi siis rakennuttaminen, itse olen pystytysporukassa kivenkantajana, muuten homma menee ammattilaisten toimesta. Eli kumman kanssa aloitan projektin, tuleeko tontille lakkaa vai lammia?
Kruuna vai klaava? Lammi vai lakka?
Kruuna vai klaava? Lammi vai lakka?
Vastaukset 65
Vanhimmat
valetaan vain sisäkuori. Ei hyvä minusta, kyllä ulkoseinäänkin jotain tarvii ripustaa ja ohutmuuraus on hitaampaa kuin polyuretaanilla liimaaminen.
Jos valuharkko kiinnostaa, kilpailuta ihmeessä kaikki valuharkkoratkaisut? Rudus, Harjun Betoni ja Jämäkkä ?
puh pah pelistä pois (rudus, HB). lopulliseen vääntöön tuli lakka ja lammi ja niistä nyt siis arvotaan voittaja.
kovat väli- ja yläpohjan palkit halvemmalla.
Älä pane riukurimaratkaisuita kattotuoleiksi ja muovituksia teippauksineen kivitaloon, vaan jämerää sen olla pitää. Palkit löytyvät eräältä toimittajalta vakiona ja onteloponteloistakin ne voi tehdä.
taas se sama sipouskovainen! Kuka päästi kaverin vapaaksi?
Mitäs plussia siitä kovasta yläpohjasta olisi? Miinuksia kyllä tulee muutama mieleen. Paloturvallisuus painaa 0% eli ei ole huomioitava seikka.
Jos paloturvallisuus(-mielikuva) ei merkkaa, niin kivisen yläpohjan tärkeimmän edun eli tiiviyden saa esim. PU- tai Finnfoam-yläpohjalla, jollainen on itse asiassa vähän parempikin, koska PU/Finnfoam eristää aika paljon paremmin kuin sipolankku, saati ontelolaatta (jo 4 cm PU eristää yhtä hyvin kuin 20 cm sipolankku). Tällöin päälle puhalletun villan lämpötila laskee, mikä on monessa mielessä hyvä juttu (jyrsijät ja ilmavirtaukset vähenee).
Kivisen yläpohjan toisen edun eli lämmönvaraavuuden saa käytännössä vastaavaksi esim. roiskerapatulla kipsilevykatolla, ja samalla saa mielenrauhaa paloturvallisuusmielessä. Kipsilevykerroksia vaan sen mukaan kuinka paljon palonkestoa ja massaa haluaa, ja jos haluaa paloturvallisuuden kannalta kivistä yläpohjaa paremman ratkaisun, niin kipsilevyjen ja muovieristeen väliin vielä ohut mineraalivilla. Taitaa pehmitä kivisten kattojen raudoitukset ja katot romahtaa jo oman painansoa alla paljon ennen kuin villan ja eristeen suojaamat, hitaasti hiiltyvät puiset kattotuolit vaurioituvat romahtamispisteeseen...
väitätkö todella, että riekale yksinkertaista kipsilevyä ja ontelo ja sipopalkki varastoivat saman määrän lämpöä? Älä hurjattele.
Tutkimuksin on todettu, että kevytrakenteinen kuluttaa noin 15% enemmän energiaa vuositasolla.
Mieti sitä mittaillessasi.
Ensimmäisen kosteusvaurion jälkeen kevytrakenteinen katto menee purkuun, kun vesi lullii muoviteippauksissa villojen alla ja kova yläpohja tuulettaa itse itsensä (jopa villoja pöyhimättä). Mahdollisen tulipalon sattuessa kivirakenteet estävät suurpaloa (ja kuumuutta syntymästä), antaa aikaa tehdä ratkaisuita; kevytrakenteinen käyttäytyy toisin ja palaa poroksi.
Hoh hoijaa... Lue enemmän ajatuksella ja vähemmillä ennakkoasenteilla, niin huomaat että en väitä sitä mitä tulkitsit minun väittävät.
Voisi kommentoida muutakin, mutta ei tuon sävyiseen kirjoitukseen taida jaksaa.
Ala-arvoinen kommentti jopa tälle palstalle. Kas kun et varaudu ydisotaan!
on muutaman sukupolven verran, joten kipsilevyt ja neljän sentin muovitukset teippauksineen eivät samaan kategoriaan kuulu.
Lammi herättää aina enemmän paheksuntaa, joten kai se on sitten enemmän kateutta aiheuttava.
on tehnyt herättääkseen paheksuntaa.
Vähän vaikeeta siitä on tehdä muuta kuin seinää tai kaivoja. Ota Lemminkäiseltä portaat ja Parmalta välipohjat ja keittiöt, niin perhe saa sapuskaa eivätkä välipohjat tutise. Muutama ikkunakin olisi varmasti paikallaan ja ovi vapaavalintaisesti. Kaiken kukkuraksi suosittelen tiilikatetta.
itse pystytin lammista ja pelkästään hyviä kokemuksia, tosin ei ole kokemusta lakasta. Mutta jos pitäisi valita uudelleen niin lammi. on muuten yllättävän mittatarkka harkko eli tasoitteiden tarve riippuu vain ja ainoastaan latojan huolellisuudesta. Esim lujan harkoissa on kuulemma paljonkin harkkojen mittatarkkuusheittoja.
valmisportaita ei kannata ottaa. Tulee paljon halvemmaksi valaa paikanpäällä. Siinä se menee samalla, kun valaa ontelolaattojen saumat. Lisäksi portaat ovat juuri taloon sopivat, ei toimittajan mukaan tehty kompromissi.
edes vertaisit missiä muotteihisi. Tiedät kyllä missä, lemminkäisen elemento. Asennus samalla kun välipohjat. omaan taloon asensin samalla kertaa kahdet alekkain enkä ole ehtinyt katua.
Jotenkin sitä aikaa saa tärvättyä muuhunkin kuin porrasmuotteihin ja valuun.
Elementin saa siistiksi ruiskuttamalla alapintaan röpelövetonitin samalla kun katot ruiskutetaan.
eli nettiäänestyksen perusteella lammi olisi parempi. Mutta lakassa on MEH:n U-arvo 0,16 eli tarjolla olisi energiataloudellisempi versio. Eikä täältä löydy lakan puoltajia???
aloittaja kiittelee tähän asti
tietoa. Kaveri rakensi lakan ja vaikuttaa tyytyväiseltä.
on turha tuijottaa noita U-arvoja. Paljon merkityksellisempi asia on rakenteen tiiveys eli huolellinen asennustyö. Mutta jos saat itsellesi hyvän mielen paremmalla U-arvolla niin sittenhän valitset tietysti Lakan.
ei todellakaan kannata tuijotella, tuijota mieluummin, minkälaiset ikkunat laitat ja ovet.
ole tulossa 2010 voimaan, eli seinässä n 0,16, jolloin Lammi putoisi pois pelistä (Lakalla on juuri tuo U-arvo )???
Siis kait sillän harkon U-arvolla jokin merkitys on????
käytännössä asumistottumukset eikä yksittäisen seinäkkeen U-arvo. Palstalla on useaan kertaan todettu, että laskennallinen ero vuosikulutuksessa on muutaman kympin (20-60eur) per talo, joten sillä rahalla et paljon kalliimpaa ratkaisua rahoita, mikäli käytät omaa ikääsi takaisinmaksun perustana.
rakennusmääräyksiä: jostakin luin, että seinän U-arvot olisivat alle 0.16 ja muilla osatekijöillä (ikkunat, ovet, ala-yläpohjat jne jne) taas omansa U-arvot joita ei saisi ylittää. Näin 2010 tulevissa rakennusmääräyksissä. 2012 taas kiristetään em arvoja entisestään.
Eli jos harkon U on 0.19, se ei enää täyttäisi määräyksiä 2010???
aloittamaan rakentamisen ennen näitä määräyksiä ja nyt jäi rahaa vähän muuhunkin, kun ei tarvitse kaikkia rahoja laittaa ylimääräiseen eristykseen.
hei!
Väärä käsitys on että seiniin pitää laittaa lisäeristystä. Pääasialliset paikat ovat ala ja yläpohjat, ikkunat ja ehkäpä tärkeimpänä hyvä rakentamisen laatu, mikä näkyy riittävän hyvänä tiiveytenä. Huolimattomuus saumoissa aiheuttaa kylmäsiltoja, jotka sitten vievät pohjan pois hyvinkin matalilta esim seinän U-arvoilta.
Malttia siis uusiin määräyksiin!
aina puhutaan huonosta laasdusta. Jumalauta, eikö syy yleensä ole se, että rakennuttaja haluaa, että halvimmasta mahdollista sekundalaadusta pitää muurarin/timpuirin vääntää jotain arkkitehtoonista luomusta tietenkin helvetin halpaan hintaan.
Jos laatua haluatte, antakaa rakentajalle edes hyvät raaka-aineet.
Totuus on, että rakennuspuolen palkat ovat niin kalliita, ettei normaali työssäkäyvä ihminen (palkka 2650/kk) pysty ostamaan raksapuolen ammattilaista työhön. Jostain on pakko tinkiä, eli omalla työllä saada ostetut tunnit pienemmäksi ja raaka-ainekulut alas kilpailuttamalla.
Mutta samaa mieltä olen, että köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa.
halvalla voi kyllä rakentaa, mutta kyseessä on kuitenkin investointi seuraavan 50-100 v ajaksi. Miettikää hyvät ihmiset, missä säästätte!
olen kallistumaisillani lakan eko harkkoon ja hyvään palveluun.
Miksi valitsit lakan, osaatko perustella? Oliko muita joiden välillä mietit ratkaisua?
osaan. tiiveyden vuoksi, sisäpinta valetaan ja ohutsaumalla ulkopinnasta tulee myös siisti. Kertokaa, jos olette eri mieltä.
AK
Hyvä!! Joku mainitsi yllä, ettei U-arvolla niin paljon väliä ole, mutta tiiveys ratkaisee. Erinomainen pointti. Mutta aloittaja siis nyt laittaa viisaammille jatkokyssärin::
Kummista harkoista on helpompi tehdä tiivis? Eli onko kyseessä kaksintaistelu lakan muurauslaasti vs lammin PU? Entäs muut tiiveyteen vaikuttavat asiat, kumpi parempi/helpompi toteuttaa???
saada tiiviiksi, lisäksi lammin seinä on halvempi rapata lopuksi, kun on vähemmän rakoja.
Lammin seinään ei tule minkäänlaista kylmäsiltaa, jos vaan on latomisessa huolellinen.
Lisäksi seinästä tulee todella tiivis, kun seinä valetaan umpeen.
Ladottavat harkot yksinrakentajalle parempi vaihtoehto, kuin muurattavat harkot, jossa pitää tehdä latomisen lisäksi vielä muurauslaastia, jne.
kertaa kokeneena, että siporex on omatoimiraksaajalle kaikista helpoin materiaali.
Siitä voi veistää vannesahalla just halutun kokoisen siivun ja ohutsaumaamalla tulee tiivistä seinää. Erittäin mittatarkka, tarvittaessa muutama hieraisu hiomalevyllä ja uutta varvia päälle. Jokainen yksityiskohta alapohjan, välipohjan ja yläpohjan liitoksista mietitty jo etukäteen ja kokeiltu, et toimi koekenttänä. Joku tuossa ihmetteli seinien tasoituslaastin menekkiä. Siporexin voi petkeleellä jyystää tasaiseksi, joten raplingin menekki pysyy hanskassa sekä sisä- että ulkopuolella.
Sitä minä olen ihmetellyt, miksi omakotitaloon pitäisi käyttää tonnitolkulla valubetonia seiniin. Lähteekö se muuten lentoon? Tavallisella 15cm kevytsoraharkolla/ sipokimpaleella on riittävä kantavuus vaikka ontelolaatoille, mieti sitä ennenkuin maksat itsesi kipeäksi.
Niin mitkä kaksi materiaalia olet kokeillut, eli mikä on se toinen materiaali, josta voit *kokeneena* väittää että ainakin se on sipoa hankalampi? ;-)
muurattuna rakenteena on hankalampi kuin siporex ohutsaumaten. Aikaa menee tuplasti ja hinta jokseenkin sama.
Taitavat nuo valuharkotkin olla tässä suhdanteessa huono valinta, kun niihin menee enemmän rahaa:- eikä sitä saa enää edes heruttamalla takaisin.
...
...
...Lammi!
Kiitos mielipiteistä. Hiukan petyin lakan vähäiseen puolustuskirjoituksiin.
piirustukset ovat 154 m2 ja talon budjetti n 300 000 ( tontti 87 000 piha). Tiukkaa tekee, mutta toivottavasti onnistuu....
miten niistä harkoista tehdään välipohja tai kova yläpohja. Enpä jonkun seinäkkeen takia lähtisi voittajaa julistamaan.
Sen kovan yläpohjan merkitys ja painotus on nolla!
mikäli kuvitelet, että jonkun seinäkkeen erikoisrahoista tekemällä saat talostasi tiiviin ja vähäkalorisen, erehdyt viiraamaan väärin.
Yksikerroksisessa talossa kattoneöliöitä on yllättävän paljon, joten ei ole ollenkaan samantekevää, vuotaako se kaloreita eli energiaa tai miten se käyttäytyy esim. kosteusvaurion
tai tulipalon sattuessa. Mieti sitä viiratessasi.
Tänän kysymyksen (että miten harkoista tehdään väli- tai yläpohja) olen nähnyt aiemminkin, ja ihmettelen suuresti... Mistä harkoista voi tehdä väli- tai yläpohjan? Miten se tapahtuu? Miksi harkoista pitäisi tehdä ylä- tai välipohjaa?
Jos haluaa kivisen välipohjan eristeharkkotaloon, niin vaihtoehtoina on erilaiset paikallavalumenetelmät sekä ontelolaatta. Muita ei taida olla markkinoilla tarjolla?
kustannusvertailuja tehtäessä erilaisten ratkaisuiden välillä tällä palstalla ainaskin usein rajoitutaan johonkin ulkoseinäkkeen U-arvoon, jonka arvo kokonaisuuden kannalta on varsin pieni asia.
Meillä oli myös vaihtoehtoinen Lammi ja Lakka, Lammiin päädyimme. En tiedä kumpi loppujen lopuksi on parempi. Meillä on nyt runko valmiina ja ainakin meillä jälki on paljon parempaa kuin naapurin Lakassa. Toki pystytysporukalla on erittäin suuri merkitys mutta väittäisin Lammin harkon olevan myös mittatarkempaa ja kestävämpää. Naapurin talossa on rungossa olevissa harkoissa paljon lohkeamia, uretaanipurseita yms.
katsella niitä seiniäsi tasoittamatta. Paljonkos maksoit pystytysporukalle. Niistä pienistä eroista ne säästöt kertyvät:- ja lopputuloksen sanoo vasta rappari pinnoitustyön valmistuttua.
Vähän röpöskäisempi seinä voi olla jopa parempi pinnoitettuna kuin ohuelti liipattu, josta saumat näkyvät kosteusvaihteluiden mukaan. Laastin lisämenekki muutama satanen.
Oma valintamme oli Lammi, ihan vaan sen takia, että pystytys runkotoimitus oli siinä paketissa halvin. Tosin vaihtoehtoina oli Luja ja HB-priima.
Runko on nyt pystyssä ja tähän asti on ollut kokemus erittäin positiivinen, niin Lammin kuin myös pystytysporukan osalta.
Kehoittaisin vielä pyytämään Lammilta (ja Lakalta) tarjouksen vain kivitoimituksen osalta ja erilliset tarjouspyynnöt ikkunoiden, ovien, kattorakenteiden, ontelolaattojen y.m. osalta. Saattaa kuullostaa aikaa vievältä touhulta, mitä se varmaan onkin, mutta näin ainakin saat näppituntuman, mitä nämä osiot erikseen maksavat.
Toisaalta Lammi on koordinoinut lähetykset erittäin hyvin ja kaikki palkat ovat saapuneet totillemme toivottuun aikaan.
My 5 cents... ole hyvä.
Ainakin jalat tarkenee hyvin, kun pitää lämmittää kovasti. Ja kun jalat on läpimät on muutenkin mukavaa. Lämmin lattia on tärkein!
Lammi-talossa on siis mukavaa. Hyvä valinta.
Tässä vaiheessa kun runko on pystyssä, ja kattorakenteita värkkäillään, seinät ovat varsin kylmät. Vesikiertoinen lattilämmitys on myös tulossa ja sitten onkin talon valmistuttua oikein mukavaa tepastella sisällä paljain jaloin.
Talon lämmittäminen on ymmärtääkseni varsin yleinen muoto viihtyä sisätiloissa ja tämä tietenkin jonkin verran maksaa...ymmärsinkö oikein että yritit juuri lämmityskustannuksia viestissäsi painottaa. Mutta hei elämä on ja köyhät kyykkyyn...
olisit tehnyt vain kunnon talon. säälittää tuollaiset jotka tekevät talonsa ja tulevat tänne elvistelemään. Jos U-arvpt ovat 0.1 tai alle seinissä niin sitten voi olla aihetta tulla tänne.
Minulta löytyy tiiveyttä ja matalaa u-arvoa. Hajotkaa köyhät siihen! Viisas rakentaa hyvin ja nauttii loppuelämän hyvistä päätösistä!
tuollaista tekstiä! Voi asua hyvin mutta muuten elämässä tuskin menestyy tuollaisella asenteella!
No on se nyt kumma, että kutsut normaalin talon rakentamista elvistelyksi. Mutta ilmeisesti olet sitä mieltä, että kaikki muut ovat tyhmiä ja elvisteliöitä paitsi sinä itse. Otappa peili kouraan ja tarkastele omaa sanomaasi objektiivisesti, niin saatat yllättyä.
Köyhät kyykkyyn heitto oli sarkastinen ja lähinnä tarkoitin sitä, että lähes 100% tämän maan taloista joutuu lämmittämään jollain tavalla, niinkuin myös meidän tulevaa taloa. Ei minua kiinnosta maksanko enemmän tai vähemmän lämmityskustannuksia kuin naapurini. Jos kustannuksissa jokin minua kiinnostaa, on se niiden absoluuttinen määrä suhteessa maksukykyyni.
Jotenkin sinun teksistä loistaa epävarmuus ja kateellisuus läpi. Yrität kompensoida huonoa itsetuntoasi elvistelemällä jollain U-arvolla. Mene nyt vähän itseesi ja hanki elämä. Ihme spedeilyä.
älä tee elämäsi virhettä!!! Tällä hetkellä vain pasiiviharkot ovat ainoa oikea vaihtoehto. Tutustu ja tee vielä täyskäännös kun voit. Älä tee elämäsi virhettä!!!
T: Passiivia rakentava, Lammin ja lakan hylännyt (ja siitä onnellinen)
"Passiiviharkko"-tuotemerkin kanssa on kuitenkin syytä huomata, että sisäverhoiluksi tulee sitten käytännössä kipsilevy. Kuka tykkää, kuka ei...
Lisäksi epäilyksiä herättää, että firman sivulta ei tästä inhottavasta detaljista löydy ilmeisesti muuta mainintaa kuin hassu lause "Palotekniikka suunnitellaan ja toteutetaan kuten Gyprock teknikalla". Miksei asiaa sanota suoraan?
kipsilevyhän on erinomainen pinnoite. olette vain kateellisia, kun seinäni u-arvot ovat 0,1 luokkaa, Lammilla 0,2 tai ylikin! Lämmitelkää te vain harakanpesiänne, minä nautin HYVÄstä rakennuksesta!
eivät oikein kuulu kivitaloon. vaikka vaan seuraavaa vesivahinkoa tai tulipaloa varroessa.
Seinän U-arvon erolla 0.1 ... 0.25 et paljon juhli elämäsi aikana, kun lämmityskulujen ero on siinä 75-100eur vuodessa ja rakentamiskustannusten ero nyt useampi kymppitonni.
Kun mietitään että passiivitalon seinältä vaaditaan 0,09 niin kyllä se säästö taitaa olla sen 75e/kk? ja kun lukeman kertoo 25vuodella mitä siinä talossa helposti asutaan niin... eikä kyse ole pelkästä sähköstä, mukana ovat myös asumismukavuudet.
Miten säästöt voi olla 75€/kk, kun omassa Lammitalossa on lämmityskulut n.50€/kk ja siitäkin osa on mukavuuslämmitystä ja käyttöveden lämmitystä, kuten passiivitalossakin asuvalla. Eli lämmityskuluissa voi passiivitalo säästää max n.25€/kk ja jos siitä lasketaan 25 vuotta, niin se ei ole vielä maksanut itseään takaisin kalliiden rakennuskustannuksien takia.
Passiivitalot ovat varmasti tulevaisuutta, mutta taitavat olla kuitenkin vielä turhan kalliita rakentaa. Kun markkinoille ilmestyy enemmän tarjontaa ajan myötä, tippuu myös passiivitalojen rakennuskustannukset. Tämän jälkeen se voi olla järkevä ratkaisu, mutta ei ennen sitä.
Eikä se pienempi kaukolämmon tai sähkön kulutus hirveästi tuo säästöä, kun kaikissa kuluissa suurin osa on liittymismaksuja jne.
lämmityskulu ole edes 75eur/kk vuositasolla. Miten siitä enää säästelet, kun kaukolämmössäkin kerätään perusmaksuja, käytät tai et. Meillä lämmöt ovat päällä muutaman viikon vuodessa ja muuten lämmitellään käyttövettä.
Rakennapa pari passiivia ja kerro, mitä säästät filttitossut jalassa. Rakennuskustannuksia et saa ikinä takaisin ja aikaa menee ja tossuja kuluu.
Kipsilevy *on* erinomainen pinnoite. Se ei kuitenkaan ole "kivitalon" pinnoite sen mielikuvan mukaan, joka kivitalosta yleensä on. Tulta se kestää, mutta vasaralla kun lyö niin tulee reikä, ja vettä kestää tosi huonosti (pehmenee, pidemmässä altistuksessa pahvi homehtuu)...
Enkä siis väitä, että tällä olisi ihan hirveästi merkitystä, varsinkin jos älyää muurata märkätilojen seinät jostain tiilestä tai harkosta, eikä harrasta säännöllistä perheväkivaltaa. Pointtini on yksinomaan se, että tyypillinen EPS-harkkotalo ei ole "kivitalo" siinä mielessä mitä sana ihmisten mielikuvissa tarkoittaa.
materiaali jota seiniini pistäisin, ainakin märkätiloissa. Se levyn pahvikermi on mitä mainioin kasvualusta itiöille ja eliöille. Hyi helvetti. On niitä järkevämpiäkin levyvaihtoehtoja.
Se kipsilevystä.
Vain tosi typerys voi tehda talonsa rungon nurinperin ja maksaa siita viela tayden hinnan. Eli rakennetaan eristeisa runko joka sitten vahvistetaan ja vuorataan sisa ja ulkopuolelta. Heratkaa ja alkaa antako kusettaa teita. Ulkorappaus ei tule kauaa pysymaan ja mita jarkee kipsilevyttaa kivitalon seinat. Eristeen paikka on aina ollut ja tulee olemaan rungon sisalla.
kyllä siellä eristeet ovat rungon ulkopuolella ja sama tyyli sopii seiniinkin, kunhan ne sääsuojataan. Sisäpuolinen kivirunko tasaa lämpötilavaihteluita ja säästää energiaa paljon paremmin kuin ulkopuolinen kuorimuuraus laiturin ponttooneissa.
Eihän nykytalossa ole mitään lämmön tasaamista.
eri kerrokset siihen tyyliin, että kellarissa on pari astetta viileämpi kuin ykkösessä ja kakkoskerroksessa on sitten taas pari pontsia lämpimämpää kuin ykkösessä ja master-makkarissa kolmosessa voisi tulla jo kuuma, meinaan ilman sitä lämmön tasaamista. Lämmityskaudella siposeinä on vajaan asteen viileämpi kuin huoneilma. Korkeintaan sitä se huokuu.
Nyt kaikki lammistit katseet Varsinais-Suomeen, mihin ollaan puuhaamassa Passiivi-Lammea! Nyt näyttää lammi muille närhen munat, kiviset sellaiset!
Lammi rocks!!