Hei,
Tässä mun tarina, eli omia kokemuksia autoista ja elämää niiden kanssa:
Sain ajokortin -86. Ensimmäinen autoni oli vanha Ford Escort mk2. Auto oli aika tyypillinen sen ajan auto, mutta vikaa siinä riitti, pahimpana öljynsyönti ja koneongelmat. Escort menikin kiertoon aika pian ja tilalle tuli
Saab 96, jonka kanssa ei paljon parempi tuuri ollut, auto nimittäin oireili noin vuoden ennenkuin syttyi palamaan kesken ajon.
Tuossa vaiheessa olin päässyt töihin ja varaa oli jo vähän tuoreempaan peliin ja ostinkin joltain jobbarilta kymmenvuotiaan
Peugeot 505:n. Auto oli noiden edellisten kotturoiden jälkeen aivan sairaan hyvä ajettava ja mukava kuin mikä. Olin siitä todella ylpeä kaikkine kattoluukkuineen ja sähköisine lasinnostimineen yms. Ajelin pösöllä muutaman vuoden ja sadekeleillä tuskailin sen pätkimisen vuoksi - se ei tykännyt kosteudesta. Seuraava autoni oli
Ford Sierra, jossa taidettiin mennä alamäkeen ja jos pösössä oli ongelmalliset sähköt, niin sierrassa oli ongelmalliset kaikki, tai sitten mulla oli huono tuuri. Sierraa korjailtiin alustasta, jarruista, pyöränlaakereista, käsijarrusta ja monesta muusta paikasta. Ajoin sierralla silti useamman vuoden.
Seat Ibiza oli sitten vähän urheilullisempi peli, eikä enää edes kovin vanha. Ostin sen -96 ja auto oli vuosimallia -91. Puolitoistalitrainen kone kuljetti autoa mukavasti ja sillä oli kiva ajaa, vaan ongelmia jälleen riitti: katalysaattori ei toiminut, sähköikkunat reistailivat, pakoputket lahosivat ja oli jarruongelmia.
Vuosituhannen vaihteessa löysin vaimon ja perustin perheen. Silloin tuumin, että seuraava autoni on Toyota, niin päästään noista vioista kun enää ei niin aikaakaan autoille olisi.
Vaihdoin Toyota Corollaan, vuosimallia -98, eli lähes uusi auto! Järkytys oli, kun ajoin autolla ensimmäistä kertaa hiekkatiellä, Meteli oli kammottava! Pyöräkoteloista puuttuu äänieristeet! Toisekseen auto luirusi hiekkatiellä niin pahasti, että sitä pelotti ajaa. Maantielläkin auto oli sellainen melupesä ja halvan tuntoinen kottero, että oltiin palattu ensimmäisen autoni Ford Escortin laatuun 20v. taaksepäin. Eikä auto viatonkaan ollut, vaan siitä jouduttiin korjaamaan mm. jarruja, palloniveliä, kytkin ja tuulilasinpyyhkijän moottori.
Ajattelin, että tämä toyota oli maanantaikappale ja vaihdoin sen avensikseen, jolla ajan edelleen. Auto on oikeastaan sama kuin tuo corollakin, vaan vähän isompi. Sama laaduttomuus ja halpatuotemaisuus huokuu joka paikasta ja vikojen puute on pelkkää legendaa. Korjaamolla on rampattu kiihtyvään tahtiin korjailemassa vaihteeksi jarruja, niveliä, kuskinpenkkiä, sisustusta, renkaiden suuntauksia, öljynsyöntiä yms.
Varaa ei ole autonvaihtoon, koska vaimo on työtön ja avensiksesta on vielä reilusti lainaa jäljellä. Tässä vaiheessa olen niin turhautunut ja masentunut, että vietän aika paljon aikaa täällä internetissä ja varsinkin tällä Suomi24 -autofoorumilla. Olen yrittänyt puolustella itselleni autoani, että muilla on vielä huonommin ja täytyy tunnustaa, että olen heittänyt eräänkin provon eri automerkkien palstoille. Anteeksi niistä!
En aio antaa syöksykierteeni jatkua, vaan lopetan näillä palstoilla provoamisen ja roikkumisen ja hyväksyn vikaostokseni ja ehkäpä vaihdan autoni johonkin halvempaan ja parempaan. Yksi hyvä puoli tuossa avensiksessa sentään on - siitä hyvitetään vaihdossa hyvin. Hyvää syksyn jatkoa kaikille!
Tässä mun tarina, eli omia kokemuksia autoista ja elämää niiden kanssa:
Sain ajokortin -86. Ensimmäinen autoni oli vanha Ford Escort mk2. Auto oli aika tyypillinen sen ajan auto, mutta vikaa siinä riitti, pahimpana öljynsyönti ja koneongelmat. Escort menikin kiertoon aika pian ja tilalle tuli
Saab 96, jonka kanssa ei paljon parempi tuuri ollut, auto nimittäin oireili noin vuoden ennenkuin syttyi palamaan kesken ajon.
Tuossa vaiheessa olin päässyt töihin ja varaa oli jo vähän tuoreempaan peliin ja ostinkin joltain jobbarilta kymmenvuotiaan
Peugeot 505:n. Auto oli noiden edellisten kotturoiden jälkeen aivan sairaan hyvä ajettava ja mukava kuin mikä. Olin siitä todella ylpeä kaikkine kattoluukkuineen ja sähköisine lasinnostimineen yms. Ajelin pösöllä muutaman vuoden ja sadekeleillä tuskailin sen pätkimisen vuoksi - se ei tykännyt kosteudesta. Seuraava autoni oli
Ford Sierra, jossa taidettiin mennä alamäkeen ja jos pösössä oli ongelmalliset sähköt, niin sierrassa oli ongelmalliset kaikki, tai sitten mulla oli huono tuuri. Sierraa korjailtiin alustasta, jarruista, pyöränlaakereista, käsijarrusta ja monesta muusta paikasta. Ajoin sierralla silti useamman vuoden.
Seat Ibiza oli sitten vähän urheilullisempi peli, eikä enää edes kovin vanha. Ostin sen -96 ja auto oli vuosimallia -91. Puolitoistalitrainen kone kuljetti autoa mukavasti ja sillä oli kiva ajaa, vaan ongelmia jälleen riitti: katalysaattori ei toiminut, sähköikkunat reistailivat, pakoputket lahosivat ja oli jarruongelmia.
Vuosituhannen vaihteessa löysin vaimon ja perustin perheen. Silloin tuumin, että seuraava autoni on Toyota, niin päästään noista vioista kun enää ei niin aikaakaan autoille olisi.
Vaihdoin Toyota Corollaan, vuosimallia -98, eli lähes uusi auto! Järkytys oli, kun ajoin autolla ensimmäistä kertaa hiekkatiellä, Meteli oli kammottava! Pyöräkoteloista puuttuu äänieristeet! Toisekseen auto luirusi hiekkatiellä niin pahasti, että sitä pelotti ajaa. Maantielläkin auto oli sellainen melupesä ja halvan tuntoinen kottero, että oltiin palattu ensimmäisen autoni Ford Escortin laatuun 20v. taaksepäin. Eikä auto viatonkaan ollut, vaan siitä jouduttiin korjaamaan mm. jarruja, palloniveliä, kytkin ja tuulilasinpyyhkijän moottori.
Ajattelin, että tämä toyota oli maanantaikappale ja vaihdoin sen avensikseen, jolla ajan edelleen. Auto on oikeastaan sama kuin tuo corollakin, vaan vähän isompi. Sama laaduttomuus ja halpatuotemaisuus huokuu joka paikasta ja vikojen puute on pelkkää legendaa. Korjaamolla on rampattu kiihtyvään tahtiin korjailemassa vaihteeksi jarruja, niveliä, kuskinpenkkiä, sisustusta, renkaiden suuntauksia, öljynsyöntiä yms.
Varaa ei ole autonvaihtoon, koska vaimo on työtön ja avensiksesta on vielä reilusti lainaa jäljellä. Tässä vaiheessa olen niin turhautunut ja masentunut, että vietän aika paljon aikaa täällä internetissä ja varsinkin tällä Suomi24 -autofoorumilla. Olen yrittänyt puolustella itselleni autoani, että muilla on vielä huonommin ja täytyy tunnustaa, että olen heittänyt eräänkin provon eri automerkkien palstoille. Anteeksi niistä!
En aio antaa syöksykierteeni jatkua, vaan lopetan näillä palstoilla provoamisen ja roikkumisen ja hyväksyn vikaostokseni ja ehkäpä vaihdan autoni johonkin halvempaan ja parempaan. Yksi hyvä puoli tuossa avensiksessa sentään on - siitä hyvitetään vaihdossa hyvin. Hyvää syksyn jatkoa kaikille!
Vastaukset 17
Vanhimmat
hyvä stoori, mutta AE111 "valvoja" poistattaa tämänkin viestiketjun - kuten tekee kaikille missä T-autosta kirjoitetaan negatiiviseen sävyyn.. harmi.
kun viitsii kauheita loruja päiväkausia värkätä.
tekstistä asiantunteva näkee heti ettei tuolla ole ollut puoliakaan noista autoista. Täyttä paskaa.
on provon mielestä niin heikkolaatuinen, niin kuinka huonoja ne muut merkit on, koska Toyota yhdessä muiden Japskien kanssa on ollut vuosikausia kaikenmaailman ympärimaailman tehdyissä laatuvertailuissa kärkinimi ja usein voittaja.
Epäuskottavaa höpinää jälleen kerran.
minäkin ostin 86 uuden auton joka oli Escort.
Sitä seurasi Corolla, joka oli hirvitys talviajo-ominaisuuksiltaan Foordiin verrattuna. Lyhyet huoltovälit harmittivat ja ihmeelliset viat.
Takuun loputtua hajosi penkinlämmitin, jota ei kannattanut korjata. Siinä talvellä luikasteltiin persaus jäässä jaappanilaisella premium autolla. Ja tietysti ruostuminen pääsi vauhtiin, pakoputki meni vaihtoon, laturi lopetti toimintansa, natina eikun lisääntyi....
Sen jälkeen olen autoa vaihtaessani kerran käynyt toyota liikkeessä, tarkemmin sanottuna vuosi sitten katsomassa uutta corollaa . Jäi katsomiseen..
"Corolla, joka oli hirvitys talviajo-ominaisuuksiltaan "
Ja silti tämän vuoden TM:n talvitestissä Toyota pesi pikku diiselillä kaikki rata-ajossa (BMW:t, Audit...). Täytyy niiden muiden olla sitten tosi huonoja talvi ajo-ominaisuuksiltaan...
kirjoitan omistamistani autoista enkä lukukokemuksistani autolehtien parissa enkä mistään autonpesuhommista autoradalla.
Ja ostan aina auton omakohtaisen kokemuksen ja koeajon jälkeen enkä autolehtien kirjoituksen tai autoradanpesun perusteella.
""kirjoitan omistamistani autoista ""
Hah, ei sinulla ole mitään autoa ollukaan. Olet vain työtön persereikä pummi joka viettää aikaa täällä kirjaston koneella. Näkeehän tuon jo juttujen tasosta.
nyt taisi jonkun päivä mennä pahasti pilalle....
Meneppäs itkemään sen harmaan kulkuneuvosi takakonttiin, niin helpottaa.
täällä kirjaston koneella. Itse näytät istuvan siellä kirjaston koneella, kuten kirjoitit. Senkin perseaukinen pummi. Tarjoaako ne kirjaston tätit sinulle pullakahvia siellä? kun päiväsi siellä kulutat.
Haluan kiittää Sinua (plus 1-2 muuta) jotka ovat ottaneet vakavasti pyyntömme laadukkaammista provoista laatuautoista provoillessa!
Tähän sepustukseen on käytetty aikaa ja ajatusta. Huomaa ettet voi olla mikään pemaristi.
Kiitos
koskenut laatuautoja,
lueppa tarkemmin,
kyseessä on toyota.
tasoa...
Edelleen, kiitokset alkuperäiselle!
. .voi mitään kun joillekin ottaa koville Toytan ylivoimaisuus =) Pitää aina joka viestin perään keksiä negatiivinen provosointi.
Toivottavasti tämä palsta ei ole hänelle koko elämä.
tämä käsite toyotan ylivoimaisuudesta on lähtöisin, tai no joo, kyllähän tuo tiedetään. Ainahan sitä voi kuvitella.
Itse en ole kyllä ajanut koskaan "ylivoimaisella" tojolla.
Minulla on varaa ostaa auto, ei tarvitse tyytyä "ylivoimaiseen" toyotaan.
Toyota- palsta on kyllä erittäin tärkeä asia, melkein koko elämä, tojon omistajille ja heidän sheriffilleen.
Vastaavanlaista kiihkoautopalstaa ei löydy.
Vai väitätkö muuta?
ei se toyota nyt mitenkään ylivoimainen ole vaikka onkin maailmalla eniten myyty. Tuon sana >ylivoimainen< on vaan niin hauska laittaa lauseeseen kun kaikki vähäjärkiset alkavat siitä aina vaahtoamaan ja siitä irtoaa aina hupia kun lukee noita vastauksia, niinkuin nytkin sinun tapauksessa.
Se on vaan semmonen tojo miesten huumori juttu.
linjoilla, iso vitsihän se on minunkin mielestä.
Vaihtohyvitystä tuskin kannattaa ajatella.