Sain eilen lääkkeeksi Mirtazapinia masennukseen, ahdistukseen ja unihäiriöihin.
Nyt olen kauhuissani lukenut näitä sivuvaikutusoireitaa ja painonnousu ei ollenkaan kuulosta kaikkein mukavimmalta sellaiselta, kun on tuota mielialasyömistä ollut jo muutenkin.
PItäisi tänään aloittaa, mutta uskallanko ollenkaan?
Kertoisitteko nyt joku tuoreeltaan kokemuksia em. lääkkeestä, ei kai paino nyt mitenkään voi parissa viikossa kymmentä kiloa nousta???
MInkälainen olo muutoin lääkkeen käytön aikana?
Nyt olen kauhuissani lukenut näitä sivuvaikutusoireitaa ja painonnousu ei ollenkaan kuulosta kaikkein mukavimmalta sellaiselta, kun on tuota mielialasyömistä ollut jo muutenkin.
PItäisi tänään aloittaa, mutta uskallanko ollenkaan?
Kertoisitteko nyt joku tuoreeltaan kokemuksia em. lääkkeestä, ei kai paino nyt mitenkään voi parissa viikossa kymmentä kiloa nousta???
MInkälainen olo muutoin lääkkeen käytön aikana?
Vastaukset 37
Vanhimmat
vain unen parantamiseen, kun en ole halunnut riippuvuutta aiheuttavia unilääkkeitä ja hyvin on toiminut. Olen jakanut 30 mg:n tabletin neljään osaan ja se 7,5 g illalla ei ainakaan lihota. Kokeilin jossain vaiheessa isompaa annosta 15 mg ja painoa tuli neljässä kuukaudessa muutama kilo lisää. Kai se oli jotain turvotusta tai aineenvaihdunnan hidastumista, kilot hävisivät kun taas pienensin annosta.
Tuttava käyttää kanssa samaa lääkettä masennukseen ja ahdistukseen sekä unen parantamiseen. Hän on korvannut iltasyömiset vähäkalorisella makealla ravintolisällä (pirtelöllä)ja paino on pysynyt kurissa, samoin makeanhimo joka hänellä on lisääntynyt. Hän on myös ruvennut kiinnittämään huomioita siihen mitä syö ja välttää ylimääräisiä hiilihydraatteja.
Eli käsittääkseni oikein hyvä lääke. Painon kanssa on syytä olla tarkkana.
Moi! Useilla joudutaan lääke lopettamaan lihomisen vuoksi. Sanovat, niinkuin jo kirjoitettiin, että tulee kova makean himo. Toisten on joskus yöllä käytävä syömässä. Tuskin satunnaiskäytössä sama pätee, mutta silloin hoidetaankin unettomuutta. Masennuksessa käyttö on joka päiväistä. Hyvä lääke muuten.
syödä proteiinipitoisia täyttäviä vähäkalorisia herkkuja, esim Allevolla ja Nutrilettilla on näitä eikä maksa enempää kuin kaupan perussuklaapatukat. Vettä kun juo niiden kanssa, niin kyllä nälkäkin lähtee.
Sen voin sanoa että uni kyllä maistuu kun niitä käyttää,paino nousee 5 kg viikossa ja jos töitäkin pitäis tehdä tunnet olosi lyijynraskaaksi vielä koko seuraavan päivän eikä hommista tule mitään,käytin pariviikkoa ja jouduin lopettamaan omin neuvoin koska ei näitä meidän "lääkäreitä" kenenkään ahdistukset kiinnosta vähääkään, hyvä viite siihen on että määrätään työtätekevälle ihmiselle Mirtazapiniä eikä kirjoiteta edes sairauslomaa.
Tosin uni maistuu ja tuntuu kuin olis tunnelissa koko ajan ja sen kyllä huomaa muutkin,ahdistusta ei tunnu kun on niin tutkalla.
Niin että neuvoisin sanomaan sille lääkärille niin että "hänen ylhäisyytensäkin" sen tajuaa että et halua tällaista ainetta käyttää,tietenkin jos saat pitkän sairausloman niin voihan sitä kokeilla mutta epäilen että työkyky menee hyvin nopeasti(lopullisesti),tosin mitäs töistä jos muutenkin pärjää mutta ei tahdo pärjätä.
Tällaisia kokemuksia ainakin minulla,voihan ne sopia muille paremmin,olen mies n.67 kg ja 173m pitkä ja silloin kohtalaisen hyvä kuntoinen raskaan työntakia(vertailun vuoksi vaan nämä luvut).Voimia sinne.
Olen käyttänyt runsaan vuoden ja kokeillut eri annoksia, 30, 45 ja 60 mg/ilta. En ole lihonut juurikaa, ehkä kolme kiloa alusta, mutta silloin olinkin vahingossa laihtunut masennuksen ja unettomuuden vuoksi. Nukun hyvin. Alussa aikasempi unettomuus purkautui suunattomana väsymyksenä, jota kesti kai pari kuukautta. Alussa olisin voinut nukkua vaikka koko ajan. Masennukseeni lääke vaikuttaa heikosti ja lääkäri suunnitteli sen lopettamista, mutta sitä ei lopetettu, koska se auttaa unettomuuteen pettämättömällä tavalla. Tunti lääkkeen oton jälkeen menevät silmäni kiinni aivan väkisin. Isommat annoksen nukahduttivat puolessa tunnissa. Nyt on annos 30.
niin, että mitä pienempi annos sitä paremmin yöllä nukuttaa. Jos annosta suurentaa, tulee tukkoinen olo seuraavaksi päiväksikin.
Noin on monikin kirjoittanut täällä. Aivan alussa taisi annos olla 15, mutta sitä pienempiä määriä en ole käyttänyt. Mirtatsapin pelasti minut uhkaavasta sekoamisesta. Niin pahaksi oli tilanteeni manian ja unettomuuden kynsissä käynyt. Silti ne jättivät jälkensä, jotka eivät vieläkään ole korjautuneet. Vähitellen terapian avulla koetan nousta monimutkaisista ja syvistä traumoistani.
En voi muuta sanoa kuin ettei sulla kovin paha olo taida olla jos mietit lääkkeiden ottamisen aloittamista!!!
Voi voi. Jos kerran pärjäät niin hyvin ilman niitäkin että ottaminen mietityttää, niin miksi ihmeessä ottaisit?
Sä et taida tietää, mitä todella paha olo on. Silloin ei mietitä painon nousua sun muita maallisia asioita.
Loistavasti sanottu! Itsekin olen käyttänyt Mirtazapiinia puolisen vuotta. Itselleni haittavaikutukset olivat aivan yhdentekeviä kunhan masennus saataisiin kuriin. Huonosti lääke masennukseen auttoi, mutta unesta ei tarvitse huolehtia kun valvominen on mahdottomuus kun lääkkeen on ottanut. Ruokahalu nousi alussa, mutta ajan myötä on tasaantunut. Painonnoususta ei ole mitään hajua. Ja lisäpaino on aina tervetullut. (mitat 180cm/77kg)
painostaan vaikka ahdistaisikin. Painonnousu voi lisätä kurjaa oloa. Tämä lääke tunnetusti voi nostaa painoa, ellei varaudu taistelemaan painonnousua vastaan.
Jo se että ruuan- tai makeanhimon yllättäessä ottaa jotain muuta kuin hampurilaisen, pizzan tai suklaapatukan, auttaa kummasti.
Kolme kuukautta olen syönyt. Paino noussut 7 kg tänä aikana. Auttanut ahdistuneisuushäiriöön selvästi. Ei vienyt sitä kokonaan pois mutta elämäntilanne vaikea ja stressaava. Lääkityksen aikana pystynyt nukkumaan ensimmäisen kerran vuosiin.
Itse uskon painonnousuni johtuvan vain siitä että lääke pistää mässäämään makeaa. Yleensä en ennen ole edes tykänny makeasta. Ja juuri työ yösyöpöttely alkoi myös samaan aikaan. Eli uskon että kun lopetan makean ja muun liikasyöpöttelyn niin lääke itsessään ei aiheuta kovin suurta painonnousua.
Miten hyvin sanottu, valvominen mahdotonta, juuri niin. Unettomuuden jälkeen ei uskoisi sitä todeksi, mutta totta se on. Ei yöheräilyä, ei valvomista, ei nukahtamisvaikeuksia.
tietenkin ihminen saa olla huolissaan painostaan ja terveydestään, mutta jos ahdistaa todella kovasti ja kaikki tuntuu ylitsepääsemättömältä, niin olen melko varma siitä, ettei kukaan punnitse avun saamista lääkkeiden kautta mahdolliseen lihomiseen!! Rohkenen vähän kyseenalaista alkuperäisen kirjoittajan masennusta ja ahdistuneisuutta.
Makean himoon ei tarvitse syödä makeisia jne, on olemassa mm hedelmiä ja vihanneksia...
Joten se siitä.
Jo se että ruuan- tai makeanhimon yllättäessä ottaa jotain muuta kuin hampurilaisen, pizzan tai suklaapatukan, auttaa kummasti.
Painonnousu voi tosiaan lisätä ahdistusta ja kurjaa oloa.
Kukaan ei pakota näitä syömään. Ei lääke eikä toiset ihmiset. Roskaruuan ja herkkujen kauhominen on oma valinta. Hampurilaisateria tai pitsa syömisenhimoon sisältää reilusti yli tuhat kaloria, eikä juuri täytä. 3 kappaletta kalkkunapihvejä salaatin kanssa sisältää vain noin 300 kaloria. 3 pihvin jälkeen on niin ähkyssä ettei varmasti tee mieli mitään. Tuskin kaikki edes saattavat syödä kolmea putkeen. Monilla ihmisillä on heikko tietämys omasta päivittäisestä kalorintarpeestaan sekä ruoka-aineiden energiasisällöistä. Syytetään ehkä lääkettä lihottavaksi, mutta ei huomata kuinka paljon oma syömiskäyttäytyminen on muuttunut. Jo 500 kalorin lisäys päivittäin yli kulutuksen tietää 500g läskiä lisää viikossa. Tuollaisen energiamäärän napostelee ihan huomaamatta.
Yösyömiset ja aterioiden välillä napostelut ovat opittuja tapoja ja omia valintoja. Kaupasta ei pidä ostaa herkkuja varastoon tms, koska jokainen syö sen minkä ostaa. Varsinkaan ei silloin kun on himoa syödä. Säännöllisistä ruoka-ajoista on pidettävä kiinni, muulloin ei syödä. Ruokaa ei oteta lisää vaan kasataan kerralla kaikki, minkä voi syödä. Kaupasta ei osteta runsasenergisia elintarvikkeita joissa on rasvaa tai sokeria paljon vaan kevyttä perusruokaa. Esim keittokinkussa on 100 kaloria ja kunnon läskimakkarassa jopa yli 400. Rasvaisessa jugurtissa 150 ja maustamattomassa noin 50 sataa grammaa kohden.
Jaahans, taas tämmönen... Itse olin vähän ylipainoinen, kun aloitin tuuon lääkkeen ja nykyään olen paljon ylipainoinen...
Ei tainnu Hoh hoh kirjoittaja ajatella, miten tuo reilu ylipaino voi jatkossa vaikuttaa itsetuntoon ja sitäkautta syventää entisestään masennusta...
Mene muualle "hoh hoh"-lemaan!!
Tarkoitin miettiväni, kannattaako minun alkaa ottamaan tätä nimenomaista lääkettä näiden esiintulleiden sivuvaikutusten takia.
Sen verran "paha olo" on viimekuukausina (ellei jopa -vuosina) ollut, että olisin kokolailla valmis syömään vaikka eläviä toukkia, että tää olo edes hiukan kohenisi.
Työstressi on ollut aivan sanoinkuvaamaton.
Kotona jatkuu sama rumba ja kaikki asiat tuntuvat kaatuvan päälle.
Menneisyyden möröt ovat sitten oma joukkonsa tumma.
Kun mikään ei enää tunnu miltään ja maidon jääkaappiin laittaminenkin vaatii ponnistelua, ei ihminen enää ole kuin ihmisen varjo.
En ole jaksanut miettiä edes minkäänlaisia keinoja, millä purkaa tätä tilannetta.
Yöt olen joko valvonut pikkutunneille = kahteen- kolmeen- neljäänkin, tai vastavuoroisesti nukahtanut puoliltaöin ja herännyt sitten kolmen- neljän korvilla odottamaan kellon soittoa.
Tämän kun yhdistää jatkuvasti muuttuviin työvuoroihin (saatan olla kotona klo 23 ja aamulla kello herättää viideltä) niin eipä paljon naurata, jos uni ei tule.
Töistä olen kuitenkin selviytynyt tähän asti liki pilkulleen, mistä lopputuloksen vuoksi ei ilmeisesti ole syytä olla ylpeä.
Kotihärdelli on oma lukunsa, mutta siitäkin olen selvinnyt kohtalaisesti.
Mitä maitopurkkivertaukseen tulee, niin sillä tarkoitin, että vaikka näennäisesti olen velvoitteeni jaksanutkin hoitaa, niin ne vaativat helvetinmoista pinnistelyä.
Kävelevä zombie lienee jo aika kulunut vertaus, mutta sellainen olen juuri viimeajat ollut.
Ja sitten tämä päänsisäinen muurahaiskeko on ihan oma tarinansa.
"Onneksi" brakasi selkä aivan totaalisesti, niin alkoi tämä vyyhti purkautua. Pakko ottaa rennommin, kun ei pysty kauppakassia kantamaan.
Ja mitä tulee painonnousuun, niin siinä on ollut vielä yksi mieltä mustaava tekijä lisää, joten kyllä ajatus siitä, et vielä tästäkin paisun, ahdistaa aikalailla.
jos elämä on päin helevettiä jo valmiiksi, miksi sitä pahentaisi lääkkeillä? lääkkeet ei poista ongelmaa vaan turruttaa syyn, ja sivuvaikutusten kanssa. itse ongelma ei kuitenkaan poistu mihinkään. minullakin on tuolla jokunen liki avaamaton paketti eri lääkkeitä, mm mirtazapiinia. en pärjää hyvin ilman näitä lääkeitä. pärjään vitun huonosti. lääkkeiden kanssa minulla ei kuitenkaan voisi mennä kovinkaan merkittävästi paremmin, koska ongelmani ovat lähinnä muualla kuin mielialassa.
Söin kuukausia 60mg päivässä ja laihdutin 10kg painonvartijoiden kirjekurssilla siinä samalla. Siitä se on kiinni, mitä suuhusi laitat. Ruokahalu ei lihota jos et syö normaalia enempää. Lääke itsessään ei varmaan lihota.
PItäisi tänään aloittaa, mutta uskallanko ollenkaan?
Kyllä uskallat. MUISTA! Ensimmäisen viikon aikana voi olla aika tokkura ja huimaava olo päässä seuraavana aamuna ja jatkua vielä päiväänkin. Se menee ohi kun lääkettä käyttää säännöllisesti eikä jätä pilleria väliin.
tiedän kyllä ettei Painonvartijoiden kuurilla mitään nälkää nähdä, mutta mitä otit makeanhimoon? Minä löysin itseni yöllä hunajapurkilta niinkuin joku Puh (ei ollut muutakaan makeaa enkä edes pidä hinajasta)
Minusta oikea ruokavalio ehkäisee makeanhimoa. Eli ei mennä liian pienellä kalorimäärällä laihdutettaessa, syödään tasaisesti ja proteiinipitoisia ruokia jotka antaa hyvin kylläisyyttä. Toiseksi luja motivaatio auttaa, jos on tarpeeksi intoa niin makeanhimon ja pienen nälänkin kanssa selviää. Makeanhimo voi olla myös opittua ja jokaiselle mieliteolle ei pidä antaa heti periksi. Pienen annoksen voi jotain herkkua ottaa, kunhan se jää siihen. Jokin ruoka esim marjarahka ja siihen sekaan runsaasti makeutusainetta voi auttaa.Vaikka olin tosi väsynyt enkä jaksanut tehdä mitään, niin ajattelin ettei laihdutusruokavalio enää kärsimyksiä pahenna :) Ajattelin että kun joskus tästä masennuksesta toivottavasti selviän, niin saan aloittaa normaalin elämän hoikemman olemuksen kanssa. Kun en pystynyt tekemään töitä enkä paljon mitään muutakaan, niin jotenkin oli tärkeää saada aikaiseksi edes jotain, ja mulla se oli laihdutus jota olin pitkään lykännyt.
Jos ihminen lihoo ihan hirveät määrät mirtatasapiini kuurin aikana, niin kyllä silloin on syötykin melko huolimattomasti ja annettu periksi joka mieliteolle. Usein nälkä kasvaa lisäksi syödessä. Herkutteluhetket tulevat tavaksi ja vatsa huutaa yhä suurempia annoksi kun niihin tottuu ja vatsalaukku venyy.
Olet saanut lääkäriltä hänen mielestään sinulle parhaiten sopivan lääkkeen käytyäsi vastaanotolla ja valitettuasi hätääsi hänelle. Kaiken lisäksi lääkäri oli niin fiksu, että kirjoitti sinulle nk "halvan" lääkkeen.
Nyt kyseenalaistat ammattiauttajan lääkekuurin aloittamisen...
Ei todellakaan ole ihme, että sosiaalikustannukset nousevat tässä maassa, jos käydään lääkärissä hakemassa apua tarvitsematta sitä!!! Miksi ylipäätänsä kävit lääkärissä, jos et kerran halua hoitaa vaivojasi?
Luuletko sinä, että me tyhmät foorumin ihmiset tiedämme paremmin mitä tarvitset kuin lääkäri?
Älä käy lääkärissä jos et tarvitse apua! Veit ehkä jonkun muun todella apua tarvitsevan ajan.
Oman kokemukseni mukaan (todella) ahdistunut ja masentunut ihminen ottaa kiitollisuudella vastaan kaiken tarjotun avun!!!
Haluan hoitaa itseäni ja masennustani/ahdistustani. Siksi juuri hakeuduin lääkäriin. ( tämän jäytävän selkäkivun vuoksi)
En kyseistä lääkärin ammattitaitoa. (Mikä on kylläkin aivan sallittua ja joskus jopa aiheellista)
Teitä (meitä) tämän foorumin ihmisiä en ensinnäkään pidä tyhminä, mutta en myöskään lääkäreitä jumalina.
Toivoin täältä nk. vertaistukea, sekä kokemuksia kyseisen lääkkeen vaikutuksista.
Vastauksia sainkin paljon, suurelta osin rohkaisevia ja asiallisia. Suuri kiitos niistä!
Lääkärini tuskin on ko. lääkettä itse kokeillut, vaikka hänellä varmasti onkin käytöstä paljon toisen käden tietoa.
Otin ensimmäisen nappulan eilen illalla ja ilokseni voin todeta, että tunnissa tuli uni ja koko yön nukuin yhtä vessareissua laskematta aivan putkeen.
Aamulla väsytti perkuleesti, mutta en laittaisi sitäkään välttämättä lääkkeen piikkiin tällä nukkumattomuushistorialla.
Olen TODELLA ahdistunut ja masentunut ja otan kyllä vastaan kaiken avun.
Lääkkeiden vaikutukset ovat kuitenkin asia, johon haluan kiinnittää huomiota.
Niin "kiitollinen" ei sentään pidä olla, että ei punnitse eri vaihtoehtoja ja etsi juuri sellaista hoitoa/lääkettä, mikä itselle tuo parhaan helpotuksen.
Kyseinen sinänsä miellyttävä lääkäri ei esimerkiksi maininnut mitään lääkkeen mahdollisista sivuvaikutuksista, vaikka niitä kyselin.
Samaten vastaanotolla oli kyllä puhetta viimeaikaisesta jyrkästä painonnoususta, johon toivoin masennuslääkkeen noin välillisesti auttavan.
Eli että mielialan noustessa jaksaisin taas pitää itsestäni parempaa huolta.
Eikä tämä läskiasia nyt ollut se ainoa sivuoire, mitä ajattelin.
Mielessä kävi mm. myös lääkkeen sedatiiviset vaikutukset, kun kuitenkin aamuvuoroon joudun lähtemään ehkä myöhäisen iltavuoron jälkeen.
Yövuoroja en nyt tee.
Että näin.
kokemusta lääkkeestä:olen syönyt lääkettä 30mg kohta 2vuotta.Makean himo on ollut kova,mutta olen kiertänyt karkkihyllyt.lihonnut en ole ollenkaan.sauvakävelyä 3-4kert.viikos.
Joten otappa lääke käyttöön äläkä mieti liikoja haittavaikutuksia!
Liikunta mukaan myös!
Miten lääke on vaikuttanut teidän mielialaanne?
Toivottavasti tämä vaikuttaisi eri tavalla, kuin aikaisemmat, (minulla kun on tätä "vaivaa" ollut ennenkin...) Silloin esim. muistaakseni Seronil leikkasi tunteista niiden molemmat ääripäät, ts. en ollut mainittavasti masentunut, mutta enpä sitten tuntenut juuri mitään muutakaan.
Nyt alkaa ahdistus olla niissä lukemissa, etten juuri muusta välitä, kuin että alkaisi pikkuhiljaa helpottaa.
Silti olisi tietenkin ihanaa nauttia onnen-, tai edes jonkinasteisista mielihyvän tunteista.
Ihan arkinen tyytyväisyyskin minulle riittäisi.
Mihinkään ns. onnellisuuspillereihin en ole koskaan uskonutkaan, mutta toivottavasti alkaisi edes jonkinlaista valoa näkyä tässä loputtomalta tuntuvassa merkityksettömyydessä.
Lenkille haluaisin myös kovasti taas lähteä, kun vaan saan itseni revittyä...miten se voi olla niin vaikeaa?
(seuraavaksi joku vastaa, että kun roikut täällä netissä...no enpä ole täällä viimeaikoina ehtinyt istua)
Lääkkeet nyt sitten käytössä, siis eilen otin ensimmäisen.
Toivon ja odotan kovin, vaikka tiedän, ettei se hetkessä vaikutakaan. Uneen tuntui tosin vaikuttavan heti, nukuin hyvin viime yön!
Minulla lääke on ainakin poistanut itkuherkkyyttä ja jaksan asioita paljon paremmin!
Hyvä kun aloitit lääkkeen käytön.
Kävely on tosihyvä keino myös auttaa itseään eteenpäin! Voimia sinulle!
Niitä tunteiden huippuja minäkin kovasti kaipaan. En vain ihan vielä elämäntilanteestani ja lääkärin suosituksesta johtuen uskalla lopettaa mielialalääkitystäni. Itse mielialaan minulle on määrätty cipraleksia ja mirtazapiinia yöksi jotta saisin iltaiset ahdistavat ajatukset pysymään kurissa saadakseni unta. Olen kiitollinen saadessani nukahdettua ilman tuntien pyöriskelyä, jota onjatkunut läpi elämäni. Ristiriitana on kaipuu tunteisiin vastaan tasaiset turvalliset päivät, helpompi tulevaisuuden rakentaminen. Olen ajatellut niin että kun saan elämäni tarpeeksi vakaalle jalustalle, lopetan pikkuhiljaa masennuslääkkeet. Toivoen jo tuolloin toipuneeni masennuksesta täysin. Masennus on suomalaisten miesten kansallis-sairaus. Voikaa hyvin.
Mirtazapin aiheutti mulle sitä, että kun sen otin illalla, niin tuli mieletön makean nälkä ja sitä kautta se paino nousi..
Sivuvaikutuksina oli "levottomat jalat" efekti ja se puolestaa aiheutti nukahtamis ongelman... Ja söin ja söin ja söin... pitkin yötä...
Nykyisin mulla on hyvin pieni annos iltaisin tuota ko lääkettä n.3-4mg ja se ei enää aiheuta levottomia jalkoja, mutta auttaa unen laadussa... Näen nykyään unia!!! mulla Cymbalta masennukseen ja Tenox nukahtamiseen..
En suosittele mitään näistä lääkkeistä, niiden haittapuolien vuoksi...
annokseni pikkumuruseen, se auttaa nukkumiseen eikä mielestäni aiheuta mitään muutoksia ryokahalussa.
Juu, mullakin on 30mg tabletti tosiaanki ja laitan sen kahdeksaan osaan, niin välttyy sivuvaikutuksilta lähes kokonaan ja nukkuminen onnistuu...
Moi! Jos kyseistä lääkettä käytetään masennukseen, niin sitä pitää syödä suurempia annoksia ja joka päivä. Tämä aiheuttaa ruokahalun lisääntymistä.
Niin, kromi auttaa makeanhimoon tosi hyvin. Proteiini-kasvispainotteinen ruokavalio ja säännöllinen ruokarytmi (joka 3-4 tunnin välein jotain syötävä, niin sokerit pysyy tasapainossa.)ovat asioita, mitkä painon kurissa pitää. ja tietty runsas vedenjuonti.
Niin, tosiaankin, jos unilääkkeenä käyttää, niin annos on yleensä 7,5-15mg ja masennuslääkkeeksi yleensä annoksella 30-45mg.
Olen huomannut että purkillinen ananasta mehuineen vie makeanhimon tosi tehokkaasti. Samalla se poistaa nestettä.
Nöyrä kiitos kaikille vastauksista ja tsemppauksesta. On ollut todella arvokasta tukea tämän kaiken kitumisen keskellä!
Tsemppiä ja jaksamista myös teille kaikille kanssasisarille ja -veljille!
Haluan kommentoida kun kokemusta kauankin.
Söin aiemmin puoli vuotta Mrtazapinia, 30 mg. iltaisin. En sanottavammin lihonut. Hyvin sain unta.
Nyt tällä erää uusiuduttua vaikean tilanteen syön ainakin yhdeksän kuukautta tai lähes vuoden. Päinvastoin, olen laihtunut muutamia kiloja. Syynä ennen kaikkea kunnosta huolenpito, olen ollut kuntoutuksessakin (TYK). Iso osa mielialan nousua johtuu ihan endorfiineista joita saa kun kuntoilee kunnolla. Tietty syvässä depiksessä ei jaksa. Olisiko sinulla mitään mahiksia johonkin tuettuun kuntoutukseen?
Lisänä toki syön Alproxia jatkuvasti pari nappia päivittäin, sitä kai jatkuu hamaan hautaan...
Olen syönyt ko lääkettä jo kolmatta kuukautta painoni nousematta yhtään. tosin vaikutus on paljolti yksilöllistä. Kehoittaisin kuitenkin kiinnittämään huomita painon hallintaan. Lääkkeet voivay kyllä lisätä ruokahalua.
Tämän allekirjoitan, kokemusta on mirtazapiinista 10 kg verran:
Lääkkeet lihottavat pääasiassa kahdella tavalla. Ensinnäkin lääkkeet voivat kiihdyttää ruokahalua. Toinen tapa on vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan: lääkeaineet vähentävät sympaattisen hermoston aktiivisuutta, mikä puolestaan vähentää energiankulutusta. Jotkut lääkkeet voivat vaikuttaa molemmilla tavoilla. Esimerkiksi psyykenlääkkeet sekä lisäävät ruokahalua että vähentävät energian tarvetta.
Parhaiten tunnettuja lihottavia lääkeaineita:
- psyykenlääkkeistä olantsapiini, ketiapiini, klotsapiini
- masennuslääke mirtazapiini
Mulla vaihdettiin toinen mielialalääke uniongelmien vuoksi mirtatsapiiniin. Käytin kolme viikkoa ja lihoin sinä aikana 5 kiloa. Kaikki kaksi muuta joiden tiedän käyttäneen kyseistä lääkettä, ovat myöskin lihonneet merkittäviä määriä.