En jaksa enää tätä paskaa.

Mulla on ollu nyt lähemmäs vuoden bulimia ja vielä kauemmin masennus. Ja nyt kesäloma-koulun alku on menny tosi hyvin, mä KUULUIN tähän ns. ''suosittujen'' porukkaan mut sit mä lipsautin vahingossa mun kaverille yhen salaisuuden ja tää lupas olla hiljaa, mut kuitenki kerto sen mun toiselle kaverille.
Nyt koko porukka on suuttunut ja saan jokaikinen päivä kuunnella vittuilua ja huorittelua. Mun asiat on ruvennu meneen satakertaa pahempaan suuntaan ko ennen, oon ruvennu varasteleen kaupasta, en jaksa käydä koulua, mun sh on pahentunu, mä en haluis enää tehä mitään muuta ko nukkua tai vetää pään sekasi.
Mulla on helvetin paha olo, haluan apua mut en pysty puhuun tästä kenellekkään.
Oon vakavasti harkinnu itsemurhaa.
Ja tää ei johu mistään teiniangstista vaan oon oikeesti joutunu kokeen melko kovia mun elämässä. (Sh, koulukiusaaminen, isän skitsofrenia, äidin sydänsairaudet, masennus jne.) Oon käyny parikertaa juttelemassa psykologille mut musta tuntuu et se ei auta yhtää mitään.

Niijoo ja saatto tulla väärään paikkaan tää viesti, mut piti purkaa jonnekki.
9794
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

en osaa yhtään sanoo mitään..mutta haleja ja voimii sulle tosi paljon

Äänestä

Kerro vanhemmilles tai jollekin muulle lähisukulaiselle jos auttais. Paljon se saattaa vaatia, mutta kannattaa! Usko pois. Vaati se multaki kun en aiemmin ollut puhunut vanhempien kanssa vaikeista asioista, mutta nyt helpompaa kun tietää että välittävät musta todellakin. Nuille kavereilles et nyt mahda mitään. He ovat vain pinnallisia ja lapsellisia. Hanki uusia ystäviä ja harrastuksia mie neuvoisin. Toivon että yrittäisit ja elämänlaatusi alkaisi parantumaan. :)

Äänestä

mitä kerroit, sun ei todellakaan pidä tehdä itsemurhaa. Kyllä noista ongelmista selviää.

Äänestä

Älä hätäile, se on vain Teiniangstia ja menee varmaan ohi viikos, hyvät jatkot

Äänestä
  • Ööö... okei? Isäni skitsofrenia on vaan teiniangstia ja mun masennus on vaa teiniangstia, mun bulimia on vaa teiniangstia, koulukiusaus on vaan teiniangstia? VOI HERRANJUMALA. -.- En osaa ees sanoo tohon mitää järkevää, tietäisit miltä tuntuu olla mun asemassa. Ja ps. mikään noista ei mee ohi viikossa.

    Äänestä

että pidät sen leukasi pystyssä etkä alistu noin helppoon ratkaisuun. Muista että elämä on kuitenkin pohjimmiltaan pelkkä paska filmi jonka jokaisen pitää vaan katsoa loppuun. Itse olen tämän filosofian avulla räpiköinyt itseni isän alkoholismin, koulukiusaamisen ja kaverien hylkäämisen läpi. Elän nytkin yksin jokapäiväistä harmaata elämääni, mutta en aio luovuttaa. Minulla on päämäärät ja unelmat joita aion tavoitella viimeiseen asti, hymy naamalla. Mikset siis sinäkin...

Äänestä

Emmäkä jaksa elää, itsemurha tai toisten tappaminen kiinnosta. Muakin koulukiusattu joka vuotena, vaikka en eroa muista mitenkään. Nyt en opiskele vaan joka päivä kotona istuskelen tai nukun. Saisi nyt helvetti edes aseen jostakin niin voisin toteuttaa unelmani. maaaaddd wwoooorrrlldd

Äänestä

Lähinnä kyllä tulee mieleen teiniangsti... MUTTA se riippuu aika paljon asenteesta. Miten elämän ottaa. Vaihda porukkaa, jos kiusaavat. Älä päätä sekaisin vedä, se ei ainakaan auta asiaan. Vanhemmilla on ongelmia, mutta sä sentään tunnet vanhemmat, tai ne on edes elossa. Masennus hoituu hiljalleen, hiljalleen kyllä, mutta hoidettavissa.

Tule pois sieltä -----sta, jos niin tahdot, tai ainakin pyri siihen. Sitä paitsi, se ettet ole siinä suosittujen porukassa ja nykyinen on mielestäsi -----a, saadaan aikaan väite, että me muut jotka emme ole edes unelmoineet pääsevän siihen suosittujen porukkaan olemme siellä kuvailemassasi -----ssa.

Rauhoitu. Aloita alusta.

Äänestä
  • seuran vaihto on välillä ihan hyvä.. itse ainakin vaihtanu seuraa monta kertaa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


---------- kirjoitti:

Mulla on ollu nyt lähemmäs vuoden bulimia ja vielä kauemmin masennus. Ja nyt kesäloma-koulun alku on menny tosi hyvin, mä KUULUIN tähän ns. ''suosittujen'' porukkaan mut sit mä lipsautin vahingossa mun kaverille yhen salaisuuden ja tää lupas olla hiljaa, mut kuitenki kerto sen mun toiselle kaverille.
Nyt koko porukka on suuttunut ja saan jokaikinen päivä kuunnella vittuilua ja huorittelua. Mun asiat on ruvennu meneen satakertaa pahempaan suuntaan ko ennen, oon ruvennu varasteleen kaupasta, en jaksa käydä koulua, mun sh on pahentunu, mä en haluis enää tehä mitään muuta ko nukkua tai vetää pään sekasi.
Mulla on helvetin paha olo, haluan apua mut en pysty puhuun tästä kenellekkään.
Oon vakavasti harkinnu itsemurhaa.
Ja tää ei johu mistään teiniangstista vaan oon oikeesti joutunu kokeen melko kovia mun elämässä. (Sh, koulukiusaaminen, isän skitsofrenia, äidin sydänsairaudet, masennus jne.) Oon käyny parikertaa juttelemassa psykologille mut musta tuntuu et se ei auta yhtää mitään.

Niijoo ja saatto tulla väärään paikkaan tää viesti, mut piti purkaa jonnekki.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu