Olen vienyt nyt kisuuni joka päivä pihalle
valjaissa(asumme kaupungissa, joten vapaax ei voi
päästää)
Nyt se "idiootti" maukuu ulos aivan koko ajan...
Enkä todellakaan meinaa sitä viedä 100 kertaa
ulos päivässä(joku järki oltava)
Mitä jos ois nyt jonkin aikaa viemättä, niin se
ehkä "unohtaisi", miten kivaa ulkona onkaan..
Mitä mieltä???
valjaissa(asumme kaupungissa, joten vapaax ei voi
päästää)
Nyt se "idiootti" maukuu ulos aivan koko ajan...
Enkä todellakaan meinaa sitä viedä 100 kertaa
ulos päivässä(joku järki oltava)
Mitä jos ois nyt jonkin aikaa viemättä, niin se
ehkä "unohtaisi", miten kivaa ulkona onkaan..
Mitä mieltä???
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minulla ei ole omaa kokemusta tästä asiasta,
mutta olen lukenut kirjoista, että jos kissaa
alkaa viedä ulkona valjaissa, se on tehtävä joka
päivä samaan aikaan, koska muuten kuulemma käy
juuri noin: kissa naukuu ulos koko ajan. Jos
kissan reviiriä laajennetaan ulos, on sen saatava
tarkistaa se joka päivä samaan aikaan.
Tuo oli siis vain tosiaan mitä olen lukenut. Itse
olen ollut kissanomistaja vasta vaijaan
kuukauden, joten minulla ei ole paljon
omakohtaisia kokemuksia ylipäätään mistään. Oma
kisuni ulkoilee myös valjaissa eikä sekään kyllä
tosiaan tee sitä säännöllisesti. Ainakaan vielä
se ei ole ruvennut maukumaan. Oikeastaan sen saa
välillä suorastaan pakottaa ulos. Sen mielestä
ulkoilussa parasta on se kun tullaan sisälle.
Meillä oli sama vaiva alussa: kissat naukuivat
oven takana koko illan ja välillä herättivät
yölläkin. Aluksi yritimme "kasvattaa" niitä
vesisuihkun avulla, mutta ei se oikein
onnistunut. Eikä sitä paitsi ollut edes mukavaa
ampua miukuja vedellä. Sitten vaihdoimme tyyliä:
aina kun kissa naukui, otimme sen syliin,
kannoimme pois ja silitimme. Pahimmillaan tätä
piti tehdä yli kymmenen kertaa perä jälkeen,
mutta viimein kissat joko oppivat tai antoivat
periksi. Nykyäänkin naukumista on, mutta se on
siedettävää (vain iltaisin, puolisen tuntia).
Kissat ovat oppineet(?), että illalla pääsee aina
suurin piirtein samaan aikaan. Eli summaus:
kasvattaminen kannattaa, samaten säännölliset
ulkoiluajat jos mahdollista. Turha naukuminen
luultavasti loppuu aikanaan, mutta siihen asti
sitä on vain siedettävä.
Ps. Mielestäni kissa on ansainnut päivittäisen
ulkoilulenkin.
Niinpä... olemme yleensä vieneet kisun ulos aina
iltasella.... joten se on myös tottunut siihen
(kai)
Tai sit ei.. koska naukuu aamusta iltaan...
Varsinkin silloin ku jompikumpi, minä tai mieheni
lähdemme pihalle... en tiiä naukuuko se
ikäväänsä, vaiko haluuko vain mukaan ulos...
tylsää sillä ei pitäisi olla, onhan sillä toinen
kisu kaverina(joka ei tykkää olla ulkona)
..se on kyllä totta, että kissa on ansainnut
ulkoilua..sillä miettikäähän miten tylsää on
kissan elämä, jos se ei koskaan saa olla ulkona.
Yhdellä tutullani on kissa aina valjaissa kiinni
takapihallaan, se on pidennetty niin että kissa
pystyy ihan hyvin kulkemaan pihalla, mutta rajojen
ulkopuolelle se ei pääse. Samoin hän on rakentanut
kissalleen ns. parvekkeen ikkunalleen. Siitä kissa
saa katsella maailman menoa päivät pitkät, kun
tuttuni on töissä. Joten jos vain on mahdollista
suosittelen sellaista parvekkeen rakentamista.
Siinä pitää olla katto ja niin tiheät lankut ettei
kissa pääse niiden välistä karkuun. Tutullani tämä
on ainakin toiminut hyvin, niin tuttuni kuin kissa
on tyytyväinen.
Niin, ois aivan ihanaa, jos ois oma parveke, ja
viel parempi ois semmonen et kisut pääsis just
jonnekin aidatulla pihalle juoksentelee...
Sääli, et meillä ei oo omaa parveketta.. vaan
semmonen yleinen tasanne muitten naapureitten
kans, josta pääsee portaat alasa menemällä
pihalle.. joten kisuu on pakko viedä vain
valjaissa...
muutimme 2 vuotta sitten rivarista kerrostaloon
olosuhteiden pakosta (ikävä kyllä). Toinen
kissamme ei tottunut ollenkaan siihen ettei
päässyt enää rivitalon takapihalle. Parvekkeelle
sillä oli vapaa pääsy, mutta sepäs ei tykännyt
olla siellä.
Se huusi kuin palosireeni aina kun tulin töistä,
vaikka äitini oli jo ulkoiluttanut sitä päivällä
valjaissa. Äitini kävi siis ulkoiluttamassa
etupäässää koiraani, mutta koska kissakin pyysi
ulos niin täytyihän senkin kanssa mennä...
No minä sitten joko menin sen kanssa ulos tai en
ollut kuulevanikaan sen kiljumista, jonka jälkeen
se rauhoittui jonkun ajan päästä. Mutta oli sitä
kyllä kauhea kuunnella. Kyseinen kissa ei
kerjennyt asumaan kyseisessä asunnossa kuin 1,5
kk kun se jouduttiin lopettamaan sairauden takia.
sairauden vai kyllästymisen vuoksi? Jokainen voi
sitä miettiä ihan itsekseen. Luulen ettet vain
jaksanut kuunnella kun kissasi naukui..vai mitä?
tarkoituksesi oli pahoittaa mieleni niin siinä
kyllä onnistuit, että onneksi olkoon vaan!
Kissalla oli virtsakiteitä ja sitä oli hoidettu
jo monta kuukautta sen takia, mm. leikattu.
Leikkauksesta toipuminen oli vielä menossa ja
viimeisenä keinona oli eräs lääke kokeilussa.
Lääke ei näyttänyt toimivan. Eräänä aamuna kun
heräsin niin kissalta valui pissan mukana verta
ja se oli tosi kipeä. Että jos sellaista kissaa
ei mielestäsi tarvitse lopettaa niin millainen
sitten?
Kissa oli minulle todella rakas ja ikävöin sitä
kahden vuoden jälkeen vieläkin kovasti. Tein
kyllä kaikkeni, jotta se olisi parantunut, mutta
eipä vaan auttanut. Että tuskinpa vaan lopetin
sitä siksi että se maukui vaan siksi, että se oli
tosi kipeä.
kyllä kissojen pitää myös päästä ulos. valjaat on
hyvä jos kissa viihtyy niissä. minulla on kaksi
ihanaa kissaa. nyt olen huolissani kun toinen
kissa on ollu viisi päivää kateissa. se on aina
metsästämässä kesäisin, mutta nyt ei ole tullut
kotiin. olen hakenut joka paikasta. se on
leikattu tyttökissa. asumme maalla.
..on vähän sellaista aikaa että kisut tykkää olla
pidempään ulkona, niin minunkin kisuni
tekee..mutta jos ei kisuasi kuulu soitappa
paikalliselle löytöeläinkotiin, jos joku ois
vaikka sinne vienyt sen, ja kysyppä vaikka
naapureilta ovatko ne nähneet kisuasi jossain.
Toivottavasti kisusi tulee kotiin! : )
Meillä sama homma!
Kaupungissa asutaan ja ajattelin että silloin
tällöin ulkoiluttaminen valjaissa tekisi kisulle
hyvää:se alkoi haluamaan ulos jatkuvasti.En ole
sitten vienyt sitä ulos kun tosi harvoin, ja se
on unohtanut, tai paremminkin tyytynyt asemaansa..
Sitä mekin ollaan mietitty.. tänäänkin vein sen
ulos kolme kertaa.. koska yksinkertaisesti en
jaksanut kuunnella, ja hävetti, et naapirit saa
kohta jonkun kohtauksen, ku kissa rääkyy aamusta
iltaan...
Sitku se pääsee ulos, se on ihan fiilareissa..
puissa kiipeilee, ja kävelee niinku koirat(samaa
vauhtii melkeen...)Ja sit ku tullaan sisään se on
ehkä pari tuntii hiljaa...
sillä meillä se meni niin pitkälle että kun
oltiin reissussa, ja kisulla "lastenhoitaja",kisu
otti ohjat omiin tassuihin ja ponkaisi
parvekkeelta alas-neljännestä kerroksesta
asfaltille.Onneksi päästiin
säikähdyksellä:murtunut varvas,revennyt
antura,kuono ruvella ja suussa haava.
Että kun yrität pitää sitä sisätiloissa,kato että
luukut ulkomaailmaan on kiinni!
Itse en kisuni kaveria,uutta pentua, ole
opettanut ollenkaan ulos,välttääkseni vastaista...
Luulen, että kun ilmat kylmenee ja alkaa syksyn
sateet hinku ulos vähenee.Saattaahan olla että
kisusi on yksinkertaisesti sielultaan ulkokissa =)
Meillä on sama juttu huutamisen kanssa. Leikattua
tyttökissaamme käytetään ulkona valjaissa. Kotona
se huutaa melkein kaiken ajan. Onneksi
asunnossamme on parveke ja se on tyytynyt siihen,
mut sinnekin se haluaa vähän väliä ja huutaa
parvekkeen ovella. Ei jaksais koko ajan ravata
ovea aukomassa ja sulkemassa. Siihen on vaan
totuttava. Onneks kissamme ei tykkää talvella
käydä ulkona eikä siis sitten vaadikaan (ts.
huuda ovella). No, kyllä mieluummin tekee
kissalle virikkeellisemmän elämän ja käyttää
kerran päivässä ulkona, kuin että molemmat
osapuolet joutuu "kärsimään" jatkuvasta
metelistä.
Meidän tytsyt ulkoilee valjaissa joka päivä.
Paitsi sateella ja silloinkin käydään
kurkkaamassa. Päätimme heti alkuun kun aloimme
viemään tytsyjä ulos, että huutamalla ei ulos
mennä. Kun kisut olivat alkukankeuden jälkeen
tottuneet ulkoiluun niin silloinhan se huutaminen
alkoi.
Sitä kesti muutaman päivän. Kissan huutaessa
ovella sitä leikitettiin tai paijailtiin. Jos sen
päiväinen ulkoilu oli vielä tekemättä niin ulos
lähdettiin vasta kun tytsyt olivat tavallaan
unohtaneet asian eli huutamisesta oli kulunut jo
about puoli tuntia.
Tämä taktiikka toimi meillä mutta se otettiinkin
käyttöön heti alusta lähtien. Kärsivällisyyttä :)
Niinpä.....
Ajattelinkin tässä, et ku lumet tulee, ja toi
sekopää=) huutaa pihalle.. et vien sen sinne...
mahtaa unohtaa ainakin hetkex ulosmenemisen...
Ootteko te vieneet kisuunne talvella ulos??
Eivät varmaan tykänneet??
enkä nyt tarkoita tosissani, et veisin kisun
sinne jäätymään.. vaan ihan kurkkaamaan vaan=)
Meillä ulkoiluun oppineet kissat rakastavat
ulkoilua säällä kuin säällä. Tosin talvella nosta
lumessa palelevan kissan välillä syliini
lämmittelemään ja sitten taas kahlataan...
Ulkona ei tosin talvella tarvi olla niin kauan
kuin kesällä.
Meillä valjaat ovat eteisessä lipaston laatikossa
ja kun ne otetaan esiin, on kissa heti paikalla
käpristelemässä onnellisena tassujaan. Ei
suinkaan säännöllisesti.
Olemme kai onnekkaita kun kissamme uskoo kun
surkutellen sanomme, ettei nyt... lähdemme vain
itse lenkkarit jalassa ulos.
Muulloin kuin hinku yltyy, leikitään vain jotain
kivaa ja hellitellään. Onneksi verkotettu parveke
on käytössä. Rappukäytävässä käynti helpottaa
joskus, vaikka vaarana on naapureiden
hermostuminen herkkine koirineen.