Meikäläiseen on tässä vähitellen alkanut iskemään vauvakuume ja mieskin olisi innoissaan vauvasta. Mutta jo pelkkää vauvan teko yritystä estää minun aivan kamala synnytyspelko, ehkäisyäkään ei ole uskaltanut lopettaa vielä sen takia. Tai siis ei varsinaisesti niinkään itse synnytys vaan siihen liittyvät toimenpiteet. Uskoisin että siitä kivusta vielä selviäisin, mutta kun olen ihminen joka menee veteläksi jo verikoetta otettaessa. Hassuinta on että olen itse hoitaja ja pystyn muita piikittämään jne. Ja toisaalta tietty asiaa pahentaa kun tiedän ne kaikki välineet yms... Onko muilla ollut tällaista? Ei kovin kiva jos estää lasten hankkimisen tällainen pelko. Ja älkää vaan sanoko että ei ne piikit siinä synnyttäessä tunnu, ei auta yhtään.
Synnytys pelottaa
Vasta suunnitteilla
5582
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen kokenut 2 synnytystä, ensimmäinen hirveä, toinen aivan upea kokemus. Toisen raskaustestin ollessa positiivinen iski kauhea pelko. Mutta niin se on että pakko se on uskaltaa. Itse ajattelin asian niin että kumpi merkitsee enemmän, halu saada lapsi vai minun omat pelkoni. En minäkään pidä neuloista, piikeistä, sairaalaankin joutuminen on kamalaa. Mittareita, käyriä, puudutuksia. Kaikki pelko on omassa päässä ja voitettavissa kun vaan uskaltaa antaa mennä.
tiedätkin, että synnytyksessä erittyy ties mitä hormoneja joiden tarkotus saada äiti hmm vähän pihalle, joten sitä ei siellä oikeen tajua piikkejä tai muita. Ja jos et halua puudutuksia, et välttämättä tarvitse edes mitään piikkejä. Voithan mennä jo etukäteen neuvolaan juttelemaan peloistasi.
Sun varmaan kannattaa unohtaa sit lasten teko,jos panikoit jo noin ennen ku edes oot raskaana.Synnytyskipuun ei kuole ja kivunlievitys on nykyään huippuluokkaa.
Mun lapsi synty sektiolla tos 4kk:tta sitten.Kivut oli kovat,mut kyl sen kesti.
hei, täällä on sulle kohtalotoveri, osittain.
Mekin olemme nyt jättämässä ehkäisyn ihan näillä metreillä.
ja myös minua pelottaa tuo sana synnytys jo suuresti. kipu sen kestäminen, synnytyksen kesto, tehoaako puudutukset, mitä jos puudun niin että en voi itse tehdä asialle mitään jos vauvalle yhtäkkiä iskeekin hätä ja on vaikka ponnistettava rivakasti ym.enkä kykene siihen.
Myös se, millainen kätillö sattuisi olemaan, osalla kavereista kätilö ollut todella inhottava, ei yhtään ymmärtäväinen ym.ensisynnyttäjää kohtaan.
ja sitäkin suurempana pelkona on, että voinko edes tulla raskaaksi.
olen lohduttanut itseäni tuon synnytyspelon tiimoilta sillä, että luulen kun itse on siellä synnyttämässä, on hetki niin tärkeä itselleen ja ajatuksissa on vain sitten saada se pieni ulos turvallisesti kivuista huolimatta.
luulen, että jokaisella synnytys on omalla kohdalla ihan erilainen, kuin muiden kertomisia kuunnellessa.
neuvoloista saa myös apua synnytyspelkoon, eri "terapiaryhmiä" joissa kohtalotovereita jne.
Mutta, ajatus siitä, kuinka ihana se oma lapsi on saada, peittoaa aika pitkälle tuon kovan kivun. ja suurin lohtu, se kipu kestää vain sen hetken, sitten se on ohi=)
pahoillani olen, kuinka jälleen täällä toiset vastaavat viesteihin kovin tylysti.
toivottavasti et ole pahoittanut mieltäsi?
onnea sinulle :)
Suosittelen yksityiseen sairaalaan menoa, takuulla on kätilöt hyviä ja ne on todella siellä potilasta varten, ei ole liian kiireisiä ja todella tekevät kaikkensa että synnyttäjällä on mahdollisimmanhyvä ja mukava olo.
Nimim. helsinkiläisessä yksärissä synnyttänyt