Mä olen rakastunut ihan korviani myöden yhteen mieheen mutta miksi sen pitää olla niin vaikeeta? Mulla on ollut aikasemmin todella huono onni suhteissa ja nyt mä olen koko ajan ihan hermona pelkään että kaveri jättää mut ihan koska vaan ihan vaan siksi kun niin on käynyt mulle aina. Mä en kestä olla tällanen hermoraunio ja epävarma, mä haluaisin olla onnellinen.
Onko kellään vastaavanlaista kokemusta ja miten olette päässeet yli hermoilusta ja epävarmuudesta?
Onko kellään vastaavanlaista kokemusta ja miten olette päässeet yli hermoilusta ja epävarmuudesta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mä olen samalla tavalla hermona miesten suhteen, ollut jo viis vuotta. Haluaisin ja neuvoja. Kaikki yrittää kyllä sanoa, että nohnoh, kylä se siitä, mutta ei se oikeen siitä. Mä olen sitten etsinyt sitä onnea ihan muista asioista. Ystävät on mulle kaikki kaikessa, vanhemmat...onnelliseksi tuun myös, jos kuulen hyvän biisin radiosta ym. Eihän se näin kauaa onnistukaan, mutta en ole keksinyt hätääni muutakaan.
Onkohan meillä huonot aurat, vai mikä mättää?
Minulla on myös voisi kaiketi 'sanoa' ns. itsetunto pohjamudan alapuolella- eli olematon.
Ja tunne-elämässäni on myös melko samanlainen tilanne.
Olisi ihanne, kun kaikki pystyisivät itsevarmuutensa osalta olemaan sellaisessa "optimitilanteessa", ettei asenne olis näin negatiivinen, muttei muita kohtaan ylimielisen itsekeskeinenkään.
Mutta mukavaa joulua ja tsemppiä!