Vuoden vanha tiiliuuni on slammattu ja kohta olisi varmaan aika tehdä lopullinen pinta uuniin. Muotoa pitää kuitenkin hienosäätää - alaosa kaipaa n 3 cm leveää ja 6 cm korkeaa hyllyä kiertämään uunia tulipesän alapuolella. Mittasuhteet asettuvat tällöin paremmin kohdalleen.
Muutama erilainen tekotapa tulee mieleen:
- tiilien pilkkominen ja "liimaaminen" uunin kylkeen - millaisella laastilla pysyy
- betoniraudan (ja verkon?) proppaus uunin kylkeen sekä muotin teko ja valu täyteen - millä massalla
- "rappaus" kaavaimen avulla - millaisella massalla
- puuriman (verkolla päällystetyn?) proppaus uunin kylkeen
Lopullinen pinta tehdään antiikkilaastin avulla jolla ilmeisesti voi myös tehdä pieniä täyttöjä.
Löytyykö hyviä kommentteja ja neuvoja asian ratkaisemiseen?
Muutama erilainen tekotapa tulee mieleen:
- tiilien pilkkominen ja "liimaaminen" uunin kylkeen - millaisella laastilla pysyy
- betoniraudan (ja verkon?) proppaus uunin kylkeen sekä muotin teko ja valu täyteen - millä massalla
- "rappaus" kaavaimen avulla - millaisella massalla
- puuriman (verkolla päällystetyn?) proppaus uunin kylkeen
Lopullinen pinta tehdään antiikkilaastin avulla jolla ilmeisesti voi myös tehdä pieniä täyttöjä.
Löytyykö hyviä kommentteja ja neuvoja asian ratkaisemiseen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hyllyn tekisin siporex-väliseinäharkoista. Muotoile ensin harkoista sopivan kokoiset palat, poraa reikiä takan kylkeen ja harkkoihin samoihin kohtiin. Hyllyn palat kiinnitetään saneerauslaastilla, reikiin terästapit (esim harjateräksen pätkät) ja saneerauslaastia.
Kovin monta harkkoa ei tarvita kun hyllyn koko on tuo viestissäni mainittu 3 x 6 cm - tiilen paloja siis proppaamaan vai miksi Siporex?
Minä en proppaisi, varsinkin jos käyttäisin tiilenpaloja, koska proput saattavat halkaista tiilen. Kuvaamani "tapittaminen" olisi turvallisempi. Siporexia käyttäisin sen takia, koska se on niin helppo muokata ja siitä saa pidempiä palasia. Koko kuortahan takkaan ei siporexista voi tehdä, mutta usein muurarit tekevät hyllyt siitä. Kevytbetoni on paljon tiiltä kevyempää, joten se pysyy asennettaessa paremmin paikallaan kuin tiilenpalaset. Kevytbetoni mielestäni on aivan riittävän lujaa siihen tarkoitukseen, sillä jos hyllyyn joku esine kolahtaa, menee ensimmäisenä pinnoitus, jolloin on aivan sama täytetäänkö 3mm kolo, vai 6 mm kolo.
Ratkaisua ole helppo tehdä.Ehdottomasti paras ja tukevin tulee, kun hylly oli se sitten minkämuotoinen tahansa,tehdään silloin kun se kuuluu tehdä,eli kuorta muurattaessa.Siporex on oikeastaa täysin kelvoton materiaali takkoihin.Aina on parasta käyttää mahdollisimman samallalailla käyttäytyviä materiaaleja.Siporex soveltuu vain navetan seinään lehmän nuoltavaksi.
Periaatteessa tiilensuikaleen voi saneerauslaattalaastilla laatoittaa kylkeen, huolellisesti tehtynä,se voisi kestää mainittsemistasi tavoista parhaiten.Raudoituksia ja tapituksia tulee välttää tulisijassa,ne ei kyseistä hyllyä sen lujemmin kiinnitä kuin laattalaastikaan.
Joskus on hyllyissä käytetty Kiillon Maxirapid-pikatasoitetta,runsaaseen ja rikkaaseen muotoiluun,mutta sekin on tehty tiilivarvien väliin muurauksen yhteydessä.Rappausta en suosittele.Antiikkilaasti on tarkoitettu pinnoittamiseen, ei kolojen täyttöön.Terv.Tulisijamuurari
Kyllä paras hylly ehdottomasti tulee samasta materiaalista kuin takan kuori, kuoren väliin muurattuna. Tässä tapauksessa se on kuitenkin mahdotonta, joten neuvo ei ole käyttökelpoinen.
Siporexia ei voi käyttää varaavissa takoissa varsinaisena rakennusmateriaalina, mutta ilmakierto ja avotakoissa sitä on käytetty menestyksellisesti kuorirakenteena.
Kyseisessä tapauksessa kuori itsessään on jo (käsittääkseni) poltettua tiiltä, hylly tulee kuoren päälle muodoksi. Siporexin haittapuolena on sen erilaiset lämpöliikkeet, jotka saattavat aiheuttaa helkeamia hyllyn ja kuoren väliseen saumaan. Kiinnitystä varmistaa tapitus, jos sauma hieman halkeilee. Siporexin etuna on keveys, jolloin se pysyy todennäköisemmin paikallaan, sekä työstettävyys. "Takkapenkkejä" on tehty paljon siporexista ja juuri tuolla tavalla tapittamalla.
Metallirakenteet tulisijassa tulee asentaa siten, että niiden lämpölaajenemisliikkeet otetaan huomioon. N. 15 mm terästappien lämpölaajeneminen kuoren ulko-osassa on aika mitätöntä, enkä usko niiden irroittavan kevytbetonista tehtyä hyllyä. Tämä on kuotenkin mahdollista, mutta todennäköisempänä pidän hyllyn irtoamista, jos se tehdään raskaammasta materiaalista ja pelkällä laastilla kiinnitettynä.
Yhtenä vaihtoehtona tuli mieleen hyllyn kiinnittäminen jollain sopivan värisellä sikaflexin tapaisella tuotteella, tällöin sauma ei ainakaan halkeile. Saumasta pitäisi yrittää tehdä ohut ja siisti.
Yhteenvetona todettakoon, että kyseinen hylly on hankala tehdä, se saattaa halkeilla ja irrota vaikka sen tekisi miten. Tekijöitä ja tapoja on useita, kyseiseen ongelmaan ei ole olemassa "oikeaa" tapaa tehdä, ellei pura koko kuorta ja tee hyllyä uudelleen.
edelleen.
Hyviä toteamuksia kaikki eikä varsinaisesti uusia ajatuksia minulle. Kuori on tiiliuunissa todellakin tiiltä ;-))
Edelleen kaipaan niitä neuvoja - kuinka ongelman ratkaisisin!
Varmasti joku joskus jossain on ollut saman ongelman edessä ja toivottavasti myäs sen ratkaissut!
Niinkuin meinasit,eli sirkkaa poltetun tiilen suikaleet ja saneerauksella kiinni.Noin kapea ja matatla hylly ei paina juuri mitään, ellei sitä tee raurasta. Kokeile,ei siinä suurta vahinkoa tuu, jos putoaa,eikä siinä ole tarkoitus kiipeillä, joten painorasitusta ei ole!Unohda rautatapitukset.