Onkohan mahdollisesti kellään ollut samanlaisia pakko-ajatuksia. Ensimmäiset pahat pakko-ajatukseni alkoivat joskus ensimmäisen seurustelusuhteeni alussa, minulla oli äärimmäisiä hankaluuksia päästä naisystäväni ex-seurustelusuhteisiin liittyvistä seksijutuista eroon. Jotenkin näin kuin filminauhan päässäni joka ahdisti hirveästi. Nykyisen naisystäväni kanssa on homma alkanut uudestaan. Asiat jotka vaivaavat liittyvät anaaliseksiin(ensimmäisessä suhteessa muuhun). Muu ei minua haittaa hänen menneessään. Mielestäni hän meni jotenkin pilalle (fyysisesti ja kaikella tavalla). Uskomatonta. Toisen ajatuksen muistan joskus 90-luvun lopussa kun näin saatananpalvojia käsittelevän artikkelin, niin pelkäsin, että minusta tulee saatananpalvoja. Järjetöntä. Pelko oli todella kokonaisvaltainen ja hankala. Sittemmin on ollut mm. auton tuulilasin nesteeseen ja erilaisiin myrkkyihin, ampiaisiin liittyviä pelkoa ja jopa ruokaan olen pelännyt tukehtuvani lääkkeistä puhumattakaan jos ne aiheuttavat vaikean allergiakohtauksen. Olen nyt mennyt vuosia ilman lääkkeitä ja selvinnyt aina jotenkin, mutta pelko/ahdistuksen aihe vaihtaa kohdettaan. Kävin arvostetulla psykiatrilla, hän sanoi, että minulla on pakko-oireinen häiriö pakko-ajatus painotuksella. Rituaaleja en juurikaan suorita, en siis pahemmin tarkastele mitään. Joskus lukkoja, hellaa yms. mutta vain vähän aikaa. Muutaman vuoden tuossa meni ihan kivasti ettei paljon mitään ollut, nyt taas on melkein 2-vuotta tullut taisteltua tämän yhden ja saman pakko-ajatuksen kanssa. Luultavasti en tästä herkkydestäni tähän asiaan koskaan täysin pääsekään. Toivoisin vain lähes normaalia olotilaa ilman jatkuvaa ahdistusta. Monien ajatukset täällä näyttävät liittyvän jonkun satuttamiseen, minullakin on tuota pelkoa, että vahingossa ajaa jonkun päälle tms. mutta ei paljon. Vaikeita ja hankalia ne ovat, niinkuin kaikilla, jaksamista jokaiselle ajatuksiensa ja pakkotoimintojensa riivaamalle.
Ihmeelliset pakko-ajatukset
njnncnsn
31132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Ensimmäiset pahat pakko-ajatukseni alkoivat joskus ensimmäisen seurustelusuhteeni alussa, minulla oli äärimmäisiä hankaluuksia päästä naisystäväni ex-seurustelusuhteisiin liittyvistä seksijutuista eroon. Jotenkin näin kuin filminauhan päässäni joka ahdisti hirveästi. Nykyisen naisystäväni kanssa on homma alkanut uudestaan. Asiat jotka vaivaavat liittyvät anaaliseksiin(ensimmäisessä suhteessa muuhun). Muu ei minua haittaa hänen menneessään. Mielestäni hän meni jotenkin pilalle (fyysisesti ja kaikella tavalla)."
Itselläni on sama juttu naisten kanssa. Tosin minulla on niin paha että en halua seurustella naisten kanssa jotka ovat harrastaneet seksiä. Eli en ole ikinä seurustellut, koska kaikki naiset ovat sellaisia lutkia että jo nuorena ollaan imemässä milloin kenenkin munaa ja ottamassa milloin kenenkin melaa perseeseen...
Kaikki naiset jotka ovat harrastaneet seksiä ovat minun silmissä "pilalla". Jos nainen kiinnostuu minusta ja saan tietää että ei ole neitsyt niin lopetan suhteen heti.
Kuulostaahan tuo pahalta. Ymmärrän kyllä ajatuksen, mutta toisaalta tiedän että se on oman mieleikuvitukseni tuotetta. Itse ainakin yritän elää tuon asian kanssa vaikka pahalta tuntuukin. Kuitenkin ainakin minun iässäni tuskin enää neitsyttä löytää, joten on vain sulatettava asia tai oltava yksin. Jokainen kuitenkin tavallaan ja vointinsa mukaan. Toivottavasti kohdallasi joskus tärppäisi ja löytyisi oikeanlainen. Ne on kuitenkin ajatuksia, mitä muut ei välttämättä ymmärrä, kun se on vaikeaa aina itsellekin.
Mitäs jos löytämäsi ihana neitsyt, vaatii sinulta samaa, että olet kokomaton neitsyt. Että et ole jo nuorena ollut työntämässä munaa milloin minnekkin ...