Kerro miten tarinasi alkoi maanisdepressiivisenä. Haluaisin tietää vaihteluvälit. Jos myös depressiivisellä henkilöllä on taipumusta "liian" vahvaan itseluottamukseen toisinaan, niin kirjoita Sinäkin. Depression aikaiset fyysiset kivut kiinnostavat myös.
Maanisdepressiivisyyden alkuvaiheet
Oire
3838
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaikki alkoi masennuksesta, joka loppuajasta muuttui sellaiseksi, että tuli yhtäkkiä hirveä innostus ja sängystä ylös ja samantien masennus oli poissa. Ja innostus kun meni ohi niin tuli taas depressio ja piti mennä sängyyn vaan makaamaan, ei jaksanut enään huolehtia mistään. Hoitamattomana oire meni lopulta psykoosiin...
lääkitset? Muistatko innostuksien ja aallonpohjien välistä aikaa? Kärsitkö masennuksessa fyysisiä vaivoja ja oletko ahdistunut?
Minua hoidettiin vuosikausia masennuspotilaana. Olin suljetulla osastolla hoidossa useita kertoja, monia lääkkeitä on kokeiltu, olen saanut sähköhoitoa jne. Olen nyt 33v ja vuosi sitten tehtiin kaksisuuntainen mielialahäiriö-diagnoosi. Masennuksen aikaan olen niin väsynyt, etten juuri sängystä poistu. Suunnittelen itsemurhaa. Lihon. Mikään ei kiinnosta. Fyysisenä oireena minulla on lähinnä valtava painon tunne rintakehällä, ja vaikeus hengittää. Välillä se on niin voimakasta, että pelkään tukehtuvani. Juon paljon alkoholia, sillä se lievittää ahdistusta...
Hypomaanisena nukun hyvin vähän. Minulla on monta rautaa tulessa, milloin mitäkin. Teen hurjasti töitä. Otan velkaa. Puhun huomattavasti enemmän ja nopeammin kuin "normaalisti". Hankkiudun lukuisiin seksisuhteisiin ja en suojaudu niissä. Saan päähänpistoja, ja vaikka jollain tavalla tiedän niiden olevan harkitsemattomia, toteutan ne. Esim nyt olen päättänyt purkaa sterilisaationi ja hankkiutua raskaaksi. (minulla on jo neljä lasta.)
Viime aikoina masennus ja mania ovat alkaneet esiintyä päällekkäin. Tarkoitan että mielialat vaihtelevat rajusti päivän aikana.
Vihaan mielialan tasaajalääkkeitä, mutta tänään taas aloitin niiden syömisen. Kyllä tämän kanssa pystyy elämään ja itsemurha-ajatukset ovat jo mennyttä. Muistakaa, että masennus menee aikanaan ohi! Kauniita syysilmoja kaikille!!!