Pitääkö paikkansa että tavarataloista ja marketeista pöllitään kauheesti tavaraa? Kuinka se vois olla mahdollista, niillehän tulis kauheet tappiot?
Ite oon muute tasan tarkkaan kerran nähny ku yks ihminen selvästi varasti jonku purnukan. En siis väitä ettenkö uskois että kaikenlaista pientä pistetään taskuun tai kassiin, mutta siis mikä on totuus viime vuosilta- varastetaanko isoista kaupoista edelleen ja mitä varastetaan? Mul on sellanen käsitys vähän että varastaminen on vähentyny, että sitä harrastettiin enemmän esim joskus 70- ja 80-luvuilla ja nykyisten turvakameroiden parantuessa harva viittii enää ottaa sitä riskiä. Vai miten on?
Oli aikoja jollon esim vaatteissa ja kengissä ei ollu melkeen kaikissa niitä hälyttäviä nappeja eikä ollu mitään hälyttäviä portteja, no sillonhan tavaraa tietysti katos, myös kirjastoista.
Vai onko tilanne sellanen että kun nykyään krääsää on yhä enemmän niin varastetun tavarankin määrä on suurentunu, mut onko se suurentunu suhteellisesti?
Nuorethan ostaa yhä enenevässä määrin jännittäviä vaatteita kirpputoreilta, niin minkä takia monetkaan vaivautuis varastelemaan tavarataloista tylsiä vaatteita?
Tai kun marketeissa on etupäässä myynnissä halpakosmetiikka niin minkä takia sitä kannattais muutaman euron säästön takia lähteä varastamaan?
Ite oon muute tasan tarkkaan kerran nähny ku yks ihminen selvästi varasti jonku purnukan. En siis väitä ettenkö uskois että kaikenlaista pientä pistetään taskuun tai kassiin, mutta siis mikä on totuus viime vuosilta- varastetaanko isoista kaupoista edelleen ja mitä varastetaan? Mul on sellanen käsitys vähän että varastaminen on vähentyny, että sitä harrastettiin enemmän esim joskus 70- ja 80-luvuilla ja nykyisten turvakameroiden parantuessa harva viittii enää ottaa sitä riskiä. Vai miten on?
Oli aikoja jollon esim vaatteissa ja kengissä ei ollu melkeen kaikissa niitä hälyttäviä nappeja eikä ollu mitään hälyttäviä portteja, no sillonhan tavaraa tietysti katos, myös kirjastoista.
Vai onko tilanne sellanen että kun nykyään krääsää on yhä enemmän niin varastetun tavarankin määrä on suurentunu, mut onko se suurentunu suhteellisesti?
Nuorethan ostaa yhä enenevässä määrin jännittäviä vaatteita kirpputoreilta, niin minkä takia monetkaan vaivautuis varastelemaan tavarataloista tylsiä vaatteita?
Tai kun marketeissa on etupäässä myynnissä halpakosmetiikka niin minkä takia sitä kannattais muutaman euron säästön takia lähteä varastamaan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Noususuuntaan menossa tosin taitaa pahimmat vuodet olla kuitenkin takana.
Poliisin tietoon tulleet myymälänäpistykset ja -varkaudet ovat nousseet yli 10 000 tapausta 90-luvulta. Tietysti on syytä huomioida, että kaikkia tapauksia ei ilmoitella ja kaikki eivät jää kiinni.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2005/07/377814
Näpistelyn ja varkauksien aiheuttama rahallinen menetys kaupoille on jotain 350 milj. euroa (kokonaishävikki noin 430 milj. euroa). Turvajärjestelyt maksavat kaupoille noin 50-100 milj. euron välillä.
Ja tämän kaiken maksaa loppupeleissä kuluttajat.
Tässä hauska huomio kaikille myymälänäpistelijöille ja -varkaille
http://www.hs.fi/fingerpori/1135232387586
siinä, että vaikka ihmisellä ei olisi varaa hankkia sitä ja tätä niin koetaan, että kaikilla pitää olla kaikkea. Jos ei ole varaa ostaa niin sitten varastetaan.
Joskus taannoin ymmärrettiin, että jos ei ole rahaa laittaa lasta vaikka musiikkiharrastukseen niin sitähän ei sitten laitettu. Tänäpäivänä tuntuu, että sitten pitää sossun kustantaa se harrastus lapselle jos vanhemmilla ei juuri siihen riitä raha. Kaikki pitää saada!
Taloja ja autoja on hankalampi varastaa lopulliseen käyttöön mutta kaikki tätä pienempi tuntuu kelpaavan.
Ruoka, vaatteet, elektroniikka, meikit, namit, juomat, eläimet, kaikki kelpaa röyhkeille varkaille.
Itse kyllä käräytän varkaat ihan mielellään. Ostaja tosiaan maksaa myös ne varastetut tuotteet.
osalla tekijöistä voi olla taustalla tälläinenkin ajattelu ja kyllä tämä kulutusyhteiskunta kaikkine ilmiöineen ruokkii tämän suuntaista ajattelua.
Mutta oma kohtanen kokemus on kahdenlaisesta perustyypistä eli jännityksen etsiminen/kaveriporukan painostus sekä syrjäytyminen (päihdeongelmat yms).
Erityisen huolestuttava ilmiö on tämä syrjäytyneiden ryhmä, koska näyttää siltä, että väliinputoajia on paljon nuorten joukossa.
Jos kukaan ei kotona ole opettanut ajattelemaan omilla aivoilla, korostanut muita arvoja kuin raha,opettanut ettei toisten omaa saa varastaa ja vielä kaiken lisäksi vanhemmat eivät ole kiinnostuneita missä jälkikasvu menee niin enemmin tai myöhemmin joutuu vaikeuksiin.
Kyllähän tosiasia on niin,että kauppojan ja myymälöiden henkilökunta se vasta tavaraa pölliikin.Tutkimustuloksiakin asiasta on olemassa,joskin asiaa on kuitenkin aika vaikea tutkia totuudenmukaisesti, mutta monivuotisen kokemuksen perusteella sanoisin, että henkilökunnan osuus tavaroiden hävikistä lienee 30-40 % luokkaa.
Ja sitten vain näppäreistä puhutaan...
Näpistys kannattaa. Riski suhteessa kiinnijäämisen on hyvin pieni. Jos kerran maksat sakot saat hyvin nopeasti näpistettyä tappion takaisin.
Yksi kaupassa käynti jo kuittaa sakon.
Entäs itsekunnioitus? Omassa nuoruudessani 70- ja 80-luvuilla, en varastanu mitään vaikka helppoa ois varmaan ollu.
En tie oisinko onnellinen jos nyt voisin sanoa itselleni: "Nuorena olin myymälävaras."
Mä en ollu, kaikkea kivaa ostin sen pohjalta mikä oli rahatilanne, ja kun rahaa ei ollu, haaveilin kaikesta kivasta mitä voi ostaa sitte ku sitä on ja harrastin muuta - esim luin kaikki olennaiset klassikkoromaanit läpi, kävin tanssikursseilla, olin helvetin hoikka ja hyvännäkönen, joskus vähän nälkänen, mutten koskaan varas. Onneksi.
Miks aina pitää saada kaikkea mitä haluaa?
Sen ymmärrän jos on jääny tilapäisesti kaikenlaisen sosiaaliturvan ulkopuolella ja pöllii vähän ruokaa nälkäänsä jos ei saa keneltäkään vippiä, siihen en sano mitään.