Olen jonkin aikaa miettinyt itse Bavaria39 ostoa.
Kävin tässä sitten Malesiassa työmatkalla, ja matkan yhteydessä oli purjehdusreissu.
Satamassa oli telakalla Italialaisten bavaria 42 remontissa.
Olivat joutuneet kovaan keliin, ja ryskytyksessä oli etummainen laipio revennyt irti????
Näky oli uskomattoman säälittävä.
Myös salongin pöytä oli mennyt säpäeiksi kuin korttialo.
Nyt olen tyytyväinen, että en ole hätäillyt oston kanssa.
Kävin tässä sitten Malesiassa työmatkalla, ja matkan yhteydessä oli purjehdusreissu.
Satamassa oli telakalla Italialaisten bavaria 42 remontissa.
Olivat joutuneet kovaan keliin, ja ryskytyksessä oli etummainen laipio revennyt irti????
Näky oli uskomattoman säälittävä.
Myös salongin pöytä oli mennyt säpäeiksi kuin korttialo.
Nyt olen tyytyväinen, että en ole hätäillyt oston kanssa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olen nähnyt bavan, joka oli ajettu kiveen n. 4-5 solmun vauhdilla.
Pohja oli rumassa kunnossa ja melko totaalista jälkeä oli tehnyt.
Jos laipiot on kiinnitetty sikalla, ja ovat niin huonot, että joillakin on ollut ongelmia sulkea ovia kallistuksen aikana?
Olen purjehtinut vuodesta 2005 Bavariallani akselilla Itämeri - Ruotsin länsirannikko. Kelejä on ollut laidasta laitaan, tyvenestä yli 20 m/s tuuliin. Aallon korkeudet ovat vaihdelleet peilityynestä 5-6 metrisiin. Joskus on meno ollut sellaista, että paikkojen särkymistä on pidetty vääjäämättömänä.
Toistaiseksi kaikki rakenteet ovat kuitenkin kestäneet. Laipiot ovat tosin kiinnitetty muulla menetelmällä kuin mainitsemallasi sikaflexillä. Voisin kuvitella, että tuota ainetta saattaisi käyttää korkeintaa joku kotimainen itserakentaja veneen laipioiden kiinnitykseen?
Ovet ovat sulkeutuneet ja auenneet kaikissa tilanteissa aivan normaalisti.
Aikaisemman kirjoittajan mainitsema salongin pöydän särkymisen ymmärrän. Voisin kuvitella, että sopivassa merenkäynnissä painavan ihmisen kaatuminen kovalla voimalla pöytää vasten saiasi sen rakenteet hajoamaan. Olen itsekin harkinnut sen tukirakenteiden vahvistamista.
vielä lisää.....
Miten ois kölitarinat pitkästä aikaa ?
On yleinen harhakuva että vain se yksi bavaria on kärsinyt köliongelmista.
Mach sarjassa se oli ihan normihommaa.
Lukekaapa alempaa linkissä oleva EricG:n kirjoitus.
Taisi olla ihan hyvä ratkaisu lopettaa koko mallin valmistus.
Vaarallista kun liian halvalla yritetään tehdä jotain, ja minne tuo välinpitämättömyys olisi kadonnut.
Materiaalipaksuudet vain ovat liian pienet.
http://www.boatdesign.net/forums/showthread.php?t=7362&page=3
Bavariat eivät muuten kestä minkäänlaista pohjakosketusta, se on fakta.
Liimaustekniikka on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Nykyisin on esimerkiksi kannen ja rungon liittämiseen kehitetty massa, joka pitää varmuudella paremmin kuin entinen tiuha läpipulttaus. Lisäominaisuutena saadaan varmemmin vuotamaton liitos. Kaikki tiedämme, että vanhat läpipultatut kannet vuotavat ennemmin tai myöhemmin.
Sikaflex on myös hyvä liima paikkoihin, joihon se on suunniteltu. Kölin tiivistysmassana se kokemukseni mukaan toimii niin, että vaikka kaikki mutterit on kierretty pois roikkuu köli paikallaan kuin tauti. Vaatii hieman lisätöitä, jotta saadaan köli putoamaan (toivottavasti sille valmisteltuun telineeseen).
Nautorin tuotteista tunnen sekä 70-luvun tuottantoa (oma veneeni) että 2000-luvun alun tuotantoa useiden telakkavierailujeni osalta. Liimojen käyttö on lisääntynyt lähes kaikkeen liittämiseen, niistä on vaan puhuttu vähemmän kuin esimerkiksi eksoottisista kuiduista.
Kansi liimataan tai pultataan kiinni, miksi ei sitä leivota/laminoida?
Rungon ja kannen liittämisessä liimaamalla ei voida milllään liimalla saavuttaa liitokseen suurempaa lujuutta kuin mikä on liitettävien laminaattien delaminoitumislujuus. Eli polyesterilaminaattiosien liitoksen lujuus pelkällä liimalla jää siksi varsin vaatimattomaksi, koska laminaatti repeää lamellimaisesti kuin voileipäkeksi. Siksi laatuveneissä liitoksessa käytetään edelleen pultteja.
Laminaatin delaminoitumislujuus on ~10 MPa eli 10 N/mm2. Hyvälaatuinen pultti taas kestää ~1000 MPa eli 1000 N/mm2.
Jos käytetään vaikkapa 10 mm pultteja, ne kestävät vajaan 100 kN eli 10 tonnin kuorman, mutta vaativat tolkuttomat aluslevyt ja/tai laminaattipaksuuden, jotta eivät tule läpi tuolla voimalla.
Vastaavasti liimattuna laminaatti kestää tuon saman 10 tonnia, jos pinta-alaa on 100-kertaisesti eli vajaat 10 000 mm2 eli vaikkapa 250 mm 40 mm leveää saumaa. Jos liitoskohdan suunnitelee hyvin saa pinta-alaa enemmänkin ja voiman suuntautumaan muuten kuin delaminoivaksi.
Saa siis olla isoja pultteja ja todella tiuhaan, jotta saadaan sama lujuus kuin liimalla.
Mistäs sitten syntyisi tuollainen 10 tonnin voima? Muistakaa, että sillä menee 10 mm vantitkin poikki. Mikä runko kestää tuollaisen voiman muualta kuin rustirautojen kohdalta?
Kuinkas usein kannen ja rungon liimasauma on pettänyt? Onko se myös repinyt laminaattikerroksen mukanaan vai onko kyse huonosta liimasta tai likaisesta liimauspinnasta?
Saa tietysti osallistua tähän keskusteluun mutta eikö tämä aihe ala olemaan jo loppuunkulunut. Seuraavaksi tulee kölin putoaminen, FG nousukulma, Ja vinssien koko.
Onhan se monesti todettu, paskoja ovat.
Paskasta ei saa konvehtia vaikka kuinka puhuu.
Näyttää olevan samaa paskaa nykyisin nämä
kotimaiset laatuveneet. Se paska vain maksaa
huomattavasti enemmän.
Mutta kukaan ei vaivaudu koskaan perustelemaan väitettä millään tavalla.. huvittavan säälittävää.