Viime talvena etsimme mieheni kanssa yhteiseksi iloksi bi-naista ja löysimmekin hänet.
Aluksi kaikki sujui ihan mukavasti seksi oli se mikä yhdisti,mutta aika pian kävi niin,et me naiset ihastuttiin ja rakastuttiin toisiimme.Mieheni on nyt ulkopuolinen tässä suhteessa,hän kyllä yrittää ymmärtää ja jollain tasolla sen myös hyväksyy,vaikka selvästi näen että häntä tilanne harmittaa.Kertaakaan ei ole kieltänyt minua tapaamasta tai pitämästä yhteyttä tähän naiseen,joka asuu meistä 300km päässä joten tapaamisia on aika harvoin.
Se mikä minua arveluttaa tässä asiassa on ettei näin voi jatkua pitemmän päälle,rakastan miestäni, lapsiani enkä halua erota,mutta rakastan myös tätä Naista. Hän on kertakaikkisen suurenmoinen,meidän kemiat kohtaa niin hyvin,eikä meidän suhde ole pelkkää seksiä se on toisen ymmärtämistä,hellyyttä, läheisyyttä ja kaikkea sellaista jota olen aina kaivannut.Olemme puhuneet jopa osittain leikin varjolla myös yhteisestä tulevaisuudesta,mutta siinä on myös totta,haluaisin olla hänen kanssaan paljon enemmän kuin se nykyään on mahdollista.
Siispä toivoisin kommentteja muilta kenties samaan tilanteeseen joutuneilta,miten teillä asiat on sujuneet..??Tai mitä minun tulisi tehdä??en haluaisi satuttaa ketään..
vastatkaa pyydän
Aluksi kaikki sujui ihan mukavasti seksi oli se mikä yhdisti,mutta aika pian kävi niin,et me naiset ihastuttiin ja rakastuttiin toisiimme.Mieheni on nyt ulkopuolinen tässä suhteessa,hän kyllä yrittää ymmärtää ja jollain tasolla sen myös hyväksyy,vaikka selvästi näen että häntä tilanne harmittaa.Kertaakaan ei ole kieltänyt minua tapaamasta tai pitämästä yhteyttä tähän naiseen,joka asuu meistä 300km päässä joten tapaamisia on aika harvoin.
Se mikä minua arveluttaa tässä asiassa on ettei näin voi jatkua pitemmän päälle,rakastan miestäni, lapsiani enkä halua erota,mutta rakastan myös tätä Naista. Hän on kertakaikkisen suurenmoinen,meidän kemiat kohtaa niin hyvin,eikä meidän suhde ole pelkkää seksiä se on toisen ymmärtämistä,hellyyttä, läheisyyttä ja kaikkea sellaista jota olen aina kaivannut.Olemme puhuneet jopa osittain leikin varjolla myös yhteisestä tulevaisuudesta,mutta siinä on myös totta,haluaisin olla hänen kanssaan paljon enemmän kuin se nykyään on mahdollista.
Siispä toivoisin kommentteja muilta kenties samaan tilanteeseen joutuneilta,miten teillä asiat on sujuneet..??Tai mitä minun tulisi tehdä??en haluaisi satuttaa ketään..
vastatkaa pyydän
Vastaukset 7
Vanhimmat
...kaikki kolme yhteen asumaan. Sillähän se on ratkaistu.
Voi juma... tollasia te bisset olette,miestä ja naista,naista ja miestä vuorotellen...ei kahta voi rakastaa samaan aikaan!
... kuule, kyllä voi! Siis jotkut henkilöt.
Sille on ihan termikin. Eikä kyse ole pelkästään tai välttämättä ollenkaan seksistä.
samanaikaisesti.
Polyamorous ei ole synonyymi sille, että haluaa useampaa kumppania, vai miten sijoitat tuohon yhtälöön keskiluokkaisten perheiden ns. swinger -elämäntyylin parinvaihtoineen ja kolmansine pyörineen? Aloittaja on loistava esimerkki siitä, kun homma menee päin honkia... Nää ns. ploamoriset ovat lähinnä jokin omituinen hippiliikkeen jäänne ja täysin paitsiossa swingaamisesta innostuneisiin keskiluokkaisiin pariskuntiin verrattuna, jotka istuvat illat pitkät ikävystyneinä lapsineen ja omakotilainoineen "kultaisessa häkissä".
taa monta ihmistä samanaikaisesti. Mulla on mies, ystäviä, lapsi ja yksi nainen, josta tykkään. Rakkus ei vähene sillä, että rakastaa monia ihmisiä. Rakkaus tuo rakkautta. Mitä enemmän annat sitä enemmän saat.
Kun tunteille ei voi mitään,
meillä tuo kolmipeli päättyi kahden naisen rakkauteen ja yhden miehen yksinäisyyteen...