Moi! Leikkipuistoissa ja muskareissa höpötellessäni olen huomannut, että useissa perheissä lapset siirretään nukkumaan omiin huoneisiin jo vauvaiässä. Meidän tytöt (2 v ja 1,5 kk) nukkuvat edelleen meidän makuuhuoneessamme. No, pienempi onkin nyt selviö, mutta en ole osannut myöskään siirtää esikkoa omaan huoneeseen. Jotenkin minusta tuntuisi tässä vaiheessa rankalta laittaa esikoinen omaan huoneeseen, kun hän on reagoinut muutenkin muuttuneeseen perhetilanteeseen näkyvästi. Ajattelinkin, että jos tuossa kesään mennessä lopettelen imetyksen, niin voisin laittaa siinä vaiheessa molemmat tytöt nukkumaan yhteiseen makuuhuoneeseen. Omissa sängyissä meidän lapset ovat tosin aina nukkuneet ellen ole sitten niin rättiväsynyt, että olen saanut unen päästä kiinni vauva kainalossa. Miten muilla?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tyttö alkoi reilun 1v iässä nukkua omassa huoneessa, suurin syy oli se että havahtui aina kun tuli samaan huoneeseen ja joutui aloittamaan nukutusrumbaa uudelleen..
Vieressä on saanut kuitenkin nukkua. Tovi meni että nukkui yöt pinnasängyssä mutta isoon sänkyyn siirtyessä, kun pääsee sieltä kävellen poiskin, lähes joka yö tulee viimeistään aamuyöllä tai varhain aamulla viereen nukkumaan. Mieluummin niin, kuin että joutuisin tunnin klo 4 yöllä nukuttelemaan häntä uudelleen. Enkä näe tarvetta väkisin alkaa opettaa nukkumaan omassa sängyssään, kun se ei ketään häiritse että tulee välillä kainaloon nukkumaan jos yöllä herää :)
Vauvan pinnis odottelee nyt meidän sängyn vieressä, nukkuu sitten päikkäreitä siinä tai meidän sängyllä ja saa esikoinen touhuta omassa huoneessaan rauhassa vauvan nukkuessa päivisin.. pinnis siirtyy lastenhuoneeseen sitten kun vauva alkaa nukkua kokonaisia öitä. Eli jos kuvio menee kuten esikoisella, niin vasta joskus reilun 1v ikäisenä..
Meillä tyttö kuukauden päästä 2v ja nukkuu edelleen meidän sängyn vieressä "sivuvaunussaan". Saattaa silloin tällöin öisin mönkiä viereenkin eikä meitä haittaa kyllä ollenkaan. Saa siinä vielä nukkuakin, en raaskisi, eikä mieskään raaski, siirtää vielä(kään) omaan huoneeseen.
Vauva syntyy noin kuukauden päästä ja laitetaan varmaan pinnis sit toiselle puolelle meidän sänkyä=) On kyllä hupaisa näky varmaan mutta meille täysin sopiva ratkaisu. Ei minusta olisi varsinkaan nyt siirtämään esikoista omaan huoneeseen, tuleva muutos on muutenkin jo niin iso.
Sellaista ajatusta olen mielessä pyöritellyt että molemmat siirretään sitten yhtä aikaa lasten huoneeseen nukkuun, tytön ollessa 3 ja vauvan 1v tai 4v ja 2v...sittenpä sen näkee.
Lapset ovat niin pienen hetken pieniä ja haluavat olla lähellä että suotakoot se heille=)
kun kolmas vauva syntyy, hän pääsee vielä isin ja äidin väliin. En voisi siirtää nyt isompia, koska ovat kuitenkin vielä pieniä ja sitä paitsi meillä kaikki nukkuvat hienosti näin. Jos siirtäisin isommat, he ajattelisivat, että raivaan heidät pois uuden vauvan tieltä ja nimenomaan sitä ajatusta en halua heidän pieniin päihinsä. Esikoinen reagoi todella rajusti pikkuveljen syntyyn, saa nähdä miten nyt käy. Joka tapauksessa kaikki nukkuvat vauvan synnyttyäkin omilla paikoillaan. Ja siis jokainne perhe löytää itselle sopivimman ratkaisun!
Minun lapset ovat nukkuneet heti alusta lähtien omissa huoneissaan. Esikoisen kanssa yritin nukkua samassa huoneessa mutta en pystynyt nukkumaan kun kuuntelin koko ajan lasta. Olen tosi huono uninen ja haluan nukkua "rauhassa".
huoneeseen nukkuun n. 6 kk:sena.
Toinen muksu on nukkunu alusta asti omassa huoneessa, alkuun oli kyl sellanen makkari mikä oli jaettu väliseinällä, mut kuiteski.
Äitini aikoinaan pikkusiskoni siirsi omaan huoneeseen vasta 7 vuoden iässä, ja ihan täysipäinen siskosta kehittyi silti. Nyt on jo 37 v ja sillä on kaksi lasta itselläänkin.
(eikä muuten ollut kodin pienuudesta johtuvaa samassa huoneessa pitoa, sillä talossa oli 14 huonetta, ja 5 henkinen perhe)
Nykyään tehdään vaan niin numero asiasta kuin asiasta.
Meidän tytär on nukkunut omassa huoneessaan omassa kehdossaan ja sängyssään ihan alusta saakka. Noin kerran tai pari kuussa saattaa hipsiä meidän väliin keskellä yötä, pyörii siinä puolisen tuntia ja toteaa haluavansa takasin omaan sänkyyn.
Meillä tällä hetkellä vain yksi makkari, joka jää sitten pojalle kun meidän oma joskus valmistuu.. Tällä hetkellä meidän tulevassa huoneessa siis vielä taivas kattona ;)
Poika vasta vajaa 3kk ja herää 1-2 kertaa yössä, eli en nyt ihan vielä olisikaan edes siirtämässä omaan huoneeseen mutta viimeistään ensi kesänä (tai ainakin ennen kuin toivottavasti saamme toisen lapsen) olisi sitten aika opetella nukkumaan omassa huoneessa. Omassa sängyssä on nukkunut alusta asti muutamia öitä lukuunottamatta.
Me siirsimme lapset nukkumaan omaan huoneeseen varmaan ennen kuukauden ikää. Syy oli siinä etten pystynyt enää nukkumaan. Vahdin pienten(kaksoset) hengitystä ja jokaista korahdusta öisin, joten lopulta päädyttiin nukahtamislääkkeisiin. Myöhemmin tästä aikaisesta siirrosta on ollut hyötyä. Lapset haluavat edelleen nukkua omassa huoneessaan, käyvät ehkä yöllä vieressä, mutta pian jo menevät takaisin omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen. Toisaalta kaksosuus on voinut tätä helpottaa, lapset eivät ole ikinä yksin.
meillä esikoinen omaan huoneesee 2-3v.(ei meinannut uskaltaa nukkua omassa huoneessa joten meidän makkarissa oli varapeti)mut 3v nukku jo ihan hyvin omassa huoneesssaan ja kun kuopus syntyi hän siirtyi esikoisen kanssa samaan huoneeseen n10kk ikäisenä kun lopeteltiin yösyömistä..
laitettiin esikoinen omaan huoneeseen siinä 7-8 kuisena, en ihan tarkkaan muista. Aikasemmin ei ollu mahollisuutta, kun asuttiin kaksiossa, olisin kyllä laittanut jo aikasemmin. Meillä nukku sekä äiti, että tytär paremmin sen jälkeen, ollaan tytön kanssa molemmat sellasia, että herätään ihan pieniinkin ääniin, siis todella herkkäunisia, joten meille tämä oli paras ratkasu. Ihan vauvana tyttö nukkui meidän välissä, mutta sekin oli aika tuskasta, minä kun kääntyilen paljon yön aikana, eikä se yksinkertaisesti toiminu, nukuin todella huonosti. Mutta sitten iskä siirtyikin joksikin aikaa sohvalle nukkumaan, niin minä nukuin tytön kanssa kahestaan parisängyssä.
Tän uuden tulokkaan kanssa aattelin tehä kylmästi (siis parisuhdetta kohtaan) niin, että minä ja kuopus nukutaan alakerran vierashuoneessa kahestaan sen aikaa varmaan kun se yöllä syö, sen jälkeen sekin tod.näk. siirretään omaan huoneeseen tai tytön kanssa samaan, katotaan nyt miten tyttö pystyy nukkumaan siinä ratkaisussa.
Mies saa nukkua yläkerrassa, niinkuin tyttökin, niin ainakin toinen meistä nukkuu yönsä ja mies jaksaa sitten tytön kanssa enemmän touhuta viikonloppuisin ja minä saan nukkua, olettaen, että vauva valvottaa.
Meillä 2,5v nukkuu meidän huoneessa "sivuvaunussa", ja kömpii aika usein yöllä viereen. Omaan huoneeseen siirtäminen tulee ajankohtaiseksi sen jälkeen kun pojan allergiat ovat helpottuneet. Poika on nimittäin "yöoireilija", joten on helpompi huomata jos hengitys käy yöllä raskaaksi, kun poika nukkuu lähellä.
Tytöt ovat halunneet mois meidän huoneesta n. 4 vuotiaana. Esikoinen tosin halusi vielä sen jälkeen takaisin, koska ei halunnut nukkua yksin. Kun kakkonen oli 4 ja esikoinen 6, siirtyivät sitten yhtäaikaa yhteiseen huoneeseensa, ja kolmas siirtyi isojen siskojen huoneeseen n. 4 vuotiaana.
Meidän tyttö siirrettiin 9 kk:n iässä omaan huoneeseensa. Syy oli se, että minun piti saada nukkua kunnolla kun lähdin töihin. 9 kk olin nukkunut korvatulpat korvissa (semmoiset pehmeät, jotka vaimentavat). Yömme rauhoittuivat huomattavasti, vaikka heräsin edelleenkin hänen ääniinsä jatkuvasti. Tyttö kun heräili siihen aikaan vielä muistaakseni n. 7 kertaa yössä. Ja uudelleennukuttaminen ei ollut välttämättä helppoa.
tyttö ol 9kk, kun siirtyi omaan huoneeseen, sitä ennen ol viel heräilly kerran tai 2 yössä. sen jälkeen ei kertaakaan :)