Suppilovahverokausi on päässyt nyt kunnolla käyntiin ja olen saanut ensimmäiset kunnon sadot kuivumaan. Olen pannut merkille, että aina kun löydän suppilovahveroita vähänkään runsaammin, paikalla on myös jälkiä hirvistä.
Vahvistaakos kukaan tätä havaintoani?
Ensin ajattelin, että hirvet ovat saman herkun perässä kuin minäkin, eli ne etsivät suppiksia. Olen joskus poiminut niitä itsekin isosta kasvustosta, joissa hirvet ovat jo vierailleet: osa sienistä on haukattuja ja sammalessa on hirven karvoja ja -jälkiä.
Nyt olen kuitenkin katsellut asiaa toisinpäin: monesti suppikset kasvavat hirvien jäljissä koskemattomina ja pari kertaa olen tavannut hirvien makuupaikan, jonka ympärillä kasvaa runsaasti suppilovahveroita koskemattomina. Samoin mielestäni suppiksia kasvaa oikein jonossa hirvieläinten poluilla. Aivan kuin myös suppilovahverot seuraisivat hirviä…
Onkos kellään tästä asiasta tietoa? Onko suppilovahveroiden ja hirvien välillä jokin yhteys? Onko hirven lanta erityisen sopivaa lannoitetta suppiksille? Itse olen tullut sellaiseen päätelmään, että suppikset ja hirvet enemmän tai vähemmän kulkevat yhdessä.
Vahvistaakos kukaan tätä havaintoani?
Ensin ajattelin, että hirvet ovat saman herkun perässä kuin minäkin, eli ne etsivät suppiksia. Olen joskus poiminut niitä itsekin isosta kasvustosta, joissa hirvet ovat jo vierailleet: osa sienistä on haukattuja ja sammalessa on hirven karvoja ja -jälkiä.
Nyt olen kuitenkin katsellut asiaa toisinpäin: monesti suppikset kasvavat hirvien jäljissä koskemattomina ja pari kertaa olen tavannut hirvien makuupaikan, jonka ympärillä kasvaa runsaasti suppilovahveroita koskemattomina. Samoin mielestäni suppiksia kasvaa oikein jonossa hirvieläinten poluilla. Aivan kuin myös suppilovahverot seuraisivat hirviä…
Onkos kellään tästä asiasta tietoa? Onko suppilovahveroiden ja hirvien välillä jokin yhteys? Onko hirven lanta erityisen sopivaa lannoitetta suppiksille? Itse olen tullut sellaiseen päätelmään, että suppikset ja hirvet enemmän tai vähemmän kulkevat yhdessä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Arvelen, että yhteyksiä on kaksi: a) Molemmat viihtyvät samanlaisessa maastossa ja b) Hirvi rikkoo sammalen, jolloin suppiksen itiöemät pääsevät helpommin nousemaan.
että tuo maanpinnan rikkoontuminen on oikea selitys. En sitä aluksi tullut ajatelleeksi. Se kuulostaa kuitenkin luontevalta. Isot sorkka eläimet on ainoita, jotka isommin sitä maanpintaa rikkovat metsässä, jos ei ihmisen toiintaa oteta lukuun. Olen myös huomannut, että tuoreella hakkuulla, ensimmäisenä keväänä kun maa on tuoreeltaan rikki, saattaa olla aivan tuhottomasti suppiksia. Toisena keväänä niistä ei sitten näy jälkeäkään.
Hirvet hakeutuvat sieniapajille. Eivät ne itse mitenkään sammalikkoa suosi. Paju ja koivutha kasvavat pääasiassa kosteammissa maastoissa.
Muistan lukeneeni muistaakseni vielä luotettavasta lähteestä, että sienet ovat hirvien ravintoa, jopa ajoittain merkittävä osa. Myös peurat, porot, lehmät, oravat, linnut, supikoirat, mäyrät, näätä, karhut jne. Eli monille muillekin kui nihmisille metsänherkut kelpaavat.
peurat tattiapajilta; lähes kaikkien lakkia oli järsitty...
Olen mies, joka ei metsästä. Minun ei tarvitse, koska vaimoni tekee sen puolestani. Hän on ollut kolmattakymmentä vuotta ajomiehenä hirviporukassa yksillä ja samoilla metsästysmailla (itäisen Uudenmaan – Kymenlaakson suunnalla).
Joka syksy hän raahaa samasta metsästä niin suppilovahverot kuin hirvenlihatkin. Syöminen on sitten minunkin heiniäni.
että hirvet pitävät erityisesti kosteikkovahveroista. Löysin kerran paljon näitä suppilovahveroa muistuttavia sieniä, oranssinväriset jalat loistivat syysauringossa. Paikalla oli hirvikin käynyt styömässä niitä. Silti poimin monta korillista.