Moi kaikille!
Täällä kirjoittelee 29-vuotias tyttönen, joka kävi tissitohtorilla tänään molemmista rinnoista vuotavan harmahtavan eritteen vuoksi. Luulin, että se oli täysin harmitonta ja lääkärikin niin veikkaili, mutta ultrattuaan rintani, oikeasta löytyi pieni muutos. Se oli pyöreä, kiinteä kasvain, läpimitaltaan vain 3mm, mutta pelottaa aivan hirveästi.
Otettiin paksuneulanäyte ja tuloksia joudun odottelemaan reilun viikon. Tuntuu, että maailma hajoaa siinä ajassa.
Kyselisinkin, että kuinka suuri todennäköisyys tuon kokoisella patilla on lähettää etäpesäkkeitä ja onko se mahdollista, että kyseinen patti on etäpesäke jostakin muualta? Mulla on tässä sen sortin kauhuskenaariot jo mielessä, että ahdistaa ja mietin, jos tässä on jo oma loppu lähellä, vaikka valtaosa tuollaisista "harmittomia" oiskin.
Mulla on myös hiukan luukipuja, mutta toisaalta molemmat polvet ovat leikattu useampaan kertaan ja polvet vaivaavat ja voivat tahoiltaan säteillä muuallekin jalkaan, näin on aiemminkin käynyt.
Terkuin, hysteerinen äippä.
Täällä kirjoittelee 29-vuotias tyttönen, joka kävi tissitohtorilla tänään molemmista rinnoista vuotavan harmahtavan eritteen vuoksi. Luulin, että se oli täysin harmitonta ja lääkärikin niin veikkaili, mutta ultrattuaan rintani, oikeasta löytyi pieni muutos. Se oli pyöreä, kiinteä kasvain, läpimitaltaan vain 3mm, mutta pelottaa aivan hirveästi.
Otettiin paksuneulanäyte ja tuloksia joudun odottelemaan reilun viikon. Tuntuu, että maailma hajoaa siinä ajassa.
Kyselisinkin, että kuinka suuri todennäköisyys tuon kokoisella patilla on lähettää etäpesäkkeitä ja onko se mahdollista, että kyseinen patti on etäpesäke jostakin muualta? Mulla on tässä sen sortin kauhuskenaariot jo mielessä, että ahdistaa ja mietin, jos tässä on jo oma loppu lähellä, vaikka valtaosa tuollaisista "harmittomia" oiskin.
Mulla on myös hiukan luukipuja, mutta toisaalta molemmat polvet ovat leikattu useampaan kertaan ja polvet vaivaavat ja voivat tahoiltaan säteillä muuallekin jalkaan, näin on aiemminkin käynyt.
Terkuin, hysteerinen äippä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
epätietoisuus ja odottaminen on kaikkein pahinta mitä voi olla.toivottavasti kaikki on kohdallasi okei :)!kuulakasta syysiltaa sulle!
Ei voi lähettää etäpesäkkeitä noin pieni, kiinteä ja pyöreä patti. Jokin alkava solumuutos se joskus voi olla, mutta todennäköisesti ei silti ole sitä, vaan luultavasti se on fibroadenoma. Eli hyvänlaatuinen kasvain. Ne kuuluu tutkia.
Asia ei aina selviä neulanäytteellä, koska pienestä patista ei aina saa hyvää neulanäytettä. Patti voidaan poistaa ja tutkia. Ei kannata hermoilla, koska asia on nyt hoidossa. Jos se on solumuutos, niin ainakin se tulee nyt ilmi hyvin varhaisessa vaiheessa. Mutta melko varmasti se siis on hyvänlaatuinen.
Kiitoksia vastauksista. Mua pelottaa silti tuo lonkan ja jalkojen särky ja niin toivoisin sen johtuvan polvista tai muista nivelvaivoista, eikä ainakaan edenneestä syövästä.
Olen kaiken kukkuraksi aina ollut kovin luulosairas, niin ei kyllä tällainen "tosi tilanne" helpota oloa yhtään. Helpottaa, jos saa varmuudella tietää, ettei se olisi ehtinyt mennä luihin vielä ainakaan, vaikka paha oiskin.
Kiitoksii vielä. :)
Itse olin samassa tilanteessa maanantaina. Menin kovettuneen tissin kivun takia suoraan radiologille yksityiselle. Otettiin mammo sitten ultrattiin. Olin tuntenut myös kyhmyn tapaisen. Kuinkas ollakaan, myös minulta löytyi joku "epämääräinen alue" ultrassa ja otettiin myös näyte. Olin aivan paniikissa, siis ihan paniikissa. KOko viikon olin eiliseen asti toimintakyvytön. Koska kävin yksityisellä, ni sain jo eilen vastauksen, siis kolmen päivän kuluttua. Kyseessä on vain joku tulehdus, joka itsestään menee ohi. En edes imetä enää, joten en uskonut sen olevan mitään sellaista. Meillä lisänä suvussakin syöpää ja olen jo 37, joten se ei olisi ollut mahdotonta. Olin niin peloissani, että mieheni joutui soittamaan tuloksen, kun en voinut kuin oksentaa pelosta vessassa.
Toivon sydämeni pohjasta, että kyseessä on joku harmiton juttu. Luultavastihan kyse on mastopatiasta tai kystasta. Mutta tiedän tuntees, järkeily ei auta.
Ja täytyy muistaa, että vaikka se erittäin pahin vaihtoehto osuisi kohdalle, niin siltikin paranemisennuste on todella hyvä. Itseäni auttoi ihan hirveästi, kun juttelin erään rintasyöpää sairastaneen ja siitä loistavasti parantuneen ihmisen kanssa näinä piinapäivinä.
Kerrohan, miten kävi ja voimia!
teidän kanssanne. Miten noin hysteerisiä ihmisiä voi olla. Itselläni ollut kaksi syöpää eri paikoissa ja en ole koskaan noin panikoinut, että oksentaisin. Ei se hermoilu muuta tilannetta miksikään. Eikä se syöpä tänä päivänä kuolemaksi välttämättä ole. Riippuen tietysti siitä onko päässyt leviämään vai ei. Tosiasiassa kuollaan enemmän sydän ja verisuonitauteihin kuin syöpään.
Oma ensimmäinen syöpäni oli pieni kun huomasin sen, mutta en päässyt heti tutkimuksiin kun olin 32-vuotiaana liian nuori mukamastes sairastamaan syöpää. Toinen syöpä löytyikin sitten sattumalta sisäelimistä ultrassa Toisesta syövästä 7 v ja toisesta 4 v. Vielä vaan eletään ja porskutellaan ihan normaalia elämää ja harrastetaan vaikka mitä. Ei anneta pelon ottaa valtaa.
Aloittajan mahdollinen kasvain olisi todella pieni jos 3 mm, jos olisi alkup. kasvain.
Toivotaan nyt kuitenkin, että säikähdyksellä selviäisit.
Ei syytä paniikkiin, ei ainakaan ennenkuin tutkimustulokset ovat valmistuneet. Minulla oli lähemmäs kahden sentin kyhmy (olisikohan ollut 19 mm) ja tutkimuksen tulos pahanlaatuinen, siis syöpä. Hoidot tehtiin ja niin vaan tässä edelleenkin porskutellaan eteenpäin. Aikaa tuosta on yli kuusi vuotta. Huomisestahan ei koskaan tiedä, mutta nykyisin hoitojen (leikkaus, sytot ja säteet) jälkeen tunnen olevani kunnossa. Näin jälkeenpäin kokemus on se, että se syöpä oli niinkuin pahemman luokan flunssa, otti aikansa, mutta siitä selvittiin.
Tsemppiä sinulle oli diagnoosisi mikä tahansa. Oma kokemukseni tuosta diagnoosistakin on se, että kun selviää se mistä on kysymys, niin puolet asiasta on jo voitettu. Vaikeinta on se epätietoisuus siitä mistä oikein on kysymys. Ja voihan olla, ettei se syöpää edes ole. Kärsivällisyyttä odotukseen!
Minun syöpäni todettiin paikalliseksi. Patti poistettiin ja samalla varmuuden vuoksi kainalosta jokunen imusolmukekin. Silloin sanottiin, että voitaisiin katsoa parantuneeksi, jos menee viisi vuotta ilman syövän uusiutumista tai leviämistä. Nyt on siis mennyt jo yli kuusi vuotta. Oikeasti ajattelin, että enhän minä silloin sairastunut syöpään, kun sen diagnoosini sain. Minähän olin sairastunut jo aiemmin. Diagnoosista alkoi paraneminen eli sitten kun tiedettiin mistä on kysymys niin voitiin hoitaakin.
Älä turhaan pelkää etukäteen! Olet niin nuori, että oli rinnassasi mitä tahansa, niin se hoidetaan erittäin nopeassa tahdissa. Nyt olet hyvissä käsissä. Lääkärit tutkivat asiasi ja jos leikkaus tulee, niin usko, pääset siihen nopeasti. Kyhmy on niin pieni, että paranet siitä ihan varmasti nopeasti. Nyt tärkeintä on, että et päästä mielikuvitustasi valloilleen, vaan elät juuri tätä päivää, etkä anna peloillesi valtaa.
Kasvaimia on niin monenlaisia, että ei meidän kannata niitä paljon keskenämme vertailla. Jokatapauksessa nuoruutesi on valttisi ja olet nyt hyvässä hoidossa. Hyvää syksyä sinulle ja perheellesi! Ole turvallisella mielellä.
Ihania vastauksia kaikilta! Kiitos kamalasti.
Suurin hysteria on mennyt jo ohitse, mutta kyllä vieläkin pelottaa aika lailla. Monet asiat, joita pelkään, on todennäköisesti ihan hulluja ja huvittavia yhtälöitä, mutta pelko on olemassa ja se on todellinen. Ehkä kaipaan siihen vielä enemmän hoitoa mitä pikkuruiseen pattiini rinnassa.
Kiitos vielä kaikille kannustuksesta ja rohkaisevista lauseista.