*Rakasta eniten häntä joka vähiten on rakkautesi arvoinen*.
Jostain sattui ylläoleva lause silmiini. Se pani ajattelemaan osaammeko rakastaa tuolla tavalla, onko se oikeaan osoitettua rakkautta.
Minua tuollainen ajatus ainakin jollain tavoin säväytti ja tuli mieleeni, olenko jättänyt rakastamatta juuri häntä, joka olisi sitä eniten tarvinnut.
Jostain sattui ylläoleva lause silmiini. Se pani ajattelemaan osaammeko rakastaa tuolla tavalla, onko se oikeaan osoitettua rakkautta.
Minua tuollainen ajatus ainakin jollain tavoin säväytti ja tuli mieleeni, olenko jättänyt rakastamatta juuri häntä, joka olisi sitä eniten tarvinnut.
Vastaukset 7
Vanhimmat
niinpä se taitaa olla kun tuossa omaa elämääni katselen ulkopuolelta.. olen rakastanut sellaista ihmistä, joka ei välttämättä tarvitse minua. tai minun rakkautta. täytyy etsiä toinen kohde. nyt tuntuukin, että en ole saanut vastakaikua..
hyvä mietelause. kiitos päivänavauksesta!
Totuus,kauneus ja Rakkaus eivät ole mitattavissa eikä punnuttavissa,ihmisiä kiihdyttävät heidän mielipiteensä asioista,eivät itse asiat,
usko Onneesi olet sen myös saavuttava.
rakastaa sellaista, jonka katsoo vähiten ansaitsevan rakkauttasi/ rakkauttani, se voi johtaa siihen, että saa helposti pakit rakastamisyrityksissään jos tämä kohde saa kuulla mistä on kysymys, paitsi tietysti jonkun pahasti aivovammaisen kohdalla.
Jos kyseessä on oma, murrosiässä kapinoiva tai muuten kiukkuinen lapsi, ymmärrän että tilanne tulee itselle helpommaksi jos jaksaa olla lastaan kohtaan kärsivällinen ja aidosti rakastava.
Mutta jos joku on muuten vain alhainen ja epämiellyttävä, niin se, joka itse on ylevä ja suurisieluinen ja näkee tuon toisen ihmisen vain onnettomana ja myötätuntoa tarvitsevana, hän voi saada tämän alhaisen koko elämän muuttumaan. Näin ylevä ja suurisieluinen voi liittää jälleen yhden uskollisen ystävän ennestäänkin suureen ystäväjoukkoonsa.
Minua voi rakastaa neuvomalla oikeinkirjoitusta. Se on todella vaikeaa.
Myöskin voi rakastaa neuvomalla oikeinkirjoitusta.
Tarkastan usein kirjoitusteni tekstit katsastaen onko paljon kirjoitusvirheitä. En kuitenkaan tule katsoneeksi otsikkoa, joka on useammankin kerran tullut virheellisesti kirjoitetuksi, kuten tämänkin viestin otsikossa on päässyt käymään.
Rakastetaan vain toisten ja omiammekin virheitä:-)))
Aforismisi viittaa sekä raamatulliseen rakkauteen että toisenkin posken kääntämiseen - ei korvapuustia vaan suukkosta varten.
Kun olen SeniORI, sisältyy rakkauskäsitteeseeni aimo annos aitoa seksuaalisuutta.
Sen tähden rakkausuhteen molemminpuolisuus on minusta tärkeämpää kuin uhrautuva väkisin rakastaminen
ja ihana aforismi.
Lukiessani mielsin rakkauden laidasta laitaan. Lapseen kohdistuvana rakkautena, jos lapsi on vaikkapa sairas. Silloinhan lapsi tarvitsee paljon ylimääräistä rakkautta.
Myös vanhempi ihminenkin kaipaa rakkautta monissa elämäntilanteissa.
Miehen ja naisen väliseen rakkauteen soveltuvana tuo aforismi ei mielestäni toimi.
Mies-nainen rakkaus pyytää myös vuorovaikutusta, joka antaa suhteelle erilaista syvyyttä, tunteita, intohimoa!!!
Rakkaus on vastaus, mutta vastausta odotellessa seksuaalisuus esittää melkoisen hyviä kysymyksiä.
Mie en osaa antaa itsestäni rakkautta sellaista kohtaan jota kohtaan mie en rakkautta tunne.
Inhimillistä kohtelua kyllä voin antaa ja sietämistä vaikka toinen olisi kuinkakin inhottava. Mutta kyllä mie mielessäni sadattelen ja toivon että voikun ei tarvitsisi enää olla tuon kanssa tekemisissä.
Jos joku esim. käyttäisi minua jatkuvasti häikäilemättä hyväkseen tavalla tai toisella ja olisi julma jo sivullistenkin mielestä, niin häntäkö minun silti pitäisi eniten rakastaa?