Olisi putkimiehelle kysymys..
Kaksoiskattilan jäspi tupla2 rinnalle kytketään lisävesivaraaja,akvasan 0.7e
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akvasan.9.html
Voiko kytkeä niin että kuvassa näkyvään ylempään reikään tulee kattilalta kuuma ja keskimmäiseen lämpömittari ja alimpaan reikään paluu takaisin kattilaan??Haittaako varaajan toimintaa jotenkin vai onko ehdottomasti vietävä kuuma varaajan ihan päällä olevaan yhteeseen ja tuotava takaisin kattilaan varaajan pohjalta(nämä ei siis näy kuvassa)
Erään putkimiehen mukaan ei väliä mutta itseä oudoksuttaa!?!
Kaksoiskattilan jäspi tupla2 rinnalle kytketään lisävesivaraaja,akvasan 0.7e
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akvasan.9.html
Voiko kytkeä niin että kuvassa näkyvään ylempään reikään tulee kattilalta kuuma ja keskimmäiseen lämpömittari ja alimpaan reikään paluu takaisin kattilaan??Haittaako varaajan toimintaa jotenkin vai onko ehdottomasti vietävä kuuma varaajan ihan päällä olevaan yhteeseen ja tuotava takaisin kattilaan varaajan pohjalta(nämä ei siis näy kuvassa)
Erään putkimiehen mukaan ei väliä mutta itseä oudoksuttaa!?!
Vastaukset 26
Vanhimmat
Eli kuuman voi kyllä kytkeä alas mutta jos haluat käyttää koko varaajan vesimäärän hyväkseks niin kylmä pitää kytkeä mahdollisimman alas..
että saako tuollaista varaajaa kattilan rinnalla lämmitettyä yhtä kuumaksi kun itse kattilan,vaikka 100 asteiseksi vai jääkö se aina kylmemmäksi?
Pelaiskohan sillain ettei laittais mitään lataus-automatiikkoja vaan pelkän kv pumpun väliin joka pörräis pikkuteholla aina??
Ja sitten vielä että onko tuollaisessa systeemissä väliä kv pumpun paikalla eli onko se kattilalle palaavassa putkessa vai kattilalta varaajalle lähtevässä putkessa?Luusi että ihan sama mutta kuinka on?
kuuluu olla paluupuolella, ikiliikkujaa on melko turha yrittää rakentaa tässäkään asiassa, energiaa kuluu, kun talo lämpiää, ja vettä käytetään.
Kuten kuvan yhteiden mitoituspiirrustuksesta voi havaita, tarkoitus tietysti kytkeä kattilalta lähtevä menoputki varaajan ylimpään putkiliitäntään, se kooltaan tuumanen, jota voidaan pitää vähimmäismitoituksena, kun tämäntyyppisiä varaajakytkentöjä tehdään. Nyt puhutaan kytkennästä, johon tulee latauspumppu, koska kattilassa itsessään on vapaakierrolla toteutettaessa turhan pienet lähdöt varaajan kytkemiseksi, muistaakseni valmistajakin suosittelee ehdottomasti latauspumpun käyttöä. Olen itse saman kattilan jokunen vuosi sitten kytkenyt ja kiehuntaa esiintyy helposti, jos vapaakiertoisen kytkennän suorittaa. Se paluuputki kattilaan lähtee varaajan sivulla olevasta alimmasta yhteestä, se alin tarkoitettu varaajan tyhjennysyhteen kiinnittämistä varten. Myös sen voi todeta pelkästään suunnitelluista mitoituksista.
kytketään kuuma tulo tuohon sivussa olevaan ylimpään ja laitetaan vaan ilmaus tuonne päälle?Eli mikä haitta siitä on?
Pumppu tulee väliin,tottakai.
kytketään siihen ylimmäiseen.
eli tuo tulee vaan kattilan rinnalle,kasvattamaan kattilan vesitilaa.2 putkea,ei muuta ja pumppu paluupuolelle väliin.Kaikki verkostolähdöt on kattilassa.
En vieläkään ole saanut asiantuntevaa vastausta kytkentään..??!
Tehtiin keväällä varaajan kytkentä jonka tuttu putkimies kytki. Siirryin öljystä puulämmitykseen. Puiden poltossa paisunta säiliön koko on prosenteissa isompi kokonais vesitilaan nähden kuin esim. pelkässä öljylämmityksessä. Perustuu ilmeisesti siihen koska puiden poltossa lämpötilan vaihtelut on suuremmat ja kiehunta varaa pitäs olla. Itselläni on myös akvaterm varaaja. Varaajan viereen tuli ainakin viisi kertaa isompi kalvopaisunta astia kuin oli ennen ja näyttäis olevan kytketty varaajan "katolla" olevaan putki yhteeseen. Liitos putken yläpäässä näyttäis olevan myös joku ilman poistaja. Latauspumpun kytkentä onkin sellanen putkihässäkkä et kuva kertois enemmän... Sen muistan et kierto muuttuu kun lämpötila kohoaa 72 asteeseen. Tais ottaa varaajan pohjalta olevaa viileempää vettä mukaan kiertoon kun asteet on tuon 72c.
Jos lisää järjestelmän vesitilavuutta, niin vanha paisuntasäiliö ei riitä, se on selvä, mutta sen sijoituksella ei ole sen suurempaa merkitystä. Toisinaan paisuntasäiliöitä asennnetaan kattiloiden ja varaajien yläpuolelle, osin siitä syystä että tällöin osa vedestä poistuvista kaasuista jää paisuntasäiliöön, eikä häiritse nesteiden liikettä muualla. Ratkaisu on perinteinen, ja saanut alkunsa silloin kun paisuntasäiliöt olivat avoimia, silloin paisuntasäiliöön joutuneet kuplat katosivat samantien taivaantuuliin, mutta nykyisistä astioista ne eivät pääse mihinkään, joten nykyään paisuntasäiliö ei ole ilmanpoistolaite.
Toki se paisuntasäiliö toimii moitteettaa vaikka siellä joku kupla olisikin, ei siinä mitään. Mutta ilmanpoistolaite se ei silti ole, enkä minä sitä siihen käyttäisikään. Varaajan tai kattilan päälle kannattaa mieluummin sijoittaa oikea ilmanpoistolaite. Paisuntasäiliön tarkoitus on ottaa sisäänsä veden lämpölaajenema, sitä tarkoitusta se voi palvella putkiston missä osassa tahansa. Koska paisuntasäiliö täyttää tehtävänsä hieman viileämmälläkin vedellä, en kytkisi sitä verkoston kuuminpaan kohtaan, vaan kytkisin varaajan alempaan yhteeseen. Tällä järjestelyllä paisuntasäiliö toimii, muttei lämpene turhaan.
"Latauspumpun kytkentä onkin sellanen putkihässäkkä et kuva kertois enemmän... Sen muistan et kierto muuttuu kun lämpötila kohoaa 72 asteeseen. Tais ottaa varaajan pohjalta olevaa viileempää vettä mukaan kiertoon kun asteet on tuon 72c."
Kuulostaa hieman laddomatilta... Itse asensin Laddomat 4030-latausjärjestelmän eilen. Se ainakin vaikutti ihan pätevältä systeemiltä tapauksiin joissa käyttövesikierukka ja muut sijaitsevat kattilassa.
Laddomat 4030 toimii siten, että kun lämpötila nousee yli "latausrajan", esim. 75 astetta, pumppu käynnistyy, ja latauspumppu alkaa pumpata termostaatilta vettä kattilan pohjalle. Termostaatti sekoittaa varaajan pohjalta ja kattilan päältä tulevia vesiä siten että kattilan paluuputki lämpenee nopeasti, ja pysyy lämpimänä. Sitä mukaa kun kattila lämpenee, termostaatti lisää kylmän veden osuutta, ja kattilan lämpötila pysyy käytännössä katsoen vakiona, näin ainakin yhden lämmityskerran perusteella vaikutti, lämpömittari pysyi noin 85 asteessa kuin naulattuna, suurimmat poikkeamat olivat -5 astetta.
Kun kattila alkaa jäähtyä, katkaisee ohjausyksikkö virrat latauspumpulta, ja sitten kun lämpötila laskee "purkurajan" alapuolelle, käynnistää automatiikka toisen pumpun, joka on muuten samanlainen kuin latauspumppukin, mutta kierrättää vettä päinvastaiseen suuntaan, eli kattilasta termostaatin suuntaan. Termostaatti reagoi virtaussuunnan muutokseen siten, että se lyö kuumapuolen kiinni, ja päästä kattilan pohjalta pumpatun veden sellaisenaan varaajan pohjalle, jolloin varaajasta alkaa virrata kuumaa vettä kattilan yläosiin.
http://www.termoventiler.se/upload/dokument_PDF/lm4030_manual_fin.pdf
Tuolta löytyy pdf-muotoinen manuaali.
Mainittakoot, että esimerkkikuvissa paisuntasäiliö on piirretty kattilan tai varaajan päälle, ja vieläpä siten että yläputket kallistuvat paisuntasäiliön suuntaan, mutta toisaalta paisuntasäiliöihin on myös piirretty tuuletusputket, eli jostain syystä kuvissa vaikuttaisi olevan avoimet paisuntasäiliöt, jotka toimivat moitteetta myös ilmanpoistoon, nykyaikaiset paisuntasäiliöt eivät sitä hommaa kuitenkaan hoida.
on oltava 10% varaajan tilavuudesta, eli 2m3 varaajassa 200litraa.
Latauspaketti on termovar 72c jossa näyttäis olevan 3-tie sekoitusventtiili ja kolme lämpömittaria. Ilmanpoistajat merkkiä Flamco Flexvent. Näitä ilmanpoistajia on kaikkiaan kuusi. Mulla on 1500 litran varaajassa kättövesikierukka ja sähkövastus varalla. Paisuntasäiliö on kytketty tosiaan varaajan katolla olevaan yhteeseen ja korkeimmalla kohdalla putkessa on edellä mainitun merkkinen ilmanpoistaja. Paisunta säiliö on varaajan vieressä lattialla. Varaajan pohjalla olevaan yhteeseen on laitettu pallohana tyhjentämistä varten. Vaikuttaako tuo paisuntasäiliön kytkentä varaajan kuumimpaan kohtaan esim. paisuntasäiliön käyttöikään? Kalvopaisunta astiaan lienee mahdotonta vaihtaa kalvoa vaikka olen kuullut että joku olisi senkin tehnyt. Latauspakettiin tulee putkia varaajan sivulla olevista yhteistä ylhäältä ja alhaalta. Pannuhuoneessa on pintatermostaatti putkessa josta latauspaketin käynnistymislämpötila on säädettävissä. Mikä olisi sopiva käynnistys lämpötila?
Tämä systeemi vaatii ehdottomasti lataus/purkaus-paketin. Kuumin vesi jää muuten hyödyntämättä varaajan yläosaan. Ihmettelen myös näitä yhteitä. Olivat NS 20, pitäisin NS 25 alarajana.
Omaan varaajaani laitoin meno/paluuyhteet NS32.
Kuuma ylös, kylmä alas, ilmaus ylimmästä kohdasta sekä kolme lämpömittaria sivuille.
Automatiikka hoitaa latauksen ja purkamisen.
Olen tyytyväinen toimintaan.
eroaa sitten tuosta jatkuvasta kierrosta??tuntus että jos kattilan ja varaajan välillä on jatkuva kierto niin mitään pakettia ei tarvi??mihin se perustuu,mitä se tekee ja miten?
Mulla se mielestäni toimii jotenkin tähän tapaan. Pannuhuoneessa on pinta termostaatti kattilalta varaajalle lähtevässä putkessa joten latauspumpun käynnistymislämpötila on säädettävissä. Latauspumpussa on kolme putki yhdettä yksi tulee kattilalta ja kaksi menee varaajaan, toinen ylä ja toinen alaosaan. Varaajan yläosaan menevä putki haarottuu myös kattilaan takaisin eli on paluupuoli. Varaajan alaosaan menevässä putkessa on järjestelmän veden lisäys. Latauspumpussa on käsittääkseni kolmitiesekoitusventtiili. Toiminta on mielestäni seuraavanlainen: kun pistän tulen kattilaan eli varajan vesi on kylmää. Kattilan menovesi lämpiää ensin ja putkessa oleva pintatermostaatti kytkee pumpun päälle, kierrättää pumppu kattilan vettä vain varaajan yläosassa koska siellä on lämminvesikierukka ja sieltä otetaan lämmityksen kiertovesi. Varaajan yläosan veden lämmettyä 72 asteeseen alkaa pumppu ottaa kiertoon myös varaajan alaosan vettä ja lämmittää myös varaajan alaosassa olevan vesimassan. Varaajan alaosan lämmettyä haluttuun kuumuuteen lämmitys lopetetaan. Tulen hiivuttua kattilassa jäähtyy myös kattilanvesi ja pintatermostaatti sammuttaa pumpun. Hyvänä puolena tässä pidän sitä että pumppu sammuu automaattisesti ja varaajan vesi ei jäähdy kylmässä kattilassa varsinkin jos savupelti on jäänyt auki. Voi korjata mikäli olen ymmärtänyt pumpun toiminnan väärin.
Jos toiminnot ovat varaajassa, niin ei tarvita kuin latauspaketti. Kaksoispesäkattilassa on toiminnot kattilassa. Se tarvitsee myös purkaustoiminnon.
Latauspaketin automatiikka on parempi verrattuna jatkuvaan kiertoon.Tämä ei laske kattilaan koskaan sitä varaajan kylmintä vettä, vaan siihen on sekoitettu myös kuumaa. Näin kattila käy kuumana koko ajan.
Kun varaaja on ladattu ja kattila "pyytää" lämpöä lisää niin silloin käynnistyy purkauspumppu. Se antaa kuumaa vettä varaajan yläosasta, vastaavasti kattilan alaosasta menee kylmä vesi varaajan alaosaan. Näin korkean varaajan yläosan lämpö saadaan siirrettyä kattilaan. Näin ns. lämpökerrostuma saadaan hyödynnettyä.
päällä kokoajan hennosti,sekoittuu vesi pöntössä ja ylä ja ala lämpö ovat samassa koko ajan,kerrostumaa ei tule,ei kattilaan mene kylmää tai kuumaa vaan samanlämpöinen vesi kiertää niin kauan kuin siitä energiaa saa??
Ei pumppu pyöri koko ajan, vaan ainoastaan silloin, kun kattila tarvii lisälämpöä.
Varaajassa ja kattilassa on anturit yläosissa, kun kattilan lämpö on 4 ast.alempi kuin varaajan, niin sitten pumppu käynnistyy.
Varaajan kuumin vesi siirretään sinne missä se menee kulutukseen.Kattilan alaosan vesi taas siirtyy varaajan pohjalle.
Varaajassa on vettä noin kymmenkertainen määrä kattilaan verrattuna.
jos kytkentä on seuraava:
Kaksoiskattila josta lähtee patterivrkosto ja lämmin käyttövesi.Sen rinnalla varaaja jonka päälle kattilalta kuuma ja pohjasta paluu kattilaan.Pumppu paluupuolella välissä.
Jos tämmösen systeemin päästää kerrostumaan niin sitä kuumaa vettähän sieltä varaajan yläosasta ei saa millään helvetillä kattilaan takas.Mutta jos on kiertopuppu välissä joka kokoajan kierrättää vettä varaajaan sieltä päältä,sekoittuu vesi ja ylä ja alalämpö on lähes samat kuin myös kattilan lämpö.
Puuta pesään sitten kun kaikki mittarit näyttää samaa 50 astetta.
Latauspumppu kierrättää kattilasta varaajaan.Purkauspumppu päinvastoin.
noi lataus/purkaus jutut on just samaa kauraa kuin kiehumisen estot yms.Kauppa käy ja kauppias lihoo.Vertaa autojen jarrunesteen vaihdot,ilmastoinnin huollot..kyllä kannattaa tehdä vaikkei mitään vikaa olisikaan.Että pysyy auto hyvänä.Just sama kattilan kanssa.Pysyy hyvänä kun ostat tonnilla vielä lisää hilpettä ja miehen päiväksi niitä ripustelemaan.Pelaa aivan juuri kuten yllä kirjoitetaan,eli kiertopumppu väliin päällä pikkuteholla kokoajan.
Jos pumpulla jatkuvasti vatkataan varaajan ja kattilan vettä sekaisin, lysti loppuu siinä vaiheessa, kun veden lämpötila on jäähtynyt alle 60°, jolloin sillä ei enää saa käyttövettä lämmitettyä.
Siis systeemistä saatava energiamäärä on vain vesitilavuus * ominaislämpökap. * 80 - 60 °C (olettaen, että lämpötila nostetaan 80 asteeseen).
Fiksulla automatiikalla samasta vesitilavuudesta saadaan revittyä enemmän energiaa. Johtuen siitä, että ei-sekaisinvatkatussa varaajassa voi olla vaikka 70°C yläosassa ja 40°C pohjalla -> keskilämpötila 55°C. Tästä huolimatta potkua riittää edelleen käyttöveden lämmitykseen.
Entäs kerrostetusta varaajasta purettu energiamäärä? Em. esimerkin tilanteessa se on vesitilavuus * ominaislämpökap. * 80 - 55 °C = enemmän kuin 1. vaihtoehdossa eikä varaaja vielä ole edes tyhjiin purettu!
jämä miniter 2000 kaksoispesäkattila johon on kytketty 500 litrainen lisävaraaja vapaakierrolla.Toimii todella hyvin.putket on 2".putkien ja varaajan eristys on tärkeää jotta varaajassa tapahtuu kerrostumaa.putket ovat melko tarkkaan vaakatasossa.itselläni lämmitettäessä varaajan lämpötila menee n.10 astetta edellä kattilaa ja purkaessa sama juttu.Turha laitella mitään pumppuja väliin.
Vapaakierto on ihan hyvä pienessä kattilassa ja varaajassa. Mutta jos varaaja on korkeampi, niin se yläosa jää hyödyntämättä.
Minulla itsellä Jäspin kaksoiskattila ja 600 litran varaaja ja lataus tapahtuu pumpulla. Tuttavapiirissä muutamilla myös vastaavia järjestelmiä ja hieman erityyppisesti toteutettu. Vapaakierto ihan edullinen ja perusvarma hyvä toteutus, huonoa jos kovalla poltolla puita polttaa, paikallista kiehuntaa tapahtuu. Lämmönsiirtyminen ei aina riittävän tehokasta, lähinnä riippuen puiden laadusta ja vedon määrästä. Kokemuksen mukaan oppii järjestelmän käytön. Varaajan lataus tapahtuu hitaammin ja vapaakierrolla varaajan ylä / alaosan lämpötilaero yleensä 15-20 asteen luokka latauksen / puunpolton jälkeen, kun pumpun avulla koko varaajan tilavuuden saa paremmin ladattua lähes samanlämpöiseksi. Se varaajan ja kattilan vesipinnan taso saa olla kokemukseni mukaan lähes samaa luokkaa, noin 30-50mm varaajan vesipinta korkeammalla, kuten joku kirjoittikin, menoputki vain hieman nousulla varaajaan päin, näin kierto jo toimii ja se varaajan yläosan lämmönkin saa riittävän hyvin hyödynnettyä. Tietysti merkitystä miten varaajan putkiyhteet toteutettu, onko menovesiliitäntä aivan varaajan yläosassa. Latauspakettia en kannata, erittäin korkea hinnan takia ja se joutuu hyvin kovalle rasituksele korkeiden lämpötilojen vuoksi ja voi tuoda korjauskustannuksia pitemmässä juoksussa. Olen yksinkertaisen paluulinjaan asennetun kiertovesipumpun kannalla, hinnan ja asennuskustannusten takia. Ja ne hyödyt pelkkään vapaakiertoon minusta merkittävät, kuten aluksi kerroin. Kuitenkin kaksoiskattila kompromissi, aivan turhaa alkaa varustelemaan sitä 1000€ latauspaketeilla, kun hyöty erittäin pieni ja yleensä varaaja pienikokoinen näissä kytkennöissä, lähinnän muodollinen kiehunnan estossa, kuten hieman totuudenmukaisesti jotkut tapaavat sanoa.
Poikani osti taanoin talon jossa on puukattilalämmitys vesikierrolla.
Sitten hän osti 1500 jäspi varaajan jonka hinta n,1600€ ja latauspaketin kattilan ja varaajan väliin.
Hinta n,400€,täällä puhutaan tonnin paketista?Ja osti myös ouman automatiikan patterivesikierron
lämmönsäätöön.Hinta 400€.Minusta kyllä tämä lataus paketti ja automatiikka patterivesikiertoon pelittää hyvin.Ei tarvitse kuin lämmittää tarvittaessa ja asia hoituu automaattisesti.
Onhan täällä muutama vastaus jotka on perillä kyseisen systeemin toiminnasta.
Näissä vapaakiertoisissa ei ole kolmisekoitusventtiiliä,ja ne raakana ottavat kylmää vettä kattilaan.
tollanen pari (Jäspi tupla 2s akvaterm 0.7e) ollut nyt käytössä 15 kk. Kattilan päältä lähtee 1" putki varaajan päälle, tässä välissa norm kiertovesipumppu asennossa 1. Varaajan pohjalta lähtee 1" putki kattilan taakse. Kiertovesipumpulla ohjauskytkin oven pielessä. Olen suunnitellut että muutan kattilan sähkövastuksen termostaatin ohjaamaan kiertovesipumppua, mutta ei ole vielä kerinnyt.