Lapseni menestyvät ihan okei koulussa, heillä on hyvät harrastukset ja mukavia ja hyvätapaisia kavereita. Vaatetus on pintamuotia, muttei kalliita merkkivaatteita. Pienet perivät isompiensa vetimiä, jos niistä jää jotain perittävää.
Kotimme on siisti, ei edustuskoti, mutta hävetäkään ei tarvitse ja se on lähes oma, vaatehuone on vielä pankin. Auto on yhden osamaksun jälkeen oma.
Syömme terveellisesti, joskus käymme pizzalla tai muuten herkuttelemassa. Vietämme yhteistä aikaa, vaikka nuoret viihtyvät ystäviensä ja viihde-elektroniikkansa parissa paremmin kuin äidin ja sisarusten kanssa pelaamassa seurapelejä tai sienimetsällä. Pienemmätkin saavat pelata viikonloppuisin pelikkaria ja tietokonepelejä valvotusti.
Käymme vierailuilla ystäväperheiden ja sukulaisten luona joskus, mutta emme kovin usein, koska arki on aika hektistä eikä vain jakseta lähteä minnekään. Tuttavat ovat jo tottuneet tapoihimme yli 10 vuoden yh-kauteni aikana. Kerran vuodessa käymme jossain: Virossa, Ruotsissa, Lapissa.. Jossain ns. kauempana.
En seurustele enkä edes ole ajatellut sellaista. Työ ja koti vie ajan ja voimat. Työ ja työtoverit ovat upea henkireikä, sen lisäksi ansaitsen kohtuullisesti. Saan elatusapuna 129,91 lasten isältä, joka ei tapaa lapsia kuin jouluna, jos silloinkaan. Hän soittaa lapsille noin kerran kuukaudessa ja lapset ovat vaivautuneita soitoista.
Olen hakenut yksinhuoltajuuden oikeuden kautta, koska lasten isä ei sitä olisi minulle antanut. En hakenut korotusta elatusapuun, koska pärjään tälläkin. Alkuun tapaamiset sujuivat, mutta isän aloitteesta ne hiipuivat.
Tilastollisesti olen valitettavasti ihan tavallinen yh-äiti.
Kotimme on siisti, ei edustuskoti, mutta hävetäkään ei tarvitse ja se on lähes oma, vaatehuone on vielä pankin. Auto on yhden osamaksun jälkeen oma.
Syömme terveellisesti, joskus käymme pizzalla tai muuten herkuttelemassa. Vietämme yhteistä aikaa, vaikka nuoret viihtyvät ystäviensä ja viihde-elektroniikkansa parissa paremmin kuin äidin ja sisarusten kanssa pelaamassa seurapelejä tai sienimetsällä. Pienemmätkin saavat pelata viikonloppuisin pelikkaria ja tietokonepelejä valvotusti.
Käymme vierailuilla ystäväperheiden ja sukulaisten luona joskus, mutta emme kovin usein, koska arki on aika hektistä eikä vain jakseta lähteä minnekään. Tuttavat ovat jo tottuneet tapoihimme yli 10 vuoden yh-kauteni aikana. Kerran vuodessa käymme jossain: Virossa, Ruotsissa, Lapissa.. Jossain ns. kauempana.
En seurustele enkä edes ole ajatellut sellaista. Työ ja koti vie ajan ja voimat. Työ ja työtoverit ovat upea henkireikä, sen lisäksi ansaitsen kohtuullisesti. Saan elatusapuna 129,91 lasten isältä, joka ei tapaa lapsia kuin jouluna, jos silloinkaan. Hän soittaa lapsille noin kerran kuukaudessa ja lapset ovat vaivautuneita soitoista.
Olen hakenut yksinhuoltajuuden oikeuden kautta, koska lasten isä ei sitä olisi minulle antanut. En hakenut korotusta elatusapuun, koska pärjään tälläkin. Alkuun tapaamiset sujuivat, mutta isän aloitteesta ne hiipuivat.
Tilastollisesti olen valitettavasti ihan tavallinen yh-äiti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siis yksinhuoltajuuden peruste oli se, että isä olisi halunnut yhteishuoltajuuden?????????? Ja nyt ihmettelet, että isä pitää harvakseltaan yhteyttä. Vallanhalussasko ja isän mollaamiseksi hait yksinhuoltajuutta ? Vai onko isä alkkis, väkivaltainen tai muuten kykenemätön huoltajaksi ? Tai ihan vaan HALUISIT yyyhooksi.
Yksinhuoltajuuden peruste oli se että isä tapaa lapsiaan kerran vuodessa jos silloinkaan. Mitä tekee huoltajuudella ihminen jota lapset eivät paskan vertaa kiinnost?
Pitäisikö väkisin tukea jotain sellaista, mihin isä ei ole halukas? Yhteishuoltajuus ei ole etuus, jonka jokaisen etän tulisi saada, se pitää ansaita.
Isyys on paljon muutakin kuin yhteishuoltajuutta, mutta se muu unohdetaan, kun tärkeimmäksi asiaksi nostetaan huoltajuusmuoto, jolla ei ole merkitystä tapaamisiin tai isän ja lapsen suhteeseen.
En usko, että etäisälle, jolla on hyvä itsetunto ja ymmärtää isyytensä merkityksen, ole suurtakaan merkitystä huoltajuusversiolla. Jotkut jopa sopivat käytännön syistä yhteisymmärryksessä yksinhuollosta, eikä se vaikuta millään tavalla isyyteen.
Halusin yksinhuoltajuuden, koska tapaamiset vähenivät olemattomiin eikä isällä ollut kiinnostusta lapsia kohtaan. Päätin, ettei silloin viralliset paperitkaan kiinnosta.
Jos isä olisi alkkis, väkivaltainen tms. mainitsemaasi, kyseenalaistaisin tapaamiset, mutta nyt olikin kyse huoltajuudesta, ei tapaamisoikeudesta tai elatuksesta. Ne ovat kolme täysin eri asiaa.
"Jos isä olisi alkkis, väkivaltainen tms. mainitsemaasi, kyseenalaistaisin tapaamiset, mutta nyt olikin kyse huoltajuudesta, ei tapaamisoikeudesta tai elatuksesta. Ne ovat kolme täysin eri asiaa."
Huoltajuus ja tapaamiset ovat tosiaan täysin eri asia.
Miksi sitten vetoat nimenomaan tapaamisiin hakiessasi yksinhuoltajuutta.
Eihän sillä ole mitään merkitystä tapaamisiin!
Ihan selvästi tyypillinen katkeran, lapset isästään vierottaneen äidin kirjoitus.
En ole kirjoituksen aloittaja, mutta omasta puolestani voin sanoa, että HALUSIN yksinhuoltajaksi, yksinkertisesti siitä syystä, että lapsen asioista päättäminen on helpompaa kun lähivanhempi tekee sen yksin.Ei se yksinhuoltajuus ole mikään syy jättää näkemättä lasta, se on vain omasta halusta kiinni.Poikani isä on pitänyt hyvin yhteyttä lapseensa ja aina on ratkaisuissaan lähtenyt siitä, että pojan etu on ensisijalla, joten hänenkin mielestään oli parempi antaa minulle yksinhuoltajuus.Ei kuulemma koe menettäneensä mitään isänä.
Yhteishuoltajuutta kuvaamissasi tapauksissa vaativa etävanhempi haluaa sitä vain siitä syystä, että voisi sotkea lähivanhemman sielunrauhan, koska pääsee päättämään lapsen asioista, lapsen josta ei oikeasti ole edes kiinnostunut, vain lähivanhemman kiusaamisesta.
Miksi henkilöllä, jolla ei ole mitään kiinnostusta lapsiaan kohtaan, tulisi olla päätösvalta lasten elämästä? Oikeuttaako elatusapu yhteishuoltajuuteen? Sinä olet oikea ihminen vastaamaan kysymykseeni, koska olet todennäköisesti elatuksen maksajan roolissa.
Aloitat yh-äidin solvaamisen heti, kun haistat sellaisen mahdollisuuden. Oikeastaan sinunlaisiasi ajattelinkin, kun kirjoitin aloituksen. Mikä minun elämässäni oikeuttaa sinut osoittamaan pilkkaa suoraan minuun? Mikä on se taikasana, joka kirvoittaa sinun ja samoin ajattelevien ilkeät sanat? Se, että elämme lasten kanssa tavallista ja normaalia arkea? Kateus?
Tämä palsta on täynnä - tai vaihtoehtoisesti he ovat muutamia aktiivisesti eri nimillä kirjoittavia, katkeria etäisiä, joiden ainoa tavoite on purkaa omaa pahaoloaan kaikkiin lähiäiteihin ajattelematta että he pilkkaavat syyttömiä. Tahtoisin tavata silmästä silmään tällaisen rehvakkaan pullistelijan, ja katsoa, mitä hän uskaltaisi sanoa kameranlinssiin ja mikrofoniin tilaisuuden tullen.
et kestä sitä että olet itse heikko ja toinen on sua parempi. Jos mies ei ole kiinnostunut lapseta hän ei ole, ei sitä voi pakolla olla isä ellei itse sitä tahdo. Jos mies haluaa olla lasten kanssa, hän on sitä ihan itse.
On kumma että aina kaikki isän tekemät virheet on äidin syytä?
Mutta mitä siitä, mitä muut ajattelee, pääasia että itse tietää tekevänsä oikein, siinä ei muiden mielipide paina.
Ei mieheiä tarvitse lasten äidin vieroittaa, kyllä ne jättää ihan itse, tai uusien suhteiden myötä ja vaatimuksesta! Sillon kun mies löytää uuden suhteen, ei lapsilla ole enää miehen elämässä mitään merkitystä. Siitä on turha yh äitejä syyllistää ja nostaa mies sankariksi, että onpa tehnyt suuren teon! Kakera olet itse, katkera!
katkeria! Kun yh äiti pärjää hyvin eikä turhista valita, kuin tämä, niin se saa nämä nyksät takajaloilleen. He eivät kestä että miehen ex vaimo lapsineen pärjää, siitä ne ovat katkeria. Siksi heitä pitää mustamaalata, oman katkeruuden takia. Kun itse eivät ole pystyneet samaan, ei muutkaan saisi pystyä.
Myös tälläisistä pärjäävistä yh äideistä tulee niitä roistoja, huonoja äitejä jotka eivät osaa kasvattaa ja vaatettaa lapsiaan, niitä häiriköitä? Eli jutut vaan keksitään ja puhutaan perättömiä. Koska yh äiti ei saisi pärjätä, vaan äidin pitäisi murtua ja itkeä ja kaivata, jotta nyksät voisivat tuntea olevansa jotain! Hah...
Tässä viestissä on terve itsetunto ja loistava esimerkki siitä, että kaikki ilkeämielinen haukkuminen ja mustamaalaaminen on vain nyksien mielikuvituksen tuotetta!
Nyksät pelkäävät voimakasta ja pärjäävää miehen ex vaimoa, ja se on syy miksi ex vaimo pitää omin sanoin teilata ja haukkua, koska nyksät eivät sitä kestä!