Kävipä hassusti.

Ihastuin yhteen mieheen. Alussa elämä oli ruusuilla tanssimista muutaman kuukauden ajan. Kaikki oli liian hyvää ollakseen totta. Sitten alkoi kerääntyä synkkiä pilviä. Kaveri alkoi tekemään temppuja. Hän teki monta kertaa oharit, vaikka oli sovittu jotain. Ei siis pitänyt lupauksista ja sovituista asioista kiinni. Paha oloni yltyi. Ainakin kolme kertaa tein tyypistä eroa. Alussa sanoin, että olisi parempi ettemme tapaisi, mutta en osannut olla dynaamisempi.

Nyt en ole nähnyt sitä. En ole ottanut yhteyttä, mutta hän yrittää ottaa yhteyttä. En ymmärrä, mikä sitä oikein riivaa. Olin viimeksi hieman ilkeä, jotta se tajuaisi jotain. En ymmärrä, mitä tällaisen tyypin kanssa pitäisi tehdä. Jos hän ei pysty olemaan aikuinen, keskustelemaan ja ottamaan vastuuta( että valehtelee), niin en ymmärrä sitä logiikkaa, miksi hän tekee tikusta asiaa. Tai sitten se yrittää vaan hyötyä – sekin on käynyt mielessä. Jotkuthan on juusereita, että ovat silloin yhteydessä, kun tarvitsevat jotain.