Kaupanpurku kannattaa

Löysin tämmöisen viestin jonka on käsittääkseni AA kirjoittanut...:


Kaupanpurun toteutuminen edellyttää suoritusten palauttamista. Kaupan voi saada hyvinkin purettua oikeuden kautta, mutta on tarkoin harkittava onko sen vaatiminen mielekästä.

Usein myyjillä ei ole kauppasummaa "säästössä", vaan se on käytetty lainojen maksuun. Myyjät saattavat olla myös sikäli varattomia, ettei heiltä saada ulosoton kautta perittyä ainakaan koko kauppasummaa. Tällöin kaupan purku estyy.

Edellä mainitusta johtuen myyjältä haetaan yleensä ensisijaisesti kaupan purkua ja toissijaisesti hinnanalennusta. Oikeudenkäynnin aikana vaatimuksista voidaan luopua (kanteen laajentaminen sitä vastoin ei ole aina niin yksinkertaista). Vaatimuksista luopumisella saattaa tosin olla vaikutusta oikeudenkäyntikuluvastuuseen, joten asiaa tulee harkita tästäkin näkökulmasta.

Keskustele asianajajasi kanssa jo ennen haastehakemuksen toimittamista oikeuteen, onko kaupan purun vaatiminen ylipäätään mielekästä. Myyjän luottotiedot kannattaa tarkistaa ennen oikeudenkäyntiä ja muutoinkin selvittää, onko hän ansiotyössä.

Kaupanpurun ja yhtälailla hinnanalennuksen tuomitseminen edellyttää melko vahvaa näyttöä. Välttämättä näytöksi ei riitä pelkkä kosteusmittaus tai -tarkastus. Tarvitaan rakenteisiin kohdistunutta näyttöä, mikrobinäytteisiin perustuvia tutkimustuloksia, näyttöä rakennusvirheestä yms. Tavarantarksastus toimii usein vahvana näyttönä.

Vahingonkorvausta myyjältä voi saada kaupanpurun ja hinnanalennuksen lisäksi ainoastaan silloin, kun myyjä on menetellyt vilpillisesti eli myyjä on tiennyt virheestä, mutta ei ole tätä ostajalle kertonut. Näyttövelvollisuus myyjän tietoisuudesta on ostajalla.

Kyllä kunnon juristi osaa neuvoa mitä kannattaa vaatia. Valitettavasti vain jotkut maksattavat oppirahojaan asiakkaan kustannuksella:(

vastaus11 kirjoitti:

Löysin tämmöisen viestin jonka on käsittääkseni AA kirjoittanut...:


Kaupanpurun toteutuminen edellyttää suoritusten palauttamista. Kaupan voi saada hyvinkin purettua oikeuden kautta, mutta on tarkoin harkittava onko sen vaatiminen mielekästä.

Usein myyjillä ei ole kauppasummaa "säästössä", vaan se on käytetty lainojen maksuun. Myyjät saattavat olla myös sikäli varattomia, ettei heiltä saada ulosoton kautta perittyä ainakaan koko kauppasummaa. Tällöin kaupan purku estyy.

Edellä mainitusta johtuen myyjältä haetaan yleensä ensisijaisesti kaupan purkua ja toissijaisesti hinnanalennusta. Oikeudenkäynnin aikana vaatimuksista voidaan luopua (kanteen laajentaminen sitä vastoin ei ole aina niin yksinkertaista). Vaatimuksista luopumisella saattaa tosin olla vaikutusta oikeudenkäyntikuluvastuuseen, joten asiaa tulee harkita tästäkin näkökulmasta.

Keskustele asianajajasi kanssa jo ennen haastehakemuksen toimittamista oikeuteen, onko kaupan purun vaatiminen ylipäätään mielekästä. Myyjän luottotiedot kannattaa tarkistaa ennen oikeudenkäyntiä ja muutoinkin selvittää, onko hän ansiotyössä.

Kaupanpurun ja yhtälailla hinnanalennuksen tuomitseminen edellyttää melko vahvaa näyttöä. Välttämättä näytöksi ei riitä pelkkä kosteusmittaus tai -tarkastus. Tarvitaan rakenteisiin kohdistunutta näyttöä, mikrobinäytteisiin perustuvia tutkimustuloksia, näyttöä rakennusvirheestä yms. Tavarantarksastus toimii usein vahvana näyttönä.

Vahingonkorvausta myyjältä voi saada kaupanpurun ja hinnanalennuksen lisäksi ainoastaan silloin, kun myyjä on menetellyt vilpillisesti eli myyjä on tiennyt virheestä, mutta ei ole tätä ostajalle kertonut. Näyttövelvollisuus myyjän tietoisuudesta on ostajalla.

Kyllä kunnon juristi osaa neuvoa mitä kannattaa vaatia. Valitettavasti vain jotkut maksattavat oppirahojaan asiakkaan kustannuksella:(

Lue lisää

Osaisitteko sanoa, mistä kaikesta voi ja kannattaa vahingonkorvauksia pyytää?Ja saakohan niitä yleensä?

Meidän myyjät ovat tosissaan toimineet vilpillisesti.Ovat tarkoituksella salanneet tärkeitä asiakirjoja, joissa on selvästi lukenut talossa olevista kosteusvaurioista ja hajuista.

Mitenkähän silloin jos kaupanpurku toteutuu, niin voikohan kuitenkin hakea vahingonkorvauksia sen lisäksi?

hmm.. kirjoitti:

Osaisitteko sanoa, mistä kaikesta voi ja kannattaa vahingonkorvauksia pyytää?Ja saakohan niitä yleensä?

Meidän myyjät ovat tosissaan toimineet vilpillisesti.Ovat tarkoituksella salanneet tärkeitä asiakirjoja, joissa on selvästi lukenut talossa olevista kosteusvaurioista ja hajuista.

Mitenkähän silloin jos kaupanpurku toteutuu, niin voikohan kuitenkin hakea vahingonkorvauksia sen lisäksi?

Lue lisää

Lainaus edellisestä kirjoituksesta:

Vahingonkorvausta myyjältä voi saada kaupanpurun ja hinnanalennuksen lisäksi ainoastaan silloin, kun myyjä on menetellyt vilpillisesti eli myyjä on tiennyt virheestä, mutta ei ole tätä ostajalle kertonut. Näyttövelvollisuus myyjän tietoisuudesta on ostajalla.



Jos kauppa purkaantuu niin sinne jäävät myös virheet ja vahingonkorvaukset.

Kaupanpurku kauppahinnalla on jo VOITTO, ei kannata edes pilkkuja viilailla pikku menojen vuoksi.

vastaus11 kirjoitti:

Löysin tämmöisen viestin jonka on käsittääkseni AA kirjoittanut...:


Kaupanpurun toteutuminen edellyttää suoritusten palauttamista. Kaupan voi saada hyvinkin purettua oikeuden kautta, mutta on tarkoin harkittava onko sen vaatiminen mielekästä.

Usein myyjillä ei ole kauppasummaa "säästössä", vaan se on käytetty lainojen maksuun. Myyjät saattavat olla myös sikäli varattomia, ettei heiltä saada ulosoton kautta perittyä ainakaan koko kauppasummaa. Tällöin kaupan purku estyy.

Edellä mainitusta johtuen myyjältä haetaan yleensä ensisijaisesti kaupan purkua ja toissijaisesti hinnanalennusta. Oikeudenkäynnin aikana vaatimuksista voidaan luopua (kanteen laajentaminen sitä vastoin ei ole aina niin yksinkertaista). Vaatimuksista luopumisella saattaa tosin olla vaikutusta oikeudenkäyntikuluvastuuseen, joten asiaa tulee harkita tästäkin näkökulmasta.

Keskustele asianajajasi kanssa jo ennen haastehakemuksen toimittamista oikeuteen, onko kaupan purun vaatiminen ylipäätään mielekästä. Myyjän luottotiedot kannattaa tarkistaa ennen oikeudenkäyntiä ja muutoinkin selvittää, onko hän ansiotyössä.

Kaupanpurun ja yhtälailla hinnanalennuksen tuomitseminen edellyttää melko vahvaa näyttöä. Välttämättä näytöksi ei riitä pelkkä kosteusmittaus tai -tarkastus. Tarvitaan rakenteisiin kohdistunutta näyttöä, mikrobinäytteisiin perustuvia tutkimustuloksia, näyttöä rakennusvirheestä yms. Tavarantarksastus toimii usein vahvana näyttönä.

Vahingonkorvausta myyjältä voi saada kaupanpurun ja hinnanalennuksen lisäksi ainoastaan silloin, kun myyjä on menetellyt vilpillisesti eli myyjä on tiennyt virheestä, mutta ei ole tätä ostajalle kertonut. Näyttövelvollisuus myyjän tietoisuudesta on ostajalla.

Kyllä kunnon juristi osaa neuvoa mitä kannattaa vaatia. Valitettavasti vain jotkut maksattavat oppirahojaan asiakkaan kustannuksella:(

Lue lisää

näyttötaakan osalta. Mielenkiintoista siinä on, että se oli kopioitu lakitoimiston sivuilta tai jopa itse asianajaja vastasi väärin. Kannattaa olla tarkkana myös juristien suhteen. Palstan oma asiantuntija onneksi korjasi virheen:

oikaisu asianajajan
Kirjoittanut: tekstiin 29.12.2005 klo 02.22


" Näyttövelvollisuus myyjän tietoisuudesta on ostajalla. "

HE 14/1994:

17 §. Vahingonkorvaus virheen vuoksi. Pykälä koskee ostajan oikeutta vahingonkorvaukseen asunnon virheen vuoksi. Säännöksen mukaan myyjän korvausvastuu perustuu, kuten viivästyksenkin osalta, huolimattomuuteen. TODISTUSTAAKKA ON KUITENKIN KÄÄNNETTY NIIN, ETTÄ MYYJÄ VOI VAPAUTUA KORVAUSVASTUUSTA VAIN OSOITTAMALLA, ettei virhe johdu huolimattomuudesta hänen puolellaan.

Jos virhe perustuu siihen, että myyjän asunnosta antama tieto osoittautuu virheelliseksi, hän voisi vapautua vahingonkorvausvelvollisuudesta esimerkiksi, jos annettu tieto on peräisin yhtiön asiakirjoista tai isännöitsijältä, eikä myyjän voida edellyttää olleen selvillä tiedon virheellisyydestä. Jos virhe perustuu siihen, että myyjä itse on laiminlyönyt 11 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuuden, tämä merkitsee samalla, että myyjä on ollut huolimaton.

Myyjä vastaa paitsi omasta huolimattomuudestaan myös huolimattomuudesta hänen puolellaan. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos kysymyksessä on myyjän käyttämän kiinteistönvälittäjän toimesta annettu virheellinen tieto tai kiinteistönvälittäjän laiminlyönti, joka kuuluu 11 §:n säännösten piiriin.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&posting=22000000012864111




väärinKirjoittanut: siltikin 29.12.2005 klo 11.23
   Vaihdoit puheenaihetta. Kysymys oli todistustaakasta. Maakaaren esitöissä on vastaava kohta: HE 120/1994: " Myyjä voi 2 momentin mukaan vapautua vahingonkorvausvastuusta, jos hän voi osoittaa, ettei kiinteistön laatuvirhe tai suoritusvelvollisuuden täyttämättä jättäminen johdu hänen huolimattomuudestaan. Myyjällä on todistustaakka omasta huolellisuudestaan. Myyjä voi vapautua vahingonkorvausvastuusta esimerkiksi silloin, kun hänen antamansa virheelliset tiedot rakennuksessa käytetyistä materiaaleista perustuvat rakennuttajan hänelle antamiin tietoihin. Jos myyjä on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, hän on yleensä toiminut huolimattomasti. "    

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&posting=22000000012868371

vastaus" kirjoitti:

näyttötaakan osalta. Mielenkiintoista siinä on, että se oli kopioitu lakitoimiston sivuilta tai jopa itse asianajaja vastasi väärin. Kannattaa olla tarkkana myös juristien suhteen. Palstan oma asiantuntija onneksi korjasi virheen:

oikaisu asianajajan
Kirjoittanut: tekstiin 29.12.2005 klo 02.22


" Näyttövelvollisuus myyjän tietoisuudesta on ostajalla. "

HE 14/1994:

17 §. Vahingonkorvaus virheen vuoksi. Pykälä koskee ostajan oikeutta vahingonkorvaukseen asunnon virheen vuoksi. Säännöksen mukaan myyjän korvausvastuu perustuu, kuten viivästyksenkin osalta, huolimattomuuteen. TODISTUSTAAKKA ON KUITENKIN KÄÄNNETTY NIIN, ETTÄ MYYJÄ VOI VAPAUTUA KORVAUSVASTUUSTA VAIN OSOITTAMALLA, ettei virhe johdu huolimattomuudesta hänen puolellaan.

Jos virhe perustuu siihen, että myyjän asunnosta antama tieto osoittautuu virheelliseksi, hän voisi vapautua vahingonkorvausvelvollisuudesta esimerkiksi, jos annettu tieto on peräisin yhtiön asiakirjoista tai isännöitsijältä, eikä myyjän voida edellyttää olleen selvillä tiedon virheellisyydestä. Jos virhe perustuu siihen, että myyjä itse on laiminlyönyt 11 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuuden, tämä merkitsee samalla, että myyjä on ollut huolimaton.

Myyjä vastaa paitsi omasta huolimattomuudestaan myös huolimattomuudesta hänen puolellaan. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos kysymyksessä on myyjän käyttämän kiinteistönvälittäjän toimesta annettu virheellinen tieto tai kiinteistönvälittäjän laiminlyönti, joka kuuluu 11 §:n säännösten piiriin.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&posting=22000000012864111




väärinKirjoittanut: siltikin 29.12.2005 klo 11.23
   Vaihdoit puheenaihetta. Kysymys oli todistustaakasta. Maakaaren esitöissä on vastaava kohta: HE 120/1994: " Myyjä voi 2 momentin mukaan vapautua vahingonkorvausvastuusta, jos hän voi osoittaa, ettei kiinteistön laatuvirhe tai suoritusvelvollisuuden täyttämättä jättäminen johdu hänen huolimattomuudestaan. Myyjällä on todistustaakka omasta huolellisuudestaan. Myyjä voi vapautua vahingonkorvausvastuusta esimerkiksi silloin, kun hänen antamansa virheelliset tiedot rakennuksessa käytetyistä materiaaleista perustuvat rakennuttajan hänelle antamiin tietoihin. Jos myyjä on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, hän on yleensä toiminut huolimattomasti. "    

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&posting=22000000012868371

Lue lisää

Kaupan purkaminen tulee kysymykseen silloin, jos virhe on olennainen. Yksityishenkilöiden välisissä kaupoissa kaupan purun kynnys on varsin korkealla. Jos esimerkiksi kosteusvaurion on kohtuullisin kustannuksin korjattavissa, kaupan purkamiseen ei yleensä löydy perusteita. Kaupan purkamisessa otetaan huomioon myös myyjän tilanne. Myyjä on usein ostanut saamallaan kauppahinnalla uuden asunnon ja kaupan purkaminen saattaisi johtaa myyjänkin kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen. Etenkin salaisen virheen ollessa kyseessä eli tilanteissa, joissa myyjäkään ei ole tiennyt virheen olemassaolosta, kaupanpurkuun lähdetään hyvin harvoin.

Jos purkuun on kuitenkin perusteita ja kauppa puretaan, ostajan on luovutettava huoneisto takaisin myyjälle ja myyjän on palautettava saamansa kauppahinta kokonaisuudessaan ostajalle. Kun kaupan purkamista harkitaan, tulee ostajankin selvittää, onko myyjällä edellytyksiä maksaa kauppahinta takaisin. Jos myyjä on maksukyvytön, kaupanpurkaminen on vain harvoin perusteltu ratkaisu. että tämmöstä...lainaus stm:n raportista:)

oikeuden päätöksellä ja myyjä saa lainhuudon myymäänsä kiinteistöön mutta rahojen saamisesta saat itse huolehtia vaikkapa ulosoton avulla.

onnistuu teknisesti kirjoitti:

oikeuden päätöksellä ja myyjä saa lainhuudon myymäänsä kiinteistöön mutta rahojen saamisesta saat itse huolehtia vaikkapa ulosoton avulla.

Ei kait myyjä kuitenkaan lainhuutoa saa kiinteistöön jos täytäntöönpano estyy vai saako?

tietäjille kirjoitti:

Ei kait myyjä kuitenkaan lainhuutoa saa kiinteistöön jos täytäntöönpano estyy vai saako?

eikä sen esteenä ole koskaan eikä nytkään onko raha liikkunut vai ei. Saahan lahjaankin lahjakirjalla lainhuudon. Eli ei lainhuudossa tutkita rahaliikennettä tai sen puutetta. Kaupanpurussa on varmaa kiinteistön siirtyminen takaisin myyjälle riippumatta missä rahat seilaa.

Silloin viet oikeuden päätöksen ulosottoon ja ne katsovat mitä voidaan tilanteelle tehdä....monesti ei mitään ole tehtävissä.Tietääkö kukaan voiko kaupanpurun purkaa jos ei myyjällä ole rahaa?

Jos myyjällä ei rahaa ole, ei kannata omia rahojakaan lakimiehille lahjoittaa.

Mistä luulet että se menisi etes ulosottoon? Toki ostaja voi viedä tuomion sinne mutta on aivan eri asia pannaanko tuomiota täytäntöön jos kerran myyjä on ylivelkainen.vai onko sinulla parempaa tietoa?