Eli tarina menee näin...
Mulla on n. 2½ vkoa enää lasketuun aikaan.
Omistan pari sellaista ystävää jotka pyytävät usein apua. Kyytiä lähinnä.
Tulee vaan mieleen että eikö ole kunnioitusta mua kohtaan että viimeisillään olevaa ei pidetä taksikuskina ja koiteta ymmärtää että mun pitäis saada kotikin kuntoon ennen vauvan syntymää. Niinku vauvan vaatteiden,liinavaatteiden ym ym pesu jne jne.
Jaksaminen ei todellakaan näin isolla mahalla ole enää samaa luokaa kuin aikaisemmin.
Toisella ystävälläni on vielä 3 vuotias poika ja oli itse ihan rikki raskaus aikana joten hänen ennen kaikkea luulisi ymmärtävän mitä tämä on.
Mutta ei. Tänään viimeksi hän soitti ja kysyi voisinko hakea hänen lapsensa isän hänen luokseen, että tulee lapsen kanssa olemaan koska hänen pitäis tänään taas tavata mies johon hän on ihastunut, kun heillä jäi "juttu kesken" eilen kun näkivät.
Olen todella kiltti ja normaalisti voisinkin lähteä. Sanoin puhelimessa kuitenkin että en lupaa mitään ja et mulla on siivouspäivä meneillään ja pyykkiä sellainen vuori et huh ja että on pakko pestä.
Ystäväni sanoi: No ei sil nyt just täl minuutil tänne tartte päästä mutta jos millään tossa illalla, mun ois niin pakko nähdä se mies kun se on niin ihana, mä korvaan sulle mitä vaan jos lähet hakee mun lapsen isää...
Ymmärrän toki ihastumisen, mutta eikö kuitenki viimeisillään raskaana olevan juoksutus tällaisen asian takia ole itsekästä? Tai muutenki jatkuva avun pyytäminen?
T: Kyllästynyt olemaan taksikuski RV 37 3
Mulla on n. 2½ vkoa enää lasketuun aikaan.
Omistan pari sellaista ystävää jotka pyytävät usein apua. Kyytiä lähinnä.
Tulee vaan mieleen että eikö ole kunnioitusta mua kohtaan että viimeisillään olevaa ei pidetä taksikuskina ja koiteta ymmärtää että mun pitäis saada kotikin kuntoon ennen vauvan syntymää. Niinku vauvan vaatteiden,liinavaatteiden ym ym pesu jne jne.
Jaksaminen ei todellakaan näin isolla mahalla ole enää samaa luokaa kuin aikaisemmin.
Toisella ystävälläni on vielä 3 vuotias poika ja oli itse ihan rikki raskaus aikana joten hänen ennen kaikkea luulisi ymmärtävän mitä tämä on.
Mutta ei. Tänään viimeksi hän soitti ja kysyi voisinko hakea hänen lapsensa isän hänen luokseen, että tulee lapsen kanssa olemaan koska hänen pitäis tänään taas tavata mies johon hän on ihastunut, kun heillä jäi "juttu kesken" eilen kun näkivät.
Olen todella kiltti ja normaalisti voisinkin lähteä. Sanoin puhelimessa kuitenkin että en lupaa mitään ja et mulla on siivouspäivä meneillään ja pyykkiä sellainen vuori et huh ja että on pakko pestä.
Ystäväni sanoi: No ei sil nyt just täl minuutil tänne tartte päästä mutta jos millään tossa illalla, mun ois niin pakko nähdä se mies kun se on niin ihana, mä korvaan sulle mitä vaan jos lähet hakee mun lapsen isää...
Ymmärrän toki ihastumisen, mutta eikö kuitenki viimeisillään raskaana olevan juoksutus tällaisen asian takia ole itsekästä? Tai muutenki jatkuva avun pyytäminen?
T: Kyllästynyt olemaan taksikuski RV 37 3
Vastaukset 3
Vanhimmat
nyt kyllä opettelet sanomaan EI. Opettele myös näyttämään närkästyminen muille. Ei tuommoisesta tule mitään. Kaverisi käyttäytyvät ajattelemattomasti ja epäkohteliaastikin, mut kyl sunkin pitää osata näyttää mitä tunnet! Jos joku siitä loukkaantuu niin sitten on ihan oma vikansa. JOs kääntää selkänsä niin anna kääntää. Mun mielestä on parempi olla vähän aikaa ilman ystäviä kuin huonojen kanssa, ne vaan myrkyttää elämää. Tää meni nyt sivupoluille mut kokemus rupes puhumaan :)
Sitten kun oot alkuun päässyt, se on ihan helppoa.
jos haluat mennä "äärimmäisyyksiin", niin miksi et tee samaa? Soittele ystävillesi ja kerro et nyt sua tarvis käyttää kaupoilla ym. jos he empivät sanot että nyt on takaisinmaksun aika. He saavat vuorostaan kuskailla sinua kun sinä olet heitä.. Kosto elää...;D
(Okei, tätä ei tarvi ottaa aivan tosissaan..)
On mielestäni kyllä aika tökeröä tuollainen! Luulis että tajuisivat itsekin..mutta ilmeisesti joiltain ihmisiltä puuttuu se empatiataito. Sinähän sitä apua saatat nyt tarvita viimeisilläsi!
Mulla ei oo ihan samanlaista kokemusta onneksi,mutta alkuraskauden väsymyksissä (ja 3 lasta jo maailmassa, joista nuorin silloin reilu 6kk), ystäväni pyysi mua hoitamaan lastaan viikon ajan jotta pääsee etelään..Että ei viitsi erästä yhteistä ystäväämmekään vaivata kun sillä on 4 lasta..Eli jos mulla on yks vähemmän ja se nelonen mahassa,ni olen sitten kai ihan voimissani??? Onneks meni kamun matka myttyyn,kun en myöskään ole kauheen taitava tuon ei-sanan sanomisessa..