Olemme päättäneet tehdä kolmekymmentä vuotta vanhaan 130 neliön yksikerroksiseen omakotitaloon ilmanvaihtoremontin. Talossamme on kaukolämpö. Kertokaapa, millaisen tai minkä merkkisen laitteen hankkisitte vastaavassa tapauksessa. Itse olen miettinyt Onnline 135:tä vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla, jonka saa Onnisen nettikaupasta suht. edullisesti. Lieneekö hyvä valinta?
Suositelkaa lto-laitetta
Ta88e
348086
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
osalta esim meitin ILTO 440:aan ja jos on yhtä hiljainen niin ok. Muuten iv koneissa on melko yksinkertaista tekniikkaa, puhallinmoottorit ja ohjauselektroniikka.
Kannattaa myös tutkia tarkkaan kuka ja miten ja missä on nämä koneiden "speksit" mitannut. Hyvin tarkkaan. Näillä muutamilla firmoilla on HUOMATTAVASTI väljää lukemissa ja mitattu tilanteissa joita ei koskaan normaalissa asunnossa tule... Kun toiset taas mitattu yleisesti luotettavina pidetyissä paikoissa..
Ja tuosta tekniikan yksinkertaisuudesta voidaan olla montaa mieltä. Jälleen kannattaa tarkkaan tutustua aiheeseen. Se puhaltimien pyörittäminen ei ole ihan niin simppeliä touhua kuin äkkiä kuvittelisi, varsinkaan Suomen oloissa.
Enervent on hyvä vaan ei halpa
Älä osta sitä vesipatteria lainkaan, ei sitä tarvita jos kone on Enervent! (hintakin tällöin tasoittuu kummasti)
Jälkilämmitystarvetta on niin harvoin Enerventillä kasvihuonetalvissa, ettei vesipatteri-investointi maksa itteään ikinä takaisin.
Se vain lisää riskejä. Se on varustettava jäätymisenestoautomatiikalla ja tulopuoli moottoripellillä jos meinaa hyvän saada. Samoin vesipatterin säädössä on syytä olla älyä, ei halpaa sekään. Jos talossasi on lattialämmitys, tulee tuloilman vesipatterista aika suurikokoinen. Suomeksi kallis.
on toiminut ihan hyvim
Valloxin koneissa ei ole muuta kuin ongelmia.
Itse tein vastaavan remontin 2 vuotta sitten ja laiton Valloxin 130 sähköpatterilla.
Taloni oli 130 neliöinen 1-kerroksinen ja otin autotallin myös asuinkäyttöön joten nyt asuintilaa on 160 neliötä.
IV-kone toiminut moitteetta, karkeasuodattimia olen vaihtanut 1-2 välein ja hienosuodattimen 6 kk välein.
Kovalla pakkasilla(yli -20 ) kone pätkii , niin kuin sen pitääkin , jäätymisen estämiseksi.
"Kovalla pakkasilla(yli -20 ) kone pätkii , niin kuin sen pitääkin , jäätymisen estämiseksi."
Ei sen "pidä", rakenteesta/suunnittelusta johtuen se vain toimii huonosti.
Kone pätkii kun jäteilma laskee 5 asteeseen(tai mihin termostaatti on rukattu +1 - +5). Missä lämpötilassa jäteilma laskee tarpeeksi alas, riippuu koneen hyötysuhteesta. Ei tuossa valloksissa pitäisi olla niin huono hyötysuhde että vasta -20 asteessa tulisi jäätymisen esto mukaan.
Pikaisesti laskien poistoilman hyötysuhde olisi (poisto-jäte)/(poisto-ulko) eli (+5 - +22)/(+22 - -20) = 40%. Normaalisti kuutiokoneissa pitäisi olla n. 50%
Vertailukohtana edellisen kämppäni Ilto300 alkoi pätkiä kun ulkona oli n.-8. Termostaatti oli säädetty n. +1. Koneen hyötysuhde oli siis ihan kelpo.
Jos säätö on voimakkaasti alipaineinen niin hyötysuhde huononee. Vai oletko säätänyt sulatustermostaatin lähelle nollaa. Silloin tuo kuulostaisi oikealta.
..Parmair-Eximus. Tasavirtapuhaltimet= pieni energian kulutus, tuloilman esilämmitys ennen
kennoa=ei pätki (=jälkilämmitys on jaettu kahteen
osaan-ennen kennoa ja kennon jälkeen=järkevä!!)
Tuo etulämmitys olisi ihan ok sähkölämmitystalossa, ei tarvitse kärsiä pätkimisestä. Kaukolämpötalossa se kuitenkin käyttää sähköä sulatukseen kun pätkiminen käyttäisi poistoilman lämpöä(joka tuotetaan halvemmalla kaukolämmöllä). DC-puhaltimetkin olisivat omiaan juuri kaukolämpötalossa. Puhaltimen kulutus tulee osin lämpönä taloon mutta lämpö on sähköllä tuotettua joten hyöty on pienempi kuin sähkölämmitystalossa.
Esilämmityksen toimintaperiaate on ihan eri kuin jälkilämmitys. Jälkilämmitys ei vaikuta koneen toimintaan mitenkään kun ilma lämmitetään vasta juuri ennen kuin se lähtee huoneisiin. Esilämmitys nostaa jäteilman lämpötilaa ja kenno pysyy sulana. Saman vaikutuksen saisi aikaan lämmittämällä poistoilmaa.
Kuutiokoneissa olisi myös kolmas vaihtoehto; kennon ohituspelti. Tuloilma kiertää tarvittaessa kennon ohi jotta kenno sulaa poistoilman lämmöllä. Tässä ei käytetä sähköä sulatukseen. Sunairissa ja kairissa on tällainen ainakin joissakin malleissa.
Pyöriväkennoisen(enervent) kanssa ei tarvitsisi pätkimistä miettiä. Kone on kalliimpi, mutta hintaero tasoittuu hieman kun jättää jälkilämmitysvesipatterin pois. Vesipatterilla ei ole koneessa mitään virkaa jos hyötysuhde on hyvä(sama pätee myös vastavirtakennoisiin)
Tuossa taas vanhaa keskustelua aiheesta. Siinä koneet ovat suurempaa kaliiberia mutta asiat ei silti muutu.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000034252781
Vertaa koneiden ominaisuuksia ja hintoja. Mieti sen pohjalta kannattaako laittaa dc-puhaltimet tai pyöriväkennoinen tai etuvastusmalli tai ohituspeltikone. Lisähinta per säästö kertoo jo jotain. En osaa sanoa mitkä koneet olisi kärjessä ja kuinka tasaisesti tuolla vertailulla. Pätkäkäyntikoneisiin minä en kuitenkaan sortuisi.
..hyviä, perusteltuja kannanottoja,mutta kuitenkin..
Toimiessaan ohituspelti aiheuttaa jälkilämmityksen tehon lisäyksen.
Vesi-jälkilämmityksen pahin vaara on patterin jäätyminen erityisesti matalalämpöjärjestelmissä.
Kun kennon esilämmitys toimii, on se myös osa jäätymissuojaa jälkilämmityspatterissa! ja hyvä sellainen. Joku väittää, että ulkoilmapelti suojaa jäätymiselta, mutta sen (0.7 mm) takana on pakkasilma, joten sen vaikutus on olematon!
onko tietoa?
Paljon säästää sähköä?
Kuinka kauan hiilet kestää ja paljon maksaa vaihto?
"Toimiessaan ohituspelti aiheuttaa jälkilämmityksen tehon lisäyksen."
Tuo on totta, noissa koneissa taitaa olla 6kW jälkilämmityspatterit. Kokonaisuutena tilanne ei kuitenkaan juuri muutu. Koneen pätkiessä tuloilma tulee raakana sisään jostain vuotokohdista. Huoneen lämmitys joutuu silloin lämmittämään tuloilman. Kun verrataan etulämmitykseen niin siinäkin vaaditaan sama teho. Etulämmitykseen työnnetään niin paljon tehoa että jäteilma pysyy plussalla. Samalla tavoin kennon ohitusta käytetään niin paljon että jäteilma pysyy plussalla. Kun kokonaisenergiamääriä vertaillaan niin lopputulos on sama.
"Vesi-jälkilämmityksen pahin vaara on patterin jäätyminen erityisesti matalalämpöjärjestelmissä.
Kun kennon esilämmitys toimii, on se myös osa jäätymissuojaa jälkilämmityspatterissa! ja hyvä sellainen. "
Pahin jäätymisvaaratilanne syntyy sähkökatkoksen aikana. Silloin etuvastuskaan ei ole auttamassa. Toisaalta kuutiokoneen patteri ei ole niin suuressa vaarassa kun kenno on siinä välissä. Tietysti pumppukin voi pysähtyä mutta ei kennon jälkeen helposti ole tuloilma pakkasen puolella. Kennon ohituksella vaara suurenee jos pelti jumittaa auki tms. Pyöriväkennoisessa ei ole patterilla tätäkään suojaa.(Siihen en kyllä vesipatteria laittaisi muutenkaan )
"Joku väittää, että ulkoilmapelti suojaa jäätymiselta, mutta sen (0.7 mm) takana on pakkasilma, joten sen vaikutus on olematon!"
Minä sijoittaisin sen pellin kauemmaksi koneesta, niin että välissä on metrejä kanavaa. Silloin on kylmällä pitkä matka hiipiä patterille asti. Sulkupellin kanssa vaara alkaa olla jo mitätön.
On tuossa etuvastuksessa sellainenkin puoli että se lienee varmatoimisin sulatusmuoto.(siis niistä vaihtoehdoista minkä minä kelpuuttaisin). Sähkölämmitteisessä talossa vastuksen kulutuksella ei olisi edes mitään merkitystä.
Koneen valinnassa kuitenkin harkitsin myös noita paremman hyötysuhteen koneita. Jos hinta ei ole (paljon)suurempi. Niissä ei tarvitse miettiä vesipatterin suojauksia.
Ei kai niin vanhanaikaista tekniikkaa. Olettaisin olevan harjattomia tasavirtamoottoreita.
Tuosta patterin jäätymisvaarasta. Ainakin Kairilla on sitä varten suojatermostaatti joka pysäyttää koko koneen. Ei siis pelkästään tuloa, jolloin takan savut tulisivat sisälle. Huomatkaa että normaalisti se ei laukea, vain silloin jos talon lämmitysjärjestelmä on pettänyt.
Tässä on vielä syytä tarkastella että mikä on vahingon mahdollisuus, jos kaikki pettää ja jälkilämmityspatteri jäätyy kuitenkin. Ensinnäkin vesivahinkoa ei tapahdu, koska vuotava lämmitysvesi menee kondenssivesiliitännän kautta viemäriin. Järjestelmästä tulee vain vähän vettä, paine häviää ja veden tulo lakkaa. Lämmityksen kiertohan on aina suljettu järjestelmän. Tuosta päästään sitten normaali elämään helposti sulkemalla jälkilämmitykselle menevät piiri ja nostamalla järjestelmään paineet uudestaan.
Kun spekuloimaan alettiin, niin voihan tätä jatkaa sillä että jos ei ole kotona kun ko vian vuoksi lämmitys katkeaa ja on kovat pakkaset. Ensinnäkin talon jäähtyminen hidastuu, koska IV on pois päältä. Muusta syystä lämmityksen katkeaminen on todennäköisemäpää: kiertopumppu hajoaa, sulakket poksahtava, löysä johtoliitos jossain päin pettää jne. Jos kaikilta niiltä haluaa suojautua niin voi laittaa vaikka GSM toimisen alilämpöhölytyksen jne. Mutta sillä ei ole enää oikeastaan mitään tekemistä jälkilämmiyksen kanssa.
Aivan totta, että useimmissa tapauksissa vahinko rajoittuu itse LTO- laitteeseen, koska vaikka vettä vuotaisikin, niin se useimmissa tapauksissa rajautuisi LTO:n sisälle, josta kulkisi kohti viemäriä.
Mutta huonomminkin toki voi käydä :(
Erittäin todennäköinen tilanne jäätymiselle on yksinkertainen sähkökatko. Vesi ei kierrä mihinkään ja kenno on ulkoa tulevan ilman armoilla. Tähän sitten vaikka hauska skenaario kun on itse viikon poissa ja ensimmäisenä päivänä on ollut sähkökatko ja kenno päässyt jäätymään. Onneksi ilmanvaihtokoneet sijaitsevat useimmissa tapauksissa ylhäällä, joten vettä riittää useimmissa tapauksissa puolikkaan järjestelmän verran, jolla talo pysynee joten kuten lämpimänä, ehkä.
Eli minusta aika riskialtis ratkaisu kaikkineen. Varsinkin maalla näitä sähkökatkoja on varsin paljon. Jokainen arvioi riskit itse, mutta aivan hyvä nämä riskit kuitenkin on tiedostaa.
Kennon ohituspelti tulopuolella. Joo. Yhtäkkiä venttiilistä tulee pakkasilmaa niskaan. Onpa hyvä. Varsinkin makkarissa yöllä. Pyöriväkennoisessa sama juttu. Tai sitten sitä tuloilmaa lämmitetään samalla kun poistoilma puhalletaan kuumana ulos. Niin missä sitä energiaa oikein säästettiinkään taas?
"pätkäkäyntikoneiden" pätkimiseen on omat erittäin hyvät syynsä.
Vieläkin huonomminkin toki voi käydä :(
Jos sähkövastuksella toteutetun jälkilämmityksen termostaatti jumittaa päälle lämpimällä kelillä voi koko talo palaa, asukkaineen.
Enpä usko että lämpimässä tilassa olevassa tilassa patteri jäätyy sähkökatkon aikana kovallakaan pakkasella. Vapaalla kierrolla ilman liike on niin vähäinen. Vähällä ilmalla LTO:kin toimii tehokkaasti, joten ilma on hyvin lämmennyttä jälkilämmityspatterille tullessaan.
totta,Kair sietää tosi paljon raakaa kylmää ilmaa. Meillä ei ole edes kiertoa vesipatterissa,ja silti se potkii hienosti. Ilmeisesti se alkaa kierrättää tehostetusti sisältä tulevaa ilmaa..
Olen lisälämmittänyt tuloilmaa "uunien" kiertoputkella, joka on myös vedetty saunan(puulämmitys) kattoon. Sillä ulkoilma (nyt 5 ) lämpenee sisälle tuleva ilma yli 20 ! ilman lämmittävää vesipatteria.
Eli lämmittämällä saunaa usein,saa hyötylämpöä ilmanvaihtoon.
Tulipa mieleen että saneeruaskohteeseen voisi olla yksi vaihtoehto Kair Elegance. Tavallisen koneen sijoittaminenhan voi olla ongelmallista kun pitää ottaa huomioon huollettavuus (suodattimet), kondenssivesiliitännät ja äänieristys. Tuossa koneessa on sellainen erityinen ominaisuus että puhaliimet voidaan sijoittaa muualle, ne eivät ole laitteen sisällä. Eli puhaltimet voivat "pauhata" jossain yläpohjassa koneen ollessa lämpimässä sisätilassa helppopääsyisessä paikassa. Tuossakaan koneessa ei pätkitä puhallusta jäätymisen takia, sulatustoiminto hoituu muuten.
Kyllä pyöriväkennoinen tarvii jälkilämmityksen. Mulla on LTR-3-120 joka tuli alunperin ilman mitään varusteita, karrikoiden voisi sanoa että savustuslaatikkoon laitettu kaksi puhallinta, rumpu, suodattimet ja neljä putkenpätkää. Ohjainkin on niinkuin vanhassa hellassa. Heti ekana talvena lisättiin jälkilämmitysvastus. Seuraavana talvena pesuhuoneen kattoon tuli kosteusanturi joka vähensi kennon jäätymistä suihkussakäynnin aikana. Seuraavina talvina kovalla pakkasella olen pitänyt sisäänottokanavan suulla isoa halogeenilamppua toimittamassa etuvastuksen virkaa. Toissa talvena hommasin pätkimätermostaatin mutta ei ole löytynyt sähkömiestä joka saisi sen koneen sähkökeskukseen enää mitään sopimaan ja homma on kesken. Puhaltimia on kulunut neljä kappaletta, rumpu vaihdettiin uutena takuuseen kun se jyskytti jostain syystä. Jälkeenpäin laitettiin tuloilmakanavaan toinen äänenvaimennin että konetta voi huudattaa koko ajan täysillä myös yöllä, tuo kosteuskytkin saattaa pitää sitä täysillä kauankin. Tänä kesänä kävin kömpimässä lisä äänenvaimentimet myös sisäänottokanavaan ettei se rahise terassille niin kovaa ja ulospuhalluskanavaan kans, katolla olevasta piipusta kuuluu ujellus naapuriin asti mutta ei kuulu enää kun laitoin sen äänenvaimentimen ja alkumatkalle putken ympärille bilteman äänieristettä niin paljon että rikkinäisen puhaltimen ääni ei tule siitä läpi. Nyt alkaa olla hyvä mutta vähemmällä olis kai päässyt jonkin toisen laitteen kanssa. Pakko kyllä kehuakin, pussisuodattimet on hyvät kunhan viitsii mönkiä välikatolle niitä vaihtamaan ja maksaa niistä joka kerta 75 euroa.
Tai siten asennuksessa on vikaa.
>> Heti ekana talvena lisättiin jälkilämmitysvastus.
Vaikka Enerventissä hyvä hyötysuhde onkin, niin en ymmärrä näitä puheita, että vastusta ei tarvitse. Jos sisälämpötila on +22 ja ulkona -20 pakkasta, niin sisääntuleva ilma on 80% hyötysuhteella +13,6 ilman lämmittämistä. Aivan varmasti aiheuttaa vedon tuntua. Vastus ei maksa juuri mitään lisää.
>> Seuraavana talvena pesuhuoneen kattoon tuli kosteusanturi joka vähensi kennon jäätymistä suihkussakäynnin aikana.
Itsellä ei kenno ole mennyt vielä kertaakaan jäähän, vaikka saunottua on tullut pitkiäkin aikoja yhteen menoon. Jäätymistä ennen pitäisi tapahtua kondensoitumista, eikä sitäkään ole minulla tapahtunut. En ymmärrä kuinka suihkussakäynti jäätymistä voisi aiheuttaa. Kosteusanturilla ei pitäisi olla mitään tekemistä jäätymisen kanssa, tai sen että kenno ei jäädy.
>> Seuraavina talvina kovalla pakkasella olen pitänyt sisäänottokanavan suulla isoa halogeenilamppua toimittamassa etuvastuksen virkaa.
Olet kyllä ensimmäinen, jonka kuulen käyttävän pyöriväkennoisessa etuvastusta.
>> Toissa talvena hommasin pätkimätermostaatin mutta ei ole löytynyt sähkömiestä joka saisi sen koneen sähkökeskukseen enää mitään sopimaan ja homma on kesken.
Pätkimätermostaatti on mikä? Termostaatti, mikä pätkisi sisääntulevaa ilmaa? Tämä kyllä on todella ufoa.
>> Puhaltimia on kulunut neljä kappaletta, rumpu vaihdettiin uutena takuuseen kun se jyskytti jostain syystä.
Ymmärrän kyllä, että jossain on aina valmistusvikoja, mutta että neljä puhallinta. Etsisin kyllä vikaa jostain muualta kuin laitteesta.
>> Jälkeenpäin laitettiin tuloilmakanavaan toinen äänenvaimennin että konetta voi huudattaa koko ajan täysillä myös yöllä, tuo kosteuskytkin saattaa pitää sitä täysillä kauankin.
Äänenvaimentimien kokoon, tai määrään en ota kantaa, kun ei ole tietoa mitä siellä on ennestään ollut. Harvoin noita kuitenkaan liikaa on.
Jos konetta pitää huudattaa koko ajan täysillä, niin koneen koko on väärä. Itsellä esim. suihku kuivuu parissa tunnissa kuivaksi aivan ilman tehostustakin.
>> Tänä kesänä kävin kömpimässä lisä äänenvaimentimet myös sisäänottokanavaan ettei se rahise terassille niin kovaa ja ulospuhalluskanavaan kans, katolla olevasta piipusta kuuluu ujellus naapuriin asti mutta ei kuulu enää kun laitoin sen äänenvaimentimen ja alkumatkalle putken ympärille bilteman äänieristettä niin paljon että rikkinäisen puhaltimen ääni ei tule siitä läpi.
Meikäläisen sisäänottokanavasta ei kuulu hirveätä melua, vaikka vaimentimia ei olekkaan. Maahan asti ei kuulu mitään. Ulosmenorööristä ei kuulu kuin vaimeaa huminaa, joka hätinä kuuluu katolla ollessa ja maahan asti ei kuulu mitään.
Alkumatkasta pitäisi olla jotain eristettä kondensoitumista estämässä, joka sinulta tuntui puuttuvan. Ehkä tuo Bilteman matto ajaa saman asian.
Kun laitteesi tuntuu sijaitsevan yläpohjan yläpuolella ilmeisesti kylmässä tilassa, niin olethan eristänyt laitteen? Itsellä ei kondensiovettä laitteeseen kerry, mutta jos sinulla kone jopa jäätyy, niin mitenkä olet huolehtinut kondensiovedestä? Olethan eristänyt sekä laitteen, että putket yläpohjan yläpuolella? Jos olet jättnyt LTO:lta sisälle menevän putken eristämättä, niin tämä jäähdyttiäisi sisääntulevaa ilmaa ja voisi aiheuttaa kondensio- ongelmaa putkeen. Jos olet jättänyt eristämättä LTO: lta katolle menevän putken, niin tähän kondensoituu vettä paljon ja se valuisi LTO:n sisälle. Eihän asia ole näin tapauksessasi???
Etsisin kyllä vikaa jostain asennuksesta ym. ennen kuin koneesta. Jos siihen on vaihdettu käytännössä kaikki liikkuvat osat, niin vika on jossain muualla.
Toisin sanoen en oikein usko, että tilanne muuttuisi miksikään, vaikka koneen toiseen merkkiin vaihtaisitkin.
Okei, luotin sokeasti että LTR 3 riittää 154 neliön taloon kuten valmistaja silloin väitti. Nyt voin todeta ja jo ensimmäisellä säätökierroksella ettei riitä. Poistopuolelle vaihdettiin ensimmäisen kuluneen puhaltimen jälkeen 300w puhallin joilla saatiin riittävät poistoilmamäärät aikaan. Tähän olisi pitänyt laittaa LTR6 mutta sehän ei tavalliseen ristikkoväliin mahdu mitenkään. Se että puhaltimia kuluu on selvää, kun ulospuhallettava ilma on niin kylmää ettei laakerit kestä. Olen useasti huomannut suodattimia vaihtaessa että poistoilmapuhallin on ihan luminen mutta koneen pohjalla ei koskaan ole kondenssivettä. Kanavat ei myöskään ole kondensoineet sillä putkien päällä on kaikkialla 30 cm eristettä. Koneen päällä ja sivuilla on 10 sentin lisäeriste. Silloin kun kenno jäätyy, kosteus ei ehdi kennosta ulos koska kennon keskilämpötila menee pakkasen puolelle. Tähän tarvitaan tietenkin -25 asteen pakkanen ja suihkussakäynti lisää poistuvan sisäilman kosteutta joka sitten jämähtää kennoon. Tukkii pikkuhiljaa kennon kanavat, ja koko rumpu menee tukkoon, sisäilman kosteus lisääntyy yhä kun ilma vaihtuu yhä vähemmän. Kosteuskytkin katossa tekee sen tempun että se antaa kosteudelle täydet vauhdit rummun läpi, hyötysuhde huononee ja rummun keskilämpötila pysyy plussan puolella jolloin jäätymistä tapahtuu vähemmän.
Mitä teet kun rumpu jäätyy. Tulo ja poistoilma on kokonaan seis. Yrität sulattaa sen. Olisi hyvä saada jäädyttävä raittiin ilman tulo katkaistua että se rumpu lähtee sulamaan. Siksi Enerventtikin tarvii pätkimätermostaatin joka ilmeisesti uudemmissa pingviineissä on vakiona. Tässä nyt ei ole mitään ufoa. Etulämmitysvastus pitäisi olla myös jotta se selviäisi kovasta pakkasesta.
Minulla on kokemus myös siitä että -40 asteen pakkasella kone toimi moitteetta kunnes vanhin tytär meni suihkuun. Sen jälkeen konetta sulatettiin paiväkausia ja alkoi toimia taas kun pakkanen lauhtui -10 asteeseen. En kerrassaan keksi miksi tätä Enerventtiä pitäisi niin paljon kehua, ehkäpä juuri muutkaan koneet olisi paljon paremmin selviytyneet, on tätä kummiskin rassattu vähän liikaa.
Täysillä huudattaminen taitaa syödä puhaltimet todella nopeasti. meneeköhän tuokin niin että kierrosluvun tuplaaminen lyhentää eliniän neljäsosaan. Sulla taisi olla ihan rajoilla tehojen riittävyys paperilla. Riittävyys riippuu todella paljon myös kanavistosta. Väljällä kanavistolla ilmamäärät on hieman helpompi saavuttaa. Osa ongelmista taitaa olla väärän mitoituksen syytä.
Jäätymättömyys on vain legendaa. Eteläsuomen oloissa voi onnistua jäätymättä. Riippuu myös siitä missä poistot sijaitsevat. Pienissä taloissa on usein niin että lähes kaikki poistoilma kulkee pesutilojen kautta. Silloin poistoilma on paljon kosteampaa kuin suuremmassa talossa. Suuressa talossa poistoja voi olla myös kuivissa tiloissa. Silloin "märän" poistoilman määrä on vain esim 1/3-osa kokonaispoistosta. Minulla on juuri tuo jälkimmäisen mukaan.(ei poistojen sijainti tietenkään pelkästään talon koosta ole kiinni). Myös ilmanvaihdon tasapainotus vaikuttaa jäätymisherkkyyteen. Voimakkaasti alipainen ilmanvaihto suojaa hieman. Kun tulo ja poisto ovat tasan niin silloin jäteilma on kylmempää ja kenno jäätää helpommin. Poistosuodattimen likaantuminen talvella vähentää alipaineisuutta.
Minulla on nyt pelican pyörinyt vuoden verran. Viime talvena ei ollut kuin yhtenä päivänä -21 ja parina muuna lähelle -20. Minulla ei ollut mitään jäätymiseen viittaavaa. Saa nähdä tuleeko sulatukselle tarvetta jonakin talvena. ACE-automatiikassa on sellainenkin, mutta minulla ei päällä. Naapurilla on pingviini ja se jäätyi viimeistä edellisenä talvena kun oli vielä -25 - -30 asteen pakkasia. Tuossa vanha keskustelu niilta ajoilta kun pohditittiin tällä palstalla jäätymisiä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000023338059
Ei enervent mikään ihmekone ole joka pelastaa kaikelta. Sellaista ei ole olemassakaan. Jos konetta on hankkimassa on se mielestäni ihan varteenotettava vaihtoehto. Jos paikkakunnalla on 30-40 asteen pakkasia niin silloin kannattaa ottaa malli jossa on sulatus. Jälkilämmitys kannattaa olla niitä muutamaa pakkasviikkoa varten kun tuloilma menee viileäksi. Vesipatterilla säästö on kuitenkin lähes olematon joten se on turha.
Lopulta ominaisuus&hintavertailun perusteella näkee mikä kannattaa ottaa. Se ei välttämättä ole enervent mutta uskon että ei kaukana kärjestä.
Oma kuutiokasa onkin ihan kelpo laite tuommoiseen enerventtiin verrattuna. Ja minä hullu kun kuvittelin että oma kone on huono...ainoa vika on pätkiminen yli 10 asteen pakkasessa.
BTW: Kennoon ei ole enää tarttunut edes huurua (saatikka jäätä) kun pesin sen SUN-konetiskiaineella astianpesukoneessa. Ihme homma, mutta nyt jäätymisenestotermostaatin voi vääntää minimille ja jäteilma käy välillä lyhytaikaisesti pari astetta pakkasella.
Ilmanvaihtokoneen etulämmitys kannattaa tehdä suljettavalla reiällä tuloilmaputkeen, josta sekoittuu lämmintä ilmaa raa-an ulkoilman sekaan. Tämä varsinkin ei sähkölämmitteisessä talossa. Pakkasten loputtua tulppa paikoilleen...toimii, eikä maksanut kuin 10 euroa (reikäsahan terä).
Ja meikäläinen täällä syvässä etelässä. Täällä ei tuollaisia -40 asteisia pakkasia ole, joten omat kokemukseni ovat tuosta johtuen niin paljon erilaisia, että niitä tuskin kannattaa verrata.
Oli kone minkälainen tahansa, niin se vetää jäähän tietyissä oloissa.
Itse epäilin alkuperäisessä kirjoituksessasi ensin asennusta, eli käytännössä putkien eristystä.
Enerventin pitää sulana yleensä se, että poistoilmamäärä on isompi kuin sisään imettävä.
Onko sinulla poistoilmaa muuta kautta isoja määriä? Käytännössä tällä tarkoitan, jos käytetään keskupölynimuria, liesituuletinta, tai takkaa pitkän aikaa, niin LTO- koneen kautta ulkoa imettävä ilmamäärä on edelleen sama, mutta poistoilmamäärä tippuu radikaalisti. Varsinkin puusauna pakkasella on huono yhdistelmä. Saunan kosteudet pukataan LTO:n kautta pihalle, mutta samalla ulospuhallettava ilmamäärä pienenee, koska osa menee kiukaan kautta ulos.
Tuota jäätymistä voisit yrittää vähentää helpoiten lisäämällä korvausilmansaantia jostain. Näin kone puhaltaisi enemmän ilmaa ulos, kuin mitä vetää sisälle.
Jepsistä, meidän "ongelmakone" säädettiin -20% alipaineeseen jolloin jäätyminen on vähäisintä. Jostain kumminkin tuokin 20% tulee sitten sisään ilman LTO,ta eli hyötysuhde ilmeisesti huononee tuon verran? Hankala on syyttää mitoituksia, kanavat on 160mm ja vieläpä yksinkertaisen mallisia- samaten tehon riittävyys, pitäisikö riittää 406m3 taloon, tunnissa pitäisi vaihtua 203000 litraa eli minuutissa 3383 ja sekunnissa 56 litraa eli varsin tavanomainen määrä, oikeastaan aika vähän. Vaan kun mittaria työntää venttiiliin niin ilmaa ei tule eikä lähde tarpeeksi niin tehoa lyödään lisää? Mielestäni pitäisi riittää ilman mitään isompia puhaltimia, Vilpe katolla on myös 160mm ja sisäänotto on vain metrin mittainen. Onko tuo rummun painehäviö sitten niin suuri ettei ilmaa yksinkertaisesti mene sen läpi suunniteltuja määriä? Epäilen syyksi sitä. Kertokaapas asiantuntijat mistä etsisin syytä heikkoon kestävyyteen ja heikkoon tehoon. Pakkanen ulospuhallusilmassa ja jäätyvä rumpu tuntuu luonnollisimmilta syiltä, järjestelmä on säädetty kolme kertaa(!) ja tosiaan eristykset on kunnossa ja kanavisto on yksinkertainen. No, kasvihuoneilmiö pelastaa.
Meillä on 180m2 mökissä LTR-3 ollut vuodesta 2002 asti. Toissa vuonna kovimpaan pakkasaikaan pistin jälkilämmitykseen hönkää ihan mukavuuden vuoksi. Kertaakaan ei kenno on jäätynyt vaikka poistopuolelle kyllä kerääntyy lunta kun rummusta poistuva jäteilma on reilusti pakkasella.
Laitteessa on peruskonetta pykää isommat puhaltimet, olisikohan olleen 165W tuohon aikaan. Paneelin 2 pykälällä ei ihan päästy normiin (olis päästykin mutta kun säätäjällä ei ollut kuin paine-eromittari joka pakotti nostamaan venttiilien yliolevan paineen turhan korkeaksi) mutta 3 asento meni jo selvästi yli ja 4-asennossa ilma vaihtuu aikas hurjaa kyytiä.
Meillä ohuin putki 125mm ja suurin osa 160mm.
300W poistopuhallinta tarvitaan vain jos putkisto on kovin ohutta. 120W puhaltimen oikein toteutetun putkiston kanssa riittää loistavasti 154m2 taloon.
Olethan muistanut pestä kennon ainakin joka toinen vuosi? Siihen kerääntyy likaa joka voi johtaa jäätymiseen ja vaihtaa ne EU5 rätit 3kk välein. Pussisuodattimet kestänee vuoden mutta kyllä ne sitten aikas tukossa ovat.
Erityisesti poistosuodatin likaantuu paljon nopeammin kuin tulosuodatin.
Lähtisin ehkä selvittämään tuota ongelmaasi aivan perusteita tutkimalla.
Fakta tapauskessasi on, että kone jäätyy.
Tämä voi johtua
A) Riittämätön ilmanvaihto
Käytännössä suodattimet tukossa, tai putket jostain tukossa. Venttiileistä mittaamalla alipaine pitäisi asian selvitä. Tämä ilmeisesti tehty jo kolmasti.
B) Riittämätön alipaine
Rakennuksen ilmavuodot tekevät sen, että kennossa läpi virtaa enemmän ilmaa ulos kuin mitä tulee sisälle. Tämä pitää kennoston normaalisti sulana. Sinulla on poistoilma peräti 20% enemmän, joka on paljon. Onhan suodattimet varmasti OK? Poistosuodatin tukkeutuu, varsinkin talvella helpommin ja se pitää imuroida aina välillä.
C) Ilmankosteus sisällä liian iso
Yleensä tämä johtuu siitä, että konetta pidetään liian hiljaisella, jolloin kosteus kasvaa. Selviää helpoiten kosteusmittarilla. Tavallinen ilmankosteus talvella lienee lähempänä 40%, kuin 50%. Suihkusta, tai saunasta aiheutuva lisäkosteus on niin pieni, että sen pitäisi sekoittua muuhun sisäilmaa, eikä haitata.
D) Laitteiston vaillinaiset eristeet
Tämä on iso haitta, kun kone sijaitsee kylmässä tilassa. Varsinkin sisältä laitteelle menevä putki pitää olla hyvin eristetty. Muuten laitteen saama lämmitysilma on jo valmiiksi viilentynyttä. Toinen tärkeä eristyskohde, itse laiteen lsiäksi, on laitteelta Vilpelle menvä putki, joka tulee eristää hyvin.
Koneesi on ollut alunperinkin tarpeeksi tehokas, joten sen mitoituksessa ei pitäisi olla mitään vikaa. Joku/ jokin noista yllämainituista seikoista on pielessä, mutta mikä lienee sitten se iso kysymys.
Kennon jälkeen ulosmenevä ilma menee pakkasen puolelle, joten siinä ei sinänsä mitään ihmeellistä pitäisi olla.
Rummun painehäviö, mitä kysyit, on olematon. Selviää koneesi tiedoista katsomalla.
Yleensä laitteesta ulospäin menevät putket ovat pykälää isompia, eli esim. tapauksessasi monasti laitteen jälkeen putket laajentuvat 200mm kokoisiksi. Tuskinpa tuolla on mitään tekemistä jäätymisen kanssa.
Pari kertaa jäätyminen on lähtenyt selkeästi siitä että suodattimien vaihdosta on luvattoman kauan. Kone ei saa lämmintä poistoilmaa ja kenno jäätyy. Kun rumpu jäätyy, se tukkeutuu ja sisäilman kosteus nousee niin suureksi että talo täytyy ristivedolla läpituulettaa ettei sulatuksen jälkeen se rumpu jäätyy aina toistamiseen niin kauan että sisäilma on riittävän kuivaa. Myöhemmin opin sen että joulukuussa vaihdetaan suodattimet ja keväällä ja syksyllä myös. Siltikin jäätymisiä on ollut. On muuten sellainen kone tuo, että säätäminen täytyy tehdä kesällä kun rumpu ei ole varmasti yhtään tukossa.
Kumma juttu että ihmisille on onnistuttu myymään ajatus että levylämmönvaihdin on jotenkin huono. Missä kohtaa siitä nyt yhtäkkiä huono tuli? Markkinoidaan uskomattomia hyötysuhteita yms. yms. ja silti pyörivää ei käsittääkseni saa edes asentaa paljon mihinkään muihin kuin omakotitaloihin juurikin sen vikojen takia? Kivaa kun vessan poistoilma sekoittuu koko talon tuloilmaan.. Ja en edes lähde tähän "kosteuden talteenotto" -asiaan...
Moni asia kuullostaa markkinamiehen suusta tulleena ominaisuudelta, vaikka olisi viasta kyse :D
PYÖRIVÄ KENNO JÄÄTYY YHTÄLAISESTI KUIN LEVYLÄMMÖNVAIHDINKIN. Se miten se sulatetaan tai jäätyminen estetään, on eri asia. Mutta energianhävikki on ihan yhtä suuri lopulta, pyörivä ei vieläkään fysiikan lakeja riko eikä lämpöä tyhjästä luo.
Noh, aikansa kutakin.
Levylämmönvaihtimissa ollaan menty eteenpäin, vuosihyötysuhteet ovat pikkuisen eri lukemissa jo, ja niissä jos mainostettaisiin samalla tavalla hyötysuhdetta niin oltaisiin siinä sadan kantimissa.. Poistoilmassa 100% kosteus ja optimaaliset lämpötilat ja ilmavirrat niin saadaan vaikka pahvilaatikosta hyvä hyötysuhde. Ja kansa uskoo mitä vain. Se mitä se sitten siinä tuvan seinällä oikeasti tekee, on eri asia.
Noh, loppupeleissä se oma tietysti on aina paras. Pääasia että ollaan tyytyväisiä :)
Miksi tämä aina menee tähän? Perustellaan jotain laitetta sillä, että johonkin muuhunkaan se ei sovellu. Traktorikin on onneton pellon kyntämiseen, koska sillä ei saa moottoritiellä ajaa.
Jos puhutaan omakotitaloista, niin uimahalleilla, sairaaloilla ym. ei ole mitään asian kanssa tekemistä.
> PYÖRIVÄ KENNO JÄÄTYY YHTÄLAISESTI KUIN LEVYLÄMMÖNVAIHDINKIN
No etpä taida paljoa asiasta tietää, jos näin väität. levylämmönvaihdin jäätyy aina pakkasella, jos ei tehdä eri temppuja estämään jäätymistä/ sulatetaan. Pyörivä sitä vastoin jäätyy vain poikkeusoloissa yrittämällä. Mitään sulatusta laite ei tarvitse, jos ei näiden poikkeusolojen yrittämisen seurauksena sellaiseksi katsota saunan lauteita.
> Levylämmönvaihtimissa ollaan menty eteenpäin, vuosihyötysuhteet ovat pikkuisen eri lukemissa jo, ja niissä jos mainostettaisiin samalla tavalla hyötysuhdetta niin oltaisiin siinä sadan kantimissa..
;) Näinpä. Onneksi nuo levysiirtimien markkinamiehet ovat niin vaatimattomia.
> Noh, loppupeleissä se oma tietysti on aina paras. Pääasia että ollaan tyytyväisiä :)
Meikäläisellä on levysiirrin ja entisessä talossa oli pyörivä. Voin aivan rehellisesti sanoa, että oma on huono, enkä ole tyytyväinen.
Kannattaisi laittaa vastavirtauskennolla ja ja tasavirtapuhaltimilla oleva kone. Hintaero kuoleutuu alle kahdessa vuodessa jonka jälkeen saat ihmetellä että "Mistä näitä euroja oikein tulee". Esim. IloxAir Oy:n Ilox-87 jonka tuotanto käynnistyy syksyn aikana.
täällä mielenkiintoinen vaihtoehto.
Jos kiinnostusta riittää niin ymmärrät miksi on ylivoimainen muihin verrattuna
http://www.airac.net/korvauslampotila.htm