Kuinka nopeasti syöpä leviää?

Suostut leikkaukseen, otat jälkihoitona lääkekuurin, niin elät ehkä noin 40 vuotta.

Muuten ehkä yhden vuoden.

Mikä kumma siinä on ettet voi suostua hoitoihin? Oletko lääkärin kanssa puhunut ennusteesta, jos hoidot tehdään?

hoitoja? Pienimmillään se on yksi leikkaus ja syöpä on poissa. Vähän enemmän levinnyt, ja joudut ottamaan leikkauksen jälkeen sytostaatteja jonkin aikaa - ja syöpä on poissa. Miksi ihmeessä ottaa varma kuolemantuomio 45-vuotiaana, jos olisi mahdollisuus elää hyvä vanhuus. Sitäpaitsi jos syöpä leviää ympäriinsä, luustoon ja muualle ja painaa elimiä, ei se ole mikään kiva kuolema. Ota ennemmin hoidot ja kuole sitten vanhana johonkin ihan muuhun, nopeasti ja kivuttomasti, vaikkapa isoon aivoverenvuotoon.

Olet rohkea jos olet noin päättänyt, nostan hattua. Koska ihmiset yleensä pelkäävät kuolemaa ja haluavat elää täällä mahdollisimman pitkkään.Itse kuulun myös niihin.
Ja jokaisella on vapaa tahto päättää hoidoistaan niin kunnioitus sinulle. Mutta leviämisestä.
Itselläni oli vuoden syöpäkasvain jota pidettiin ja tutkitiin hyvälaatuiseksi ennenkuin pääsin asiantuntevalle lääkärille. Ei ollut lähettänyt etäpesäkkeitä. Mutta aina ei ole niin hyvä tuuri ja jos en ole väärin ymmärtänyt niin gynekologiset syövät saattavat olla ärhäkkäitäkin.
Itse valitsin leikkauksen ja sädehoidon(tai lääkäri valitsi) ja nyt odotan aikaa biopsiaan koska halutaan varmistaa että kaikki on ok ja ettei vain ole uusinut ja jos on niin saadaan asia hoitoon.

Mutta minä toivo sinulle pitkää elämää valinnoistasi huolimatta, se ei ole meidän kädessä milloin täältä lähetään eiköhän tuo ole ennalta määrätty.

Hei!

Pidän kysymystäsi vähintäänkin omituisena. Miksi ihmeessä pohdit asiaa nettipalstalla yli puoli vuotta toteamisen jälkeen? Etkö ole keskustellut asiasta lääkärin kanssa?

Olen käynyt läpi 8kk leikkaus, sytostaatti ja sädehoidot. Nyt olen niin terve kun toivoa saattaa. Tulevaisuudesta ei voi mennä takuuseen mutta tähän tautiin en tällä kertaa kuollut.

Hoitojen aloittamatta jättämistä en edes harkinnut. Kova elämänhalu ei antanut edes aihetta harkita muuta. Eihän ne hoidot kivoja olleet, muutakin tekemistä olisin tuolle ajalle keksinyt. En voi kuitenkaan alkujärkytyksen jälkeen sanoa että olisivat olleet psyykkisesti ylivoimaisen raskaat. Nehän veivät kohti paranemista. Esim. pahoinvointia en tuntenut missään vaiheessa. Ja vaikka olisin tuntenutkin se olisi ollut saavutetun elinajan arvoista.

Kuolen joka tapauksessa joskus johonkin, mutta toivon sen tapahtuvan niin kivutta ja arvookkaasti kun mahdollista. Tiesitkö että levitessään syöpään melkein vääjäämättä liittyy kovat kivut? Muuttuessaan ärhäkäksi voi viedä nopeastikin. Pidän sinua kuitenkin kovin nuorena pohtimaan tapahtuuko se nopeasti vähillä kivuilla vai pitemmän kaavan mukaisesti suuremmin loppuajan kivuin.

Ratkaisu on omasi enkä halua siihen tämän enempää puuttua. Kerroinpa vain omista aatoksista ja ratkaisusta.

Hyvää syksyn jatkoa sinulle!

Hei vaan, minulta löytyi kohdunrungon syöpä pari vuotta sitten kun olin 43-vuotias. Leikkaus tehtiin tähystyksellä, josta jäi kaksi n. 1,5 cm:n arpea vatsan sivuille ja yksi arpi napaan. Kohtu sun muut poistettiin alakautta. Kaikki tehtiin nukutuksessa ja mikään ei sattunut. Olin sairaslomalla pari viikkoa.

Lääkkeitä söin pari vuotta, mutta ne eivät ole haitanneet elämää. Lopetin hormonilääkkeetkin tänä kesänä. Sinulle niitä ei ehkä edes tule, koska olet jo 45-vuotias.

Nykyään elämä on parempaa kuin ennen, koska kohdun poiston myötä loppuivat kuukautiset. Koska ehkäisystäkään ei tarvitse enää huolehtia, on myös seksielämä parantunut. Myös arvet ovat vaalentuneet eikä niitä juuri enää erota.

Valinta leikkaukseen menemisestä tai menemättä jättämisestä on sinun tietysti itse tehtävä, mutta nyt taidat pelätä aivan turhaan hoitoa. Menehän nyt ainakin juttelemaan lääkärin kanssa, mitä sinun hoitoosi kuuluisi.

ilman sytoja. Lue Margiesta: http://www.margie.fi/kirja-nainen.htm

Hän paransi ison kasvaimensa ilman syöpäteollisuuden apua.

Kai annat edes poistattaa kasvaimen! Eikä esim. sädehoito ole mikään "rankka" hoito!

Kirjoituksestasi on paljon aikaa, mutta ei ne kaikki hoidot ole rankkoja. Itse olen 27-vuotias nainen ja sain kuulla että minulla on kohtusyöpä puolitoista vuotta sitten. En suostunut leikkauksiin, koska haluaisin joku päivä saada lapsia, joten minulle aloitettiin hormonihoidot. Niin kierukkana, suun kautta otettavina lääkkeinä kuin kerran kuussa pistettävänä pistoksenakin. Ei tämä rankkaa ole ollut. Ainut haittapuoli on kysta joka munasarjakysta joka todennäköisesti on tullut kierukan takia! Mutta sekin on pieni hinta siitä jos joskus saa oman pienen nyytin syliinsä. :)