Heitit petoksella minua
heitit perääsi
pelastusrenkaan minulle
kuin käytetyn
varmuusvälineen
- särkyi rakkautemme
sydän -
välillämme rikotut
tyhjät lupaksesi,
älä tule lähelleni enään
- koskettamaan -
sillä olen täynnä
särjettyjä sirpaleita,
sillä jos nyt kosketat minua
sirpaleeni haavoittavat
Sinut ikuisesti
etkä palaa koskaan
ennallesi,
silloin särymme molemmat
ja meitä ei enään ole
- olemme vain rikottuja
särjettyjä sydämiä.
heitit perääsi
pelastusrenkaan minulle
kuin käytetyn
varmuusvälineen
- särkyi rakkautemme
sydän -
välillämme rikotut
tyhjät lupaksesi,
älä tule lähelleni enään
- koskettamaan -
sillä olen täynnä
särjettyjä sirpaleita,
sillä jos nyt kosketat minua
sirpaleeni haavoittavat
Sinut ikuisesti
etkä palaa koskaan
ennallesi,
silloin särymme molemmat
ja meitä ei enään ole
- olemme vain rikottuja
särjettyjä sydämiä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
niistähän me taidamme kaikki olla särkyneine sy-
dämiemme kanssa kootut.
Koskaan sydän ei palaa ennalleen haavojen
jälkeen, mutta se voi parantua silti - rakkaudel-
la.
Runosi kosketti Dolan.
Heissan...Sinäkin olet jo palanut
tauolta.
Eräs ilta tälläistä tekstiä minä
sain huitaista tänne.
Oikeastaan sain eräältä henk.
kimmokkeen tämän syntyyn.
Kiitos kommentistasi linda.
...runosi alkaa voimalla ja rytinällä,
muuttuen niin kovin koskettavaksi.
kolmanneksi alimmainen kappale
on runosi huippu jos niin voi sanoa
mutta sehän olisi oikein jos toinenkin
särkyy koska sellaisessa pelissä
ei ole voittajaa tai häviäjää-kummatkin
häviää.
hyvä dolan!!!
Hyvää alkavaa viikkoa Sinulle ja
Kiitos palautteestasi kovasti.
Tässä päivä/kaksi mennyt ihan
hiljaisella liekillä tässä.
Hyvä että tiedät tämän tekeleeni
kupletin juonen,joka syntyi
yllättävän nopeasti.
Hyviä hetkiä iltasi
tunneille,jotka pian
alkavat.
Aloin tuossa vastaamaan sinulle,
mutta vastauksesta kehkeytyi runo.
En ole vielä sitä oikein käynyt läpi,
@@
Eilen oli niin hiljainen päivä
ihan omaa tietoisuuttani.
Viestisi ovat lähes poikkeuksetta
olleet mielenkiintoa herättävää,
joko sillä tai tällä tavalla.
Pitäisikö antaa osviittaa runoni
tälläisestä sävystä,jota
tietoisesti kuljetin...
Minä nöyrästi otan kaivunkoneesi
kauhaisut omalle -aivotontille-vastaan,
vaikka sanojen muodoissasi...Kiitän.
Upea!
Kosketti minua
Sinä....-nyt Yllätit minut...
- kuin housut kintuissa-
ja kosketit minuakin.
Ja minä Kiitän.
Surullisen kaunis kuin vanha suomalainen elokuva.
Lopullisen tuntuinen. Vahva viikon alku:)
Tarkkis
Kiitos sanoistasi ja yleensä vanhoista
Suomal.elok.tulee mieleen ihmisen
alku ja juuri,ilman nykyistä
kilpailun kuin teennäisyyden
makua.
Viikko alullaan ja niin tyypillisen
syksyn tunnoin.