Mökin älytön sähkönkulutus

Meillä on nk. talviasuttava mökki, missä on laitettu lisäeristys ja muutama vuosi sitten uusittu ikkunat. Mökillä on uusi A-luokan jk-pakastin, uudet lämmittimet (suora sähkölämmitys), 220 V liesi, halogeeni- ja säästölamput. Meillä ei ole sähkökiuasta eikä mitään pesukonetta. Ihmetyttää sähkönkulutus, viimeiset 12 kk 3822 kWH kun me ei pidetä talvella peruslämpöä ja loka-toukokuun välillä siellä käydään korkeintaan 2 viikonloppuna. Edellisvuonna meni 2200 KwH, sitä edellisenä yli 6000 kWH. Silloin riemastuin sähköyhtiölle, joka asensi uudenaikaisen mittarin rinnalle vanhanaikaisen mallin. Molemmat näyttävät samoja kulutuslukemia 10 kWH:n tarkkuudella.

En tajua näitä lukuja kun ne ovat korkeammat kuin kaupungissa missä on muiden laitteiden lisäksi molemmat pesukoneet ja lattialämmitys.

Olen koittanut mittailla eri laitteita mutten tullut hullua hurskaammaksi. Onko teoriassa mahdollista että sähköä vuotaa jotenkin tai voisiko joku laite olla viallinen, kulutusmittari näyttää aika isoja lukemia liedelle mutta sekin tuntuu hassulta koska liesi on uudehko ja se on valovirta malli.

Hyvät neuvot ovat paikallaan, kiitos

58

18386

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kulutus

      Sähköä kyllä kuluu mökillä yllättävän paljonkin, riippuen siitä mitä vempeleitä pidetään päällä.

      Tarkoppa kaikki kohteet joissa sähkö on päällä.

      Peruslämpö siis sinulla on touko - syyskuun aikana.

      Jos on mahdollista niin, tee tarkastus joka kk:n tiettynä aikana, ja katso kulutus/kk,
      kyllä alkaa selviämään.
      Kulutus kesän ajalla saisi olla max 45-50 kwh/vrk, siis silloin kun se on "miehitetty".

    • Tällai

      Onko sulla "halvat" halogeenit katossa?

      • Yksi kyssäri

        Unohdin vielä kysyä että minkälainen varaaja sulla on, jos siis on?


      • vaihtoehtoja

        Mökille monet laittavat säteilylämmittimiä kattoon, jotka antavat nopeasti ja tasaisen lämmön. Niitä on esim. 1000 kw kokoisia.


      • Keittiössä 2 loisteputkea, olohuoneessa pääsääntöisesti käytössä halogeeni ja säästö, makuuhuoneessa 2 säästöä, ulkona säästöt


      • Yksi kyssäri kirjoitti:

        Unohdin vielä kysyä että minkälainen varaaja sulla on, jos siis on?

        ei ole, käytämme saunan lämmintä vettä pesuun, joskus vedenkeitintä


    • naapuri pyörittää

      sahaa poissaollessasi?

      Keväällä ja syksyllä kun olette poissa, niin pudottakaa peruslämpö vaikka sinne 10 asteeseen. Ettekai pidä 21 poissaollessanne?

      Meillä on tilanne suurinpiirtein sama, tosin emme pidä edes keväällä ja syksyllä lämpöjä päällä poissaollessamme. Ja meillä näyttää mittari noin 650kWh kahdelta vuodelta yhteensä. Paikanpäällä vuorokausia viettetty noin 90-100 kpl.

    • WhatsUpDoc

      ettei joku asu siellä

      • ei siellä asuta, ympärillä on kiinteää asutusta jotka valvovat ja lumessakaan ei ole ollut jälkiä


    • ettei ole päällä

      Tarkista miten nopeasti se mittari oikein pyörii. Sulla on jossain 1-2 kW tehoinen kulutus päällä yötä päivää. Sulje ryhmä kerrallaan sulaketaulusta ja seuraa hidastuuko pyöriminen.

      • Todellakin

        Kutsu sähkömies paikalle tutkimaan asia. Kerro sitten mikä oli lopputulos.


    • minusta...

      niin kauheita lukuja ole. Paljonko liene lattiapinta alaa ja mikä on seinän lömmöneristeen paksuus. Onko seinässä jossain "kylmäsiltoja"? Yläosan lämmöneristeen paksuus, sieltä lämpöä karkaa eniten.
      Onko seinässä kosteussulku kunnollinen, jos ei niin voipi talvella kastepisteen kohdalla seinä olla umpijäässä.

    • Herr Doktor

      Mökkinne on käytössä Toukokuun alusta Syyskuun loppuun?
      Tämän ajan ulkopuolella ette pidä peruslämpöä päällä?
      Teillä ei ole kuumavesivaraajaa?
      Kyseinen ajanjakso on 153 päivää ja 3672 tuntia ! Teidän keksikulutuksenne on 1 kW joka tunti koko kauden aikana.
      Kun mökki ei pala häviää sähkö "laillisesti", eli ei mitään oikosulkuja tai muutakaan.
      Tarkista mittari siten että suljet kaikki laitteet mutta jätät pääkytkimen auki. Mittarin kuuluu sieoa kun ei ole kulutusta. Sitten kytket esimerkiksi lämmön päälle ja kirjaat mittarilukeman ylös. Tarkista seuraavana aamuna mitä mittari näyttää. Ovatko termostaatit liian suurella? jne jne
      Kirjaa muistiin mittrilukema mökille tullessa ja sieltä lähtiessä jonkun aikaa. Näin saat kuvan siitä mitä ja koska kuluu.

      • osuma*.*

        Tuo 1 kWh/h = 24 kWh/vrk on ihan normaali kulutus, jos vielä on jossakin vaiheessa patterit kesänaikan päällä.
        Ei siinä niin ihmeitä sähkövehkeitä tarvi olla päällä, kun tuo määrä menee vuorokautta kohden.

        * Sähköpatterit on suurin kuluttaja.


      • kesäaikana
        osuma*.* kirjoitti:

        Tuo 1 kWh/h = 24 kWh/vrk on ihan normaali kulutus, jos vielä on jossakin vaiheessa patterit kesänaikan päällä.
        Ei siinä niin ihmeitä sähkövehkeitä tarvi olla päällä, kun tuo määrä menee vuorokautta kohden.

        * Sähköpatterit on suurin kuluttaja.

        1kW per tunti puolivuotta yhtäkyytiä niin sitten on kyllä patterin termostaatissa vikaa ja pahasti!


      • Jaska 56v
        kesäaikana kirjoitti:

        1kW per tunti puolivuotta yhtäkyytiä niin sitten on kyllä patterin termostaatissa vikaa ja pahasti!

        "hmetyttää sähkönkulutus, viimeiset 12 kk 3822 kWH kun me ei pidetä talvella peruslämpöä ja loka-toukokuun välillä siellä käydään korkeintaan 2 viikonloppuna. Edellisvuonna meni 2200 KwH, sitä edellisenä yli 6000 kWH."

        Aika isot vaihteluthan tuossa on vuositasolla. Ja kohtalainen, joskaan ei mahdoton kulutus, kun huomioidaan, että mökillä ollaan vain puoli vuotta ja talvella ei pidetä peruslämpöjä.

        Kallistuisin samalle kannalle eli että joku lämmittimistä on termostaatin säätövirheen tai viallisuuden vuoksi jatkuvasti päällä. Kylmä kesä korostaa tilannetta.

        Liesi vie paljon sähköä, helposti 0,5 - 2kwh ja enemmänkin tunnissa. Mutta harvoinpa se tuntia kauemmin on päivässä päällä. Muiden sähkölaitteiden kulutus on melko vähäistä. Viallinen pakastin tai jääkaappi voi viedä useamman kwh:n päivässä.

        Tiputa laitteet tosiaan pois verkosta ja testaa yksitellen, niin löydät syöpön.


    • Olen seurannut meidän mökin sähkön kulutusta jo muutaman vuoden. Sitä käytetään aika paljon, myös
      talvella, eli toimii kakkosasuntona. Seuraavassa
      muutamia faktoja:

      - Sähkön kulutus vaihtelee kuukausittain
      150-1500 kWh/kk
      - Konaiskulutus on noin 10000 kWh/vuosi
      - Lämmityksen osuus n. 6000 kWh
      - Eli ns. taloussähkön osuus on n. 4000 kWh
      Meillä pakastimet, 2 kpl, ovat tietenkin
      aina päällä ja liettä käytetään paljon
      sienien ja marjojen säilömiseen
      - Peruslämpö on syys-huhtikuu noin 8 astetta
      - Touko-elokuu lämmitys on kokonaan pos päältä
      - Vesiputkien saattolämmityksiin kuluu
      noin. 1000 kwh/vuosi, sisältyy taloussähköön
      - Sähkölämmityksen automatiikka pitää lämmityksen
      päällä ollessa lämpötilan 20 asteessa päivällä
      ja yöllä 24.00-06.00 lämmitys on kokonaan pois.
      Lämpötila lakee kesällä noin 2 astetta ja tal-
      vella 4 astetta yön aikana.

      Joten ei se mökkisi kulutus ole älytön. Pitää
      vaan olla tarkkana tuon lämmityksen kanssa, sillä
      nimittäin saadaan säästöä pieneltä tuntuvilla asioilla.

      Ilmalämpöpumppua en ole ainakaan vielä saanut
      kannattamaan ja onkin hankkimatta. Mutta se
      onkin jo aivan eri tarina.

      • keijo_k

        Totta on varmasti että noilla kilowattimäärillä ilmalämpöpumpun hankintahinnan (alle 1000 euroa) kuolettamiseen menee melko monta vuotta mutta itse en kyllä laitteesta kovin hevillä luopuisi. Ennen ILPpiä ilmamassat tahtoi kerrostua ja sukkia täytyi pitää jalassa vaikka lämpömittari näytti 24C:sta. Nyt kun ILPpi kierrättää (takan) lämpöä niin lämmintä riittää lattioillekin ja laitteen suodatustoimintojen ansiosta sisäilma tuntuu raikkaammalta. Ja unohtaa ei sovi kesähelteiden aikana ILPillä saatavaa ilmastointimahdollisuutta, tosin viime kesänä siihen ei kyllä tarvetta ollut.

        Itse pidän myös peruslämmöt alle kymmenessä asteessa ympäri vuoden ja lämmitän mökin lämpimäksi etäohjatulla ILPillä ennen mökille tuloa. Sähkönkulutus 70 neliön mökissä n. 5000 kwh/vuosi, jota itse en pidä kovin pahana.


      • keijo_k kirjoitti:

        Totta on varmasti että noilla kilowattimäärillä ilmalämpöpumpun hankintahinnan (alle 1000 euroa) kuolettamiseen menee melko monta vuotta mutta itse en kyllä laitteesta kovin hevillä luopuisi. Ennen ILPpiä ilmamassat tahtoi kerrostua ja sukkia täytyi pitää jalassa vaikka lämpömittari näytti 24C:sta. Nyt kun ILPpi kierrättää (takan) lämpöä niin lämmintä riittää lattioillekin ja laitteen suodatustoimintojen ansiosta sisäilma tuntuu raikkaammalta. Ja unohtaa ei sovi kesähelteiden aikana ILPillä saatavaa ilmastointimahdollisuutta, tosin viime kesänä siihen ei kyllä tarvetta ollut.

        Itse pidän myös peruslämmöt alle kymmenessä asteessa ympäri vuoden ja lämmitän mökin lämpimäksi etäohjatulla ILPillä ennen mökille tuloa. Sähkönkulutus 70 neliön mökissä n. 5000 kwh/vuosi, jota itse en pidä kovin pahana.

        Kannattavuus on suhteellinen käsite. Totta
        on, ettei kaikkea voi mitata rahassa. Läpö-
        tilojen tasoittuminen on miellyttävyysasia.

        Jäähdytystä ei mökillä yleensä tarvita jos
        yläpohjassa on kunnon eristeet. Yöllä lämpö-
        tila laskee ja päivällä lämmenneet tilat
        voidaan yöllä jäähdyttää tuulettamalla.

        Ilmalämpöpummpuja ei markkinoilla vielä liene
        paria enempää, joilla peruslämpö voidaan pitää
        10:ssä asteessa ja niidenkin hinta on aivan
        toista luokkaa kuin 1000 €.

        Jos peruslämpö joudutaan pumpulla pitämään 16:ssa
        asteessa, niin sinä aikana kulutus kasvaa 40%
        verrattuna 8 asteen peruslämpöön. Pumppu kannat-
        taa paremmin, jos asutaan jatkuvasti.

        Talvella tulee jäänpoisto-ongelmia ja suodattimen
        putsaus kahden viikon välein. Tulee huoltokohtei-
        ta vapaa-ajan viettoon liikaa. On jo sakokaivon
        ja kuivakäymälän tyhjennystä, lonkkaakin kun pi-
        täis ehtiä vetää.


      • keijo_k
        Täpinä kirjoitti:

        Kannattavuus on suhteellinen käsite. Totta
        on, ettei kaikkea voi mitata rahassa. Läpö-
        tilojen tasoittuminen on miellyttävyysasia.

        Jäähdytystä ei mökillä yleensä tarvita jos
        yläpohjassa on kunnon eristeet. Yöllä lämpö-
        tila laskee ja päivällä lämmenneet tilat
        voidaan yöllä jäähdyttää tuulettamalla.

        Ilmalämpöpummpuja ei markkinoilla vielä liene
        paria enempää, joilla peruslämpö voidaan pitää
        10:ssä asteessa ja niidenkin hinta on aivan
        toista luokkaa kuin 1000 €.

        Jos peruslämpö joudutaan pumpulla pitämään 16:ssa
        asteessa, niin sinä aikana kulutus kasvaa 40%
        verrattuna 8 asteen peruslämpöön. Pumppu kannat-
        taa paremmin, jos asutaan jatkuvasti.

        Talvella tulee jäänpoisto-ongelmia ja suodattimen
        putsaus kahden viikon välein. Tulee huoltokohtei-
        ta vapaa-ajan viettoon liikaa. On jo sakokaivon
        ja kuivakäymälän tyhjennystä, lonkkaakin kun pi-
        täis ehtiä vetää.

        Siinä olet oikeassa että peruslämmön ylläpito on järkevämpää suoralla sähkölämmityksellä jos talvikaudella tulee pidempiä poissaoloja mökiltä. Itse kuitenkin mökkeilen syys-huhtikuussa reilut sata vuorokautta eli monesti kun joudun työasioiden vuoksi poistumaan vuorokaudeksi - pariksi mökiltä, napsautan ILPin pois päältä ja annan lämmön laskea rauhassa joitakin asteita; laitan sitten ILPin kännyllä takaisin päälle joitakin tunteja ennen mökille paluuta.

        Kokemusta ILPistä on itselläni kotioloissa jo vuodesta -95 alkaen ja eipä ole jäätymiset tai huoltohommat rasittaneet millään lailla, 20 minuuttia vuodessa suodattimien huoltamiseen ei mielestäni ole kohtuutonta.

        Kotona laite on itsensä maksanut ja vuosia sitten ja nyt jokainen käyttötunti on suoraa säästöä lompakkoon, täällä mökillä tämä tilanne on edessä parin vuoden päästä.

        Ja mitä tulee mökkien kesäaikaiseen jäähdyttämisen tarpeeseen niin kyllähän se on hyvin yksilöllistä ja täysin kiinni minkälaisella paikalla mökki on. Kyllä ainakin itselläni on takavuosien hellekausina mökin sisälämpötila noussut täällä länsirinteellä lähelle 25 astetta ja mikäs sen mukavampaa on kuin tulla sisälle vilvoittelemaan tukahduttavasta paahteesta - aina kun ei jaksa järvessäkään olla uimassa..

        Ja ihan mielenkiinnosta; minkä kokoinen mökkisi on kun kulutus on 10 000 kilowatin luokkaa vuodessa? Itselläni on kotona 130 neliön omakotitalossa 12 000 kwh:n kulutus, toki puutakin jonkin verran palaa mutta kyllä ILPillä tuohon kulutuslukemaan on merkittävä osuus.


      • keijo_k kirjoitti:

        Siinä olet oikeassa että peruslämmön ylläpito on järkevämpää suoralla sähkölämmityksellä jos talvikaudella tulee pidempiä poissaoloja mökiltä. Itse kuitenkin mökkeilen syys-huhtikuussa reilut sata vuorokautta eli monesti kun joudun työasioiden vuoksi poistumaan vuorokaudeksi - pariksi mökiltä, napsautan ILPin pois päältä ja annan lämmön laskea rauhassa joitakin asteita; laitan sitten ILPin kännyllä takaisin päälle joitakin tunteja ennen mökille paluuta.

        Kokemusta ILPistä on itselläni kotioloissa jo vuodesta -95 alkaen ja eipä ole jäätymiset tai huoltohommat rasittaneet millään lailla, 20 minuuttia vuodessa suodattimien huoltamiseen ei mielestäni ole kohtuutonta.

        Kotona laite on itsensä maksanut ja vuosia sitten ja nyt jokainen käyttötunti on suoraa säästöä lompakkoon, täällä mökillä tämä tilanne on edessä parin vuoden päästä.

        Ja mitä tulee mökkien kesäaikaiseen jäähdyttämisen tarpeeseen niin kyllähän se on hyvin yksilöllistä ja täysin kiinni minkälaisella paikalla mökki on. Kyllä ainakin itselläni on takavuosien hellekausina mökin sisälämpötila noussut täällä länsirinteellä lähelle 25 astetta ja mikäs sen mukavampaa on kuin tulla sisälle vilvoittelemaan tukahduttavasta paahteesta - aina kun ei jaksa järvessäkään olla uimassa..

        Ja ihan mielenkiinnosta; minkä kokoinen mökkisi on kun kulutus on 10 000 kilowatin luokkaa vuodessa? Itselläni on kotona 130 neliön omakotitalossa 12 000 kwh:n kulutus, toki puutakin jonkin verran palaa mutta kyllä ILPillä tuohon kulutuslukemaan on merkittävä osuus.

        Lämmityksestä puheenollen kuutiot ovat ratkaise-
        via. Meillä niitä kaksikerrosratkaisussa on sau-
        narakennus mukaanlukien noin 230 m3. Lämmityksen
        mitoitus on noin 30W/m3 ja se riittää pitämään
        sisälämpötilan 20 asteessa aina 25 asteen pakka-
        sille. Kerran on jouduttu takalla lisälämmittä-
        mään kun pakkasta oli 30 astetta. Tuiki harvinai-
        nen tilanne eteläsuomen rannikolla.

        Rakenteiden häviöt ovat sekä laskemalla, että
        mittaamalla noin 87 W/astetta kohti. Ei mikään
        huippuarvo, mutta ei hirsirakennukselle huono-
        kaan. Tuohon tulee sitten ilmanvaihtohäviöt,
        ilman lämmöntalteenottoa, päälle.

        Asumme yli puolet ajasta mökillä, joten se kyllä
        nostaa kulutusta.


      • Hattiwatti

        Vesiputken saattolämmitykseen minulla kuluu vuodessa 35 metrin lämmittämiseen noin 3000 kWh. Jo nyt menee 8 kWh vuorokaudessa.


      • Hattiwatti kirjoitti:

        Vesiputken saattolämmitykseen minulla kuluu vuodessa 35 metrin lämmittämiseen noin 3000 kWh. Jo nyt menee 8 kWh vuorokaudessa.

        Sinulla on todennäköisesti itsesäätyvä
        kaapeli 10 W/m:lle joka ottaa noin 4 W/m
        vaikka lämpötila olisi 20 astetta plussalla.
        Ei kannata pitää aina päällä.

        Tuon kulutuksen voit puolittaa yksinkertaisesti
        kytkemällä saaton pois päältä kesäksi.

        Alle 1000 kWh/vuosi pääset, kun kytket kaapelin
        syöttöön rajoitustermostaatin, joka kytkee läm-
        mityksen päälle 1 asteessa. Vuorokauden lämpö-
        tila on usein talvellakin reilusti yli nollan,
        ainakin eteläsuomessa.

        Sopiva termari tuohon on esim. Weksonin edustama
        C10, säätöalue -20... 40.

        Toi termari maksaa tukussa n.70€ ilman alenuksia.

        Tästä minun pitäisi oikeastaan laskuttaa Sinua
        100 €, mutta menköön nyt ilmastonmuutoksen piik-
        kiin.


      • kaapeliakin
        Täpinä kirjoitti:

        Sinulla on todennäköisesti itsesäätyvä
        kaapeli 10 W/m:lle joka ottaa noin 4 W/m
        vaikka lämpötila olisi 20 astetta plussalla.
        Ei kannata pitää aina päällä.

        Tuon kulutuksen voit puolittaa yksinkertaisesti
        kytkemällä saaton pois päältä kesäksi.

        Alle 1000 kWh/vuosi pääset, kun kytket kaapelin
        syöttöön rajoitustermostaatin, joka kytkee läm-
        mityksen päälle 1 asteessa. Vuorokauden lämpö-
        tila on usein talvellakin reilusti yli nollan,
        ainakin eteläsuomessa.

        Sopiva termari tuohon on esim. Weksonin edustama
        C10, säätöalue -20... 40.

        Toi termari maksaa tukussa n.70€ ilman alenuksia.

        Tästä minun pitäisi oikeastaan laskuttaa Sinua
        100 €, mutta menköön nyt ilmastonmuutoksen piik-
        kiin.

        kannattaa ohjata termostaatilla.anturi kannattaa sijoittaa putken kylkeen kylmimpään kohtaan ei kannata lämmitellä ilmanlämpötilojen mukaan.
        Termostaatiksi kannattaa valita sellainen jossa hystereesin pystyy säätämään esim. 0,5 asteen välillä.
        lämpö päälle 0,5-1 asteessa.sitten se lämpiää tuo puoli astetta.termostaatissa ei tavita miinus puolen säätöjä.
        pattereita kannattaa ohjata asunto kohtaisella termostaatilla ja ne pattereissa mahdollisesti olevat termarit säädetään kaikki maksimi asentoon.
        näin koko asunto lämpiää nopeasti ja tehokkaasti haluttuun lämpötilaan.
        tämän termostaatin hystereesiksi kannattaa säätää 2-3astetta.


      • kylmimmän paikan
        kaapeliakin kirjoitti:

        kannattaa ohjata termostaatilla.anturi kannattaa sijoittaa putken kylkeen kylmimpään kohtaan ei kannata lämmitellä ilmanlämpötilojen mukaan.
        Termostaatiksi kannattaa valita sellainen jossa hystereesin pystyy säätämään esim. 0,5 asteen välillä.
        lämpö päälle 0,5-1 asteessa.sitten se lämpiää tuo puoli astetta.termostaatissa ei tavita miinus puolen säätöjä.
        pattereita kannattaa ohjata asunto kohtaisella termostaatilla ja ne pattereissa mahdollisesti olevat termarit säädetään kaikki maksimi asentoon.
        näin koko asunto lämpiää nopeasti ja tehokkaasti haluttuun lämpötilaan.
        tämän termostaatin hystereesiksi kannattaa säätää 2-3astetta.

        Jos on valmis asennus, niin vaikeapa sinne
        on anturia jälkikäteen asentaa. Ja entäs
        sitten, kunse kaapeli lämmittää sen anturin
        ja muualla onkin sitten pakkasen puolella.
        Eli tuossa on ajatusvirhe, kabillaaria
        käytetään vain ylikuumenemisen estämiseen,
        ja itsesäätyvässähän ei tuota pelkoa ole.

        Kyllä se säästörajoitus hoidetaan ulkoilma-
        termostaatilla kuten esim. autolämmitys-
        pistorasioissakin.

        Noita ulkoilmatermareita nyt ei vaan ole
        pelkästään nollasta lähtien, alkavat reilusti
        miinuksen puolelta ja siitähän ei ole mitään
        haittaa, kunhan säätöalue voidaan valita
        nollan tietämiin.

        Terveisin Täpinä


      • virheväittä
        kaapeliakin kirjoitti:

        kannattaa ohjata termostaatilla.anturi kannattaa sijoittaa putken kylkeen kylmimpään kohtaan ei kannata lämmitellä ilmanlämpötilojen mukaan.
        Termostaatiksi kannattaa valita sellainen jossa hystereesin pystyy säätämään esim. 0,5 asteen välillä.
        lämpö päälle 0,5-1 asteessa.sitten se lämpiää tuo puoli astetta.termostaatissa ei tavita miinus puolen säätöjä.
        pattereita kannattaa ohjata asunto kohtaisella termostaatilla ja ne pattereissa mahdollisesti olevat termarit säädetään kaikki maksimi asentoon.
        näin koko asunto lämpiää nopeasti ja tehokkaasti haluttuun lämpötilaan.
        tämän termostaatin hystereesiksi kannattaa säätää 2-3astetta.

        Huoneistokohtainen termostaatti ei voi olla
        3 asteen erolla, on jätkyttävää, jos sisälämpö-
        tila sahaa 3 astetta ylös ja alas. Siinä ehtii
        ikkuvaveto pyörittämään sukkia jaloissa.

        On olemassa käteviä ohjelmallisia ohjausterma-
        reita, joihin voidaan asella sekä perus-, että
        asumislämpötilat erikseen varustettuna poissa/
        paikallakytkimellä.


      • Hattiwatti
        Täpinä kirjoitti:

        Sinulla on todennäköisesti itsesäätyvä
        kaapeli 10 W/m:lle joka ottaa noin 4 W/m
        vaikka lämpötila olisi 20 astetta plussalla.
        Ei kannata pitää aina päällä.

        Tuon kulutuksen voit puolittaa yksinkertaisesti
        kytkemällä saaton pois päältä kesäksi.

        Alle 1000 kWh/vuosi pääset, kun kytket kaapelin
        syöttöön rajoitustermostaatin, joka kytkee läm-
        mityksen päälle 1 asteessa. Vuorokauden lämpö-
        tila on usein talvellakin reilusti yli nollan,
        ainakin eteläsuomessa.

        Sopiva termari tuohon on esim. Weksonin edustama
        C10, säätöalue -20... 40.

        Toi termari maksaa tukussa n.70€ ilman alenuksia.

        Tästä minun pitäisi oikeastaan laskuttaa Sinua
        100 €, mutta menköön nyt ilmastonmuutoksen piik-
        kiin.

        No nyt avautui uusia mahdollisuuksia. Pitää minunkin yrittää vähäsen perehtyä asiaan.


      • paikka ulkona
        kylmimmän paikan kirjoitti:

        Jos on valmis asennus, niin vaikeapa sinne
        on anturia jälkikäteen asentaa. Ja entäs
        sitten, kunse kaapeli lämmittää sen anturin
        ja muualla onkin sitten pakkasen puolella.
        Eli tuossa on ajatusvirhe, kabillaaria
        käytetään vain ylikuumenemisen estämiseen,
        ja itsesäätyvässähän ei tuota pelkoa ole.

        Kyllä se säästörajoitus hoidetaan ulkoilma-
        termostaatilla kuten esim. autolämmitys-
        pistorasioissakin.

        Noita ulkoilmatermareita nyt ei vaan ole
        pelkästään nollasta lähtien, alkavat reilusti
        miinuksen puolelta ja siitähän ei ole mitään
        haittaa, kunhan säätöalue voidaan valita
        nollan tietämiin.

        Terveisin Täpinä

        on tietenkin piha-alueen lumesta luotava osa.
        ei sitä anturia kannata laittaa kaapeliin kiinni vaan putken kylkeen,kaapeli mieluiten putken alle koska lämpöhän nousee ylös.
        ja kyllä niitä nollasta lähteviä termareita löytyy pilvin pimein elko eberle jumo joitakin vain mainitakseni.
        jos tarkotit tuolla kabillaarilla anturia ne on jo historiaa nykyään on ptc tai ntc vastus yleisimmin käytössä anturina.
        en tästä nyt enempiä kinaa,mutta pian tulee 30v. täyteen ihan lämpökaapeleiden kanssa pelaamisessa.


      • hystereesillä
        virheväittä kirjoitti:

        Huoneistokohtainen termostaatti ei voi olla
        3 asteen erolla, on jätkyttävää, jos sisälämpö-
        tila sahaa 3 astetta ylös ja alas. Siinä ehtii
        ikkuvaveto pyörittämään sukkia jaloissa.

        On olemassa käteviä ohjelmallisia ohjausterma-
        reita, joihin voidaan asella sekä perus-, että
        asumislämpötilat erikseen varustettuna poissa/
        paikallakytkimellä.

        poissa olo asetusta.sitä voi säätää pienemmäksi sitten kun on paikan päällä.
        nuo kytkentää ja katkontaa suorittavat releet ja kontaktoritkin ovat kuluvia osia,miksi niiden pitäisi kytkeä ja katkoa 10min. välein jos mökki on noin harva että verhot lähtee ikkunoista.
        mutta kukin tehköön tyylillään.


      • termospullo...
        hystereesillä kirjoitti:

        poissa olo asetusta.sitä voi säätää pienemmäksi sitten kun on paikan päällä.
        nuo kytkentää ja katkontaa suorittavat releet ja kontaktoritkin ovat kuluvia osia,miksi niiden pitäisi kytkeä ja katkoa 10min. välein jos mökki on noin harva että verhot lähtee ikkunoista.
        mutta kukin tehköön tyylillään.

        No etpä ole paljoa oppinut 30 vuosessa, kun
        ikkunaveto ei ole tuttua. Katso vaikka
        Wikibediasta, miten ikkunaveto syntyy.

        Ne uudet huonetermosttaatit ovat oppivia ja
        ennakoivia, eivät suinkaan pätki jatkuvasti.

        Olkoon se kabillaari korvattu millä hyvänsä
        lämpötilavastuksella, niin ei sitä pidä
        kaivaa sinne pihaan missään tapauksessa.

        Ulkoilma-anturilla se säästöohjaus hoidetaan.
        Jos olet puuhastellut sähkölämmityksen parissa
        30 vuotta, niin ei se muuta ajatusvirheitä miksi-
        kään, olet tullut vaan toimineeksi väärin.
        Muista myös, ettei se oppi ojaan kaada.


      • vähän
        paikka ulkona kirjoitti:

        on tietenkin piha-alueen lumesta luotava osa.
        ei sitä anturia kannata laittaa kaapeliin kiinni vaan putken kylkeen,kaapeli mieluiten putken alle koska lämpöhän nousee ylös.
        ja kyllä niitä nollasta lähteviä termareita löytyy pilvin pimein elko eberle jumo joitakin vain mainitakseni.
        jos tarkotit tuolla kabillaarilla anturia ne on jo historiaa nykyään on ptc tai ntc vastus yleisimmin käytössä anturina.
        en tästä nyt enempiä kinaa,mutta pian tulee 30v. täyteen ihan lämpökaapeleiden kanssa pelaamisessa.

        Kyllä sen rajoitustermostaatin säätöalueen on yletyttävä miinukselle, jos paras säästö halutaan. Ulkoilma voi olla hyvin muutaman asteen pakkasella, ennen kuin tarvitsee kytteä saattolämmitys päälle, jos vesijohto on kaivettuna edes jonkinlaiseen syvyyteen.


      • olla sinulle
        termospullo... kirjoitti:

        No etpä ole paljoa oppinut 30 vuosessa, kun
        ikkunaveto ei ole tuttua. Katso vaikka
        Wikibediasta, miten ikkunaveto syntyy.

        Ne uudet huonetermosttaatit ovat oppivia ja
        ennakoivia, eivät suinkaan pätki jatkuvasti.

        Olkoon se kabillaari korvattu millä hyvänsä
        lämpötilavastuksella, niin ei sitä pidä
        kaivaa sinne pihaan missään tapauksessa.

        Ulkoilma-anturilla se säästöohjaus hoidetaan.
        Jos olet puuhastellut sähkölämmityksen parissa
        30 vuotta, niin ei se muuta ajatusvirheitä miksi-
        kään, olet tullut vaan toimineeksi väärin.
        Muista myös, ettei se oppi ojaan kaada.

        liian vaikea asia ymmärtää?
        ethän vie sähkösaunan lämpötila anturiakaa olohuoneesee vaan saunaan.
        jos laitat vesiputken anturin ulko ilmatilaan etkä sen putken kylkeen lämmität suurimman osan vuodesta turhaan,no sinähän sen sähkölaskun maksat tee kuten haluat.
        on nimittäin tutkittu eteläsuomessa noita lämpötiloja tuolla maanuumenissa erilaisilla maalajeilla.
        huone lämpötiloja toki voi säädellä monella tavalla mutta ei moni ole valmis laittamaan mökillä mahdottomia summia noihin kiinni jos asian pystyy hoitamaan muutaman kympin osalla ja hyvin pienellä vaivannäöllä,eli vipua säätämällä.
        mutta kerrö nyt miten ne uudet termostaatit sitten säätävät tuota lämmitystä jos eivät sitä katkaise kun säädetty lämpötila on saavutettu,minä en sellaisia ole vielä nähnytkään.


      • silloin jo
        vähän kirjoitti:

        Kyllä sen rajoitustermostaatin säätöalueen on yletyttävä miinukselle, jos paras säästö halutaan. Ulkoilma voi olla hyvin muutaman asteen pakkasella, ennen kuin tarvitsee kytteä saattolämmitys päälle, jos vesijohto on kaivettuna edes jonkinlaiseen syvyyteen.

        jäässä jos anturi on oikein sijoitettu,eli putken kylkeen.


      • on jatkaa
        silloin jo kirjoitti:

        jäässä jos anturi on oikein sijoitettu,eli putken kylkeen.

        Etkö vieläkään ymmärrä, että sen anturin paikka ei ole siellä putken/kaapelin kyljessä. Kun ilman lämpötila on miinuksella, niin maassa oleva putki ei varmasti ensimmäisenä jäädy. Mutta kun miinuksia tulee tarpeeksi, niin siloinhan sulanapitokaapeli hoitaa hommansa.

        Sen kaapelin paras paikka on tietenkin vesijohdon sisäpuolella, päästään pienimmällä teholla. Jos se asennetaan ulkopuolelle, ei sitä heitetä vesijohdon alle, vaan kierretään sen ympärille lasikuituteippiä apuna käyttäen.

        Et selvästikään ole asentanut ensimmäistäkään ja et ole joutunut vastaamaan asennuksistasi. Esität vain, kuinka tuo teoriassa voitaisiin tehdä. Mutta kun ymmärryksesi ei riitä, niin antaa olla. Parempi olisi, jos et esittäisi virheellisiä neuvoja ja johtaisi harhaan todellisia ko. tiedon tarvitsijoita. Minä lopetan tähän, vaikka esittäisit kuinka vääriä asennustapoja tahansa.


      • laittaa
        on jatkaa kirjoitti:

        Etkö vieläkään ymmärrä, että sen anturin paikka ei ole siellä putken/kaapelin kyljessä. Kun ilman lämpötila on miinuksella, niin maassa oleva putki ei varmasti ensimmäisenä jäädy. Mutta kun miinuksia tulee tarpeeksi, niin siloinhan sulanapitokaapeli hoitaa hommansa.

        Sen kaapelin paras paikka on tietenkin vesijohdon sisäpuolella, päästään pienimmällä teholla. Jos se asennetaan ulkopuolelle, ei sitä heitetä vesijohdon alle, vaan kierretään sen ympärille lasikuituteippiä apuna käyttäen.

        Et selvästikään ole asentanut ensimmäistäkään ja et ole joutunut vastaamaan asennuksistasi. Esität vain, kuinka tuo teoriassa voitaisiin tehdä. Mutta kun ymmärryksesi ei riitä, niin antaa olla. Parempi olisi, jos et esittäisi virheellisiä neuvoja ja johtaisi harhaan todellisia ko. tiedon tarvitsijoita. Minä lopetan tähän, vaikka esittäisit kuinka vääriä asennustapoja tahansa.

        sen kaapelin miten haluat,mutta jos se putki eristetään ei sitä tarvitse pyöritellä siihen ympärille menee kaapelia vaan turhaan.itse käytän kiinnittämiseen alumiiniteippiä ei tarvitse pelätä että venyy ja irtoaa toki sittenkin jää eristeen alle.
        juuri sen takiahan ei lämmitystä kannata aloittaakaan aiemmin kuin maan alla alkaa olla niin kylmää että on riski tuon putken jäätymisestä,tämä alkaa näköjään avautumaan sinullekin.
        olen minäkin niitä joutunut jälkiasennuksena asentamaan putkeen,mutta jos vaan pääsen asennuksen tekemään siinä vaiheesa ettei putki ole vielä maassa niin laitan sen ulkopuolelle.
        perustelen tuota sillä etten minä ainakaan tiedä mitä noista eristeistä liukenee sinne veteen.
        siksi suosittelenkin että jos putki on pitkiä aikoja käyttämättä,juoksutettaisiin vettä ensin jonkin aikaa ennen kuin sitä juodaan.


    • Miten on lämmityksen ohjaus järjestetty?
      Jos on useampia pattereita, niin perus-
      lämmön ylläpitäminen on hankalaa ilman
      koko lämmitystä ohjaavaa kontaktoria ja
      termostaattia. Samoin asumislämpötilaa
      pitäisi ohjata yhdellä termostaatilla, josta
      se on helposti muutettavissa.

      Ettei vaan olisi jonkin patteritermarin ase-
      tusarvo liian alhaalla, kuten tuossa jokin kir-
      joittaja huomioi, ja se "paahtaisi" täysillä.

    • pa_ulus

      Jos kulutus hyppää noin vain kattoon niin yleensä jostain löytyy viallinen sähkölaite.

      • sirokko

        Rautalangasta tiedon? Mökilläni menee itsesäätyvä johto 15 met. saunasta porakaivolle (johto putken sisällä ) Miten olisi hyvä toteuttaa siinä sähkön säästä ? mökkiä ei käytetä Loka-huhtikuun välillä.Siin mitkä " vehkeet" pitäisi asentaa sähkön säästämisesksi?Merkitkin voi mainita.
        Tiedosta kiitollinen.


      • viallisesta

        laitteesta, vaan väärästä käytöstä. Jos sähkölaite on viallinen, niin se ei toimi ja ei kuluta mitään. Jos siinä on oikosulku, niin taas se ei toimi.

        Se on se käyttäjä, jonka on käännettävä ne kytkimet kaakkoon.


      • Täpinä...
        sirokko kirjoitti:

        Rautalangasta tiedon? Mökilläni menee itsesäätyvä johto 15 met. saunasta porakaivolle (johto putken sisällä ) Miten olisi hyvä toteuttaa siinä sähkön säästä ? mökkiä ei käytetä Loka-huhtikuun välillä.Siin mitkä " vehkeet" pitäisi asentaa sähkön säästämisesksi?Merkitkin voi mainita.
        Tiedosta kiitollinen.

        asia on väännetty rautalangasta. Unohda nuo muut kirjoitukset releistä ja kontaktoreista ja asenna se ulkotermostaatti.

        Tuo 15m on niin pieni teho, että sitä voi ohjata suoraan termostaatilla.

        Asennuta siihen lämmitysjohdon ryhmään 3-asentoinen kytkin, jossa asennot: Termostaatin kautta-nolla-päällä jatkuvasti. Jos termarin säätö sattuu olemaan pielesssä tai rikkoutuu, niin voit tarvittaessa kääntää kytkimen asentoon, päällä jatkuvasti. Tätä asentoa käytät vain ulkolämpötilan olleesa alle nollan, sillä se itsesäätyvä kuluttaa noin 40% nimellistehostaan aina käyttöläpötilasta riippumatta.

        Ulkotermostaatti on mallia esim. tuolla aikaisemmin mainittu C10.


      • onhan noita
        viallisesta kirjoitti:

        laitteesta, vaan väärästä käytöstä. Jos sähkölaite on viallinen, niin se ei toimi ja ei kuluta mitään. Jos siinä on oikosulku, niin taas se ei toimi.

        Se on se käyttäjä, jonka on käännettävä ne kytkimet kaakkoon.

        sellaisiakin vikoja, että joku laite on vian vuoksi jatkuvasti päällä ja syö sähköä.

        Ja kylmäkoneissa tiivisteviat..

        Tai vaikka vesivuoto jossain, jonka seurauksen vettä keitetään jatkuvasti.

        Useimmiten toki noin kuin väität, mutta ei aina.


      • johtoa sulana
        sirokko kirjoitti:

        Rautalangasta tiedon? Mökilläni menee itsesäätyvä johto 15 met. saunasta porakaivolle (johto putken sisällä ) Miten olisi hyvä toteuttaa siinä sähkön säästä ? mökkiä ei käytetä Loka-huhtikuun välillä.Siin mitkä " vehkeet" pitäisi asentaa sähkön säästämisesksi?Merkitkin voi mainita.
        Tiedosta kiitollinen.

        talvella?

        Putki tyhjäksi talvella ja sulanapito pois päältä.


      • kaapelille
        Täpinä... kirjoitti:

        asia on väännetty rautalangasta. Unohda nuo muut kirjoitukset releistä ja kontaktoreista ja asenna se ulkotermostaatti.

        Tuo 15m on niin pieni teho, että sitä voi ohjata suoraan termostaatilla.

        Asennuta siihen lämmitysjohdon ryhmään 3-asentoinen kytkin, jossa asennot: Termostaatin kautta-nolla-päällä jatkuvasti. Jos termarin säätö sattuu olemaan pielesssä tai rikkoutuu, niin voit tarvittaessa kääntää kytkimen asentoon, päällä jatkuvasti. Tätä asentoa käytät vain ulkolämpötilan olleesa alle nollan, sillä se itsesäätyvä kuluttaa noin 40% nimellistehostaan aina käyttöläpötilasta riippumatta.

        Ulkotermostaatti on mallia esim. tuolla aikaisemmin mainittu C10.

        on ilmoitettu metri tehoksi esim.10W/m kuluttaa tuo 15m pätkä 150W/tunti alas päin.
        Toisin kuin tuossa väitetään on kulutus kiinni juuri ympäristön lämpötilasta.
        kaapelissa olevien äärijohtimien välissä on massa jonka sähkönjohto kyky vaihtelee lämpötilan mukaan,eli mitä kylmemmässä kaapeli on sen suurempi on kulutus.
        Tämän takia kyseisille kaapeleille ei yleensä pysty ilmoittamaan kuin max.kulutuksen tietyssä lämpötilassa.
        jos et siellä mökillä ole niin et pysty myöskään mitään kytkimiä käänteleen termostaatin ohitus asentoon jos se rikkoutuu mikä sinänsä on aivan mahdollista.
        enkä vieläkään ymmärrä miksi pitäisi valita termostaatti mikä yltää miinus puolelle,syntyy vaan turha vikatilanteen mahdollisuus kun se säädetään väärin.
        jos sähköä haluat säästää teet kuten tuolla olen selitellyt,eli kaivat putkea sen verran esiin että anturin saa pukenkylkeen eristeen alle.
        jos lasket että kaapeli kuluttaisi 100W tunnissa tekee se 2,4kW vuorokaudessa.kuukaudessa kai jo yli 70kW sen sitten kerrot talvikuukausilla niin saat vuosikulutuksen.
        Jos jollain on pisempi kaapeli niin kulutuskin on sitten suurempi totta kai.


      • Putkisirvi
        sirokko kirjoitti:

        Rautalangasta tiedon? Mökilläni menee itsesäätyvä johto 15 met. saunasta porakaivolle (johto putken sisällä ) Miten olisi hyvä toteuttaa siinä sähkön säästä ? mökkiä ei käytetä Loka-huhtikuun välillä.Siin mitkä " vehkeet" pitäisi asentaa sähkön säästämisesksi?Merkitkin voi mainita.
        Tiedosta kiitollinen.

        Nykyaikaiset lämmitettävät ulkoputket ovat kuulemma sellaisia että ne eivät ole moksiskaan jos jäätyvät. Jos sellaisen putken hankit, voisit aivan kylmästi kääntää lämmityksen kokonaan pois päältä saattokaapelista silloin kun olet varma että et mökillä lähiaikoina vieraile.


      • kilowatteja
        kaapelille kirjoitti:

        on ilmoitettu metri tehoksi esim.10W/m kuluttaa tuo 15m pätkä 150W/tunti alas päin.
        Toisin kuin tuossa väitetään on kulutus kiinni juuri ympäristön lämpötilasta.
        kaapelissa olevien äärijohtimien välissä on massa jonka sähkönjohto kyky vaihtelee lämpötilan mukaan,eli mitä kylmemmässä kaapeli on sen suurempi on kulutus.
        Tämän takia kyseisille kaapeleille ei yleensä pysty ilmoittamaan kuin max.kulutuksen tietyssä lämpötilassa.
        jos et siellä mökillä ole niin et pysty myöskään mitään kytkimiä käänteleen termostaatin ohitus asentoon jos se rikkoutuu mikä sinänsä on aivan mahdollista.
        enkä vieläkään ymmärrä miksi pitäisi valita termostaatti mikä yltää miinus puolelle,syntyy vaan turha vikatilanteen mahdollisuus kun se säädetään väärin.
        jos sähköä haluat säästää teet kuten tuolla olen selitellyt,eli kaivat putkea sen verran esiin että anturin saa pukenkylkeen eristeen alle.
        jos lasket että kaapeli kuluttaisi 100W tunnissa tekee se 2,4kW vuorokaudessa.kuukaudessa kai jo yli 70kW sen sitten kerrot talvikuukausilla niin saat vuosikulutuksen.
        Jos jollain on pisempi kaapeli niin kulutuskin on sitten suurempi totta kai.

        Aivan ensimmäiseksi pitäisi olla käsitteet
        hallussa, ennen kuin ryhtyy syvällä rinta-
        äänellä puhumaan asioista.

        Kulutusta ei mitata kilowatteina, vaan kilo-
        wattitunteina, merkitään kWh.

        Voisitko lakata johtamasta ihmisiä harhaan.
        Se itsesäätyvän kaapelin idea on suojata
        sitä johtoa pelkästään ylikuumenemiselta.

        Sillä kytkimellä pelkästään säästetään tuo
        40 % kesäaikana, kun lämmitys on katkaistuna.
        Vaikka et ymmäräkään tuon kaapelin toimintaa,
        niin usko nyt kumminkin, että se ottaa tehoa
        noin 4W/m, olkoon kaapelin lämpötila mikä
        hyvänsä.

        Itsesäätyvää kaapelia käytetään vain lyhyillä
        pätkillä, sillä sen hinta on korkea. Pitkissä
        saatoissa kannattaa käyttää tavallista lämpö-
        kaapelia ja hoitaa tuo ylikuumenemissuojaus
        kapillaari, tai vastaavalla, termostaatilla.

        Säästörajoitus hoidetaan kuitenkin ulkoilma-
        anturilla.


      • välttämiseksi
        kilowatteja kirjoitti:

        Aivan ensimmäiseksi pitäisi olla käsitteet
        hallussa, ennen kuin ryhtyy syvällä rinta-
        äänellä puhumaan asioista.

        Kulutusta ei mitata kilowatteina, vaan kilo-
        wattitunteina, merkitään kWh.

        Voisitko lakata johtamasta ihmisiä harhaan.
        Se itsesäätyvän kaapelin idea on suojata
        sitä johtoa pelkästään ylikuumenemiselta.

        Sillä kytkimellä pelkästään säästetään tuo
        40 % kesäaikana, kun lämmitys on katkaistuna.
        Vaikka et ymmäräkään tuon kaapelin toimintaa,
        niin usko nyt kumminkin, että se ottaa tehoa
        noin 4W/m, olkoon kaapelin lämpötila mikä
        hyvänsä.

        Itsesäätyvää kaapelia käytetään vain lyhyillä
        pätkillä, sillä sen hinta on korkea. Pitkissä
        saatoissa kannattaa käyttää tavallista lämpö-
        kaapelia ja hoitaa tuo ylikuumenemissuojaus
        kapillaari, tai vastaavalla, termostaatilla.

        Säästörajoitus hoidetaan kuitenkin ulkoilma-
        anturilla.

        Kaapeli ottaa vähintään 4 w/m, olkoon sen
        lämpötila mikä tahansa.


      • Sirokko
        onhan noita kirjoitti:

        sellaisiakin vikoja, että joku laite on vian vuoksi jatkuvasti päällä ja syö sähköä.

        Ja kylmäkoneissa tiivisteviat..

        Tai vaikka vesivuoto jossain, jonka seurauksen vettä keitetään jatkuvasti.

        Useimmiten toki noin kuin väität, mutta ei aina.

        Kysyn vielä,onko tuo 10W/m maksimikulutus,vai voiko se olla isompi jos jäätynyt routamaa on putken ympärillä.Tässä on kyllä vähän"sekaisin" kun on kaksi mielipidettä,Siis kumpi olisi parempi?

        Minulla on pesiputki 10 cn tyroksin alla.lunta päällä 30-40 cn eikä maata tallata.
        Putkella on yksi messinkinen liiton (vaakasuorasta porakaivoon)90 astetta,jos jätän putken kylmäksi kokotalveksi hajoaako mesinkiliitos jos vesi jäätyy, koska putki on täynnä vettä kokotalven.
        Se putken tyhjäys olisi ollut hyväidea,muttei taira enää lälkikäteen onnistua,kun itsesäätyvä kaapeli on putken sisällä (vai onnistuuko?)


      • Sirokko kirjoitti:

        Kysyn vielä,onko tuo 10W/m maksimikulutus,vai voiko se olla isompi jos jäätynyt routamaa on putken ympärillä.Tässä on kyllä vähän"sekaisin" kun on kaksi mielipidettä,Siis kumpi olisi parempi?

        Minulla on pesiputki 10 cn tyroksin alla.lunta päällä 30-40 cn eikä maata tallata.
        Putkella on yksi messinkinen liiton (vaakasuorasta porakaivoon)90 astetta,jos jätän putken kylmäksi kokotalveksi hajoaako mesinkiliitos jos vesi jäätyy, koska putki on täynnä vettä kokotalven.
        Se putken tyhjäys olisi ollut hyväidea,muttei taira enää lälkikäteen onnistua,kun itsesäätyvä kaapeli on putken sisällä (vai onnistuuko?)

        Jos kaivo on talvella käyttämättä, niin
        kovilla pakkasilla varmasti jäätyy, sillä
        se liitos on suhteellisen lähellä maan pintaa,
        yleensä noin metrin päässä. Vesi kaivossa on
        noin 8 asteista, joten jos on kulutusta, niin
        pysyy sulana.

        Vielä kerran, ennen kun nukutaan ja heti sit
        kun herätään: Itesäätyvän kaapelin teho vaihtelee
        4 W:sta 10 W:tiin/m. Sen korkeammaksi se ei nouse.

        Sinulla on asiat hyvin, kun kaapeli on putken
        sisällä. Se on helppo vaihtaa, jos on vijoittunut
        asennuksen yhteydessä. Niitäkin on nähty, kun on
        tungettu putkeen väkisin ja lakkaa toimimasta
        muutaman vuoden jälkeen.

        Valitan sekaannusta, mutta hyvässä tarkoituksessa
        spontaanisti kirjoittelin auttaakseni. Satun vaan
        hallitsemaan aisan, mitään pätemisen tarvetta ei
        todella ole, niin kuin tuossa jollain 30 vuotta
        päin helvettiä tehneellä.

        Täällä pitää osata suodattaa oikea tieto noista
        kaiken osaavista huhaa tietäjistä.

        Kysymys ei ole tässä tapauksessa, kumpi mielipide
        on parempi, vaan kumpi on oikein.


      • Sirokko
        Täpinä kirjoitti:

        Jos kaivo on talvella käyttämättä, niin
        kovilla pakkasilla varmasti jäätyy, sillä
        se liitos on suhteellisen lähellä maan pintaa,
        yleensä noin metrin päässä. Vesi kaivossa on
        noin 8 asteista, joten jos on kulutusta, niin
        pysyy sulana.

        Vielä kerran, ennen kun nukutaan ja heti sit
        kun herätään: Itesäätyvän kaapelin teho vaihtelee
        4 W:sta 10 W:tiin/m. Sen korkeammaksi se ei nouse.

        Sinulla on asiat hyvin, kun kaapeli on putken
        sisällä. Se on helppo vaihtaa, jos on vijoittunut
        asennuksen yhteydessä. Niitäkin on nähty, kun on
        tungettu putkeen väkisin ja lakkaa toimimasta
        muutaman vuoden jälkeen.

        Valitan sekaannusta, mutta hyvässä tarkoituksessa
        spontaanisti kirjoittelin auttaakseni. Satun vaan
        hallitsemaan aisan, mitään pätemisen tarvetta ei
        todella ole, niin kuin tuossa jollain 30 vuotta
        päin helvettiä tehneellä.

        Täällä pitää osata suodattaa oikea tieto noista
        kaiken osaavista huhaa tietäjistä.

        Kysymys ei ole tässä tapauksessa, kumpi mielipide
        on parempi, vaan kumpi on oikein.

        Joo se 90 asteen messinkikulma joka menee porakaoon, on maantasolla metrisenrenkaan sisällä
        30 cn villojen alla,se saattaa jäätyä.
        kysymys jos jäätyy tämä messinkikulma, halkeeko?
        kiitos erinomaisista vastauksista.
        PS.tämä kysymys siksi jos jätän putken kylmäksi


      • Sirokko kirjoitti:

        Joo se 90 asteen messinkikulma joka menee porakaoon, on maantasolla metrisenrenkaan sisällä
        30 cn villojen alla,se saattaa jäätyä.
        kysymys jos jäätyy tämä messinkikulma, halkeeko?
        kiitos erinomaisista vastauksista.
        PS.tämä kysymys siksi jos jätän putken kylmäksi

        Tiedän yhden aivan samalla tavalla tehdyn
        liitännän, joka jäätyi kaapelista huolimatta,
        mutta siinä villat olivat vähäisemmät.

        Halkeeko messinkimutka? En pysty varmuudella
        sanomaan. Tuossa kertomassani tapauksessa
        ei haljennut, ehdittiin hätiin auton sisälämp-
        pärin kanssa.

        Tuo jäätyminen ei tapahdu aivan ensimmäisillä
        pakkasilla, sillä maalämpö auttaa.

        Täällä on ihmetelty, miksi sen ulkotermarin
        säätöalueen on yletyttävä miinukselle. Juuri
        tuon takia, kun ne putket pysyvät sulana
        muutamalla miinuksella.

        Vastaan tässä samalla käytännön kokemuksella,
        että sen kaapelin kylmin paikka ei ole siellä
        lumesta vapaana olevassa maassa, vaan siinä
        kohtaa, missä putki nousee rossipohjan alta
        sinne saunan sekottajalle, siellä maalämpö ei
        auta.


      • olet tuossa
        kilowatteja kirjoitti:

        Aivan ensimmäiseksi pitäisi olla käsitteet
        hallussa, ennen kuin ryhtyy syvällä rinta-
        äänellä puhumaan asioista.

        Kulutusta ei mitata kilowatteina, vaan kilo-
        wattitunteina, merkitään kWh.

        Voisitko lakata johtamasta ihmisiä harhaan.
        Se itsesäätyvän kaapelin idea on suojata
        sitä johtoa pelkästään ylikuumenemiselta.

        Sillä kytkimellä pelkästään säästetään tuo
        40 % kesäaikana, kun lämmitys on katkaistuna.
        Vaikka et ymmäräkään tuon kaapelin toimintaa,
        niin usko nyt kumminkin, että se ottaa tehoa
        noin 4W/m, olkoon kaapelin lämpötila mikä
        hyvänsä.

        Itsesäätyvää kaapelia käytetään vain lyhyillä
        pätkillä, sillä sen hinta on korkea. Pitkissä
        saatoissa kannattaa käyttää tavallista lämpö-
        kaapelia ja hoitaa tuo ylikuumenemissuojaus
        kapillaari, tai vastaavalla, termostaatilla.

        Säästörajoitus hoidetaan kuitenkin ulkoilma-
        anturilla.

        kulutus ilmoitetaan montako kW/h laite kulutaa mutta eiköhän se tuosta selvinnytkin.
        sinun on paras tehdä koe,mitaat itserajoittavan kaapelin kulutuksen esim. 20asteessa ja saman verran miinuksen puolella.
        ei todellakaan ole olemassa mitään nyrkkisääntöä niiden kulutuksesta vaan juuri lämpötila sanelee sen.
        kaapeleita sitten löytyy hyvinkin korkeilla metritehoilla itse olen käyttänyt jopa 90W/m yltäviä kaapeleita en tosin putkien saattolämmityksiin.
        edelleen olen erimieltä noista säätö systeemeistä
        mutta tehkäämme kumpikin tavallamme,minun asiakkaat näköjään vaan säästävät tässäkin hiukan sähkölaskussaan.


      • myönnä
        olet tuossa kirjoitti:

        kulutus ilmoitetaan montako kW/h laite kulutaa mutta eiköhän se tuosta selvinnytkin.
        sinun on paras tehdä koe,mitaat itserajoittavan kaapelin kulutuksen esim. 20asteessa ja saman verran miinuksen puolella.
        ei todellakaan ole olemassa mitään nyrkkisääntöä niiden kulutuksesta vaan juuri lämpötila sanelee sen.
        kaapeleita sitten löytyy hyvinkin korkeilla metritehoilla itse olen käyttänyt jopa 90W/m yltäviä kaapeleita en tosin putkien saattolämmityksiin.
        edelleen olen erimieltä noista säätö systeemeistä
        mutta tehkäämme kumpikin tavallamme,minun asiakkaat näköjään vaan säästävät tässäkin hiukan sähkölaskussaan.

        se itsesäätyvän kaapelin pohjakuorma.


      • mitata
        olet tuossa kirjoitti:

        kulutus ilmoitetaan montako kW/h laite kulutaa mutta eiköhän se tuosta selvinnytkin.
        sinun on paras tehdä koe,mitaat itserajoittavan kaapelin kulutuksen esim. 20asteessa ja saman verran miinuksen puolella.
        ei todellakaan ole olemassa mitään nyrkkisääntöä niiden kulutuksesta vaan juuri lämpötila sanelee sen.
        kaapeleita sitten löytyy hyvinkin korkeilla metritehoilla itse olen käyttänyt jopa 90W/m yltäviä kaapeleita en tosin putkien saattolämmityksiin.
        edelleen olen erimieltä noista säätö systeemeistä
        mutta tehkäämme kumpikin tavallamme,minun asiakkaat näköjään vaan säästävät tässäkin hiukan sähkölaskussaan.

        Sen näkee käppyröistä, jos osaa katsoa.
        Taitaa olla uusi asia sinulle.


      • jepu jeups
        Täpinä kirjoitti:

        Tiedän yhden aivan samalla tavalla tehdyn
        liitännän, joka jäätyi kaapelista huolimatta,
        mutta siinä villat olivat vähäisemmät.

        Halkeeko messinkimutka? En pysty varmuudella
        sanomaan. Tuossa kertomassani tapauksessa
        ei haljennut, ehdittiin hätiin auton sisälämp-
        pärin kanssa.

        Tuo jäätyminen ei tapahdu aivan ensimmäisillä
        pakkasilla, sillä maalämpö auttaa.

        Täällä on ihmetelty, miksi sen ulkotermarin
        säätöalueen on yletyttävä miinukselle. Juuri
        tuon takia, kun ne putket pysyvät sulana
        muutamalla miinuksella.

        Vastaan tässä samalla käytännön kokemuksella,
        että sen kaapelin kylmin paikka ei ole siellä
        lumesta vapaana olevassa maassa, vaan siinä
        kohtaa, missä putki nousee rossipohjan alta
        sinne saunan sekottajalle, siellä maalämpö ei
        auta.

        Mulla tulee vedet sisään kunnallistekniikasta tuollaista mustaa putkea pitkin, jossa on siniset viivat sivuissa... Siihen on asennettu myös kaapelikin (sisäpuolelle). Jos lämmöt ei ole kaapelissa päällä, niin eikö nykypäivän putket siis kestä jäätymistä lainkaan? Luulisi, että 2000 luvulla tilanne olisi jo toinen. Jos putki jäässä, niin sitten mökille tullessa vaan sähkövastus päälle ja jeps... taas vesi virtaa. Ei oikein istu mun logiikkaan, että tarttee lämmittää koko ajan.


      • totuutta ei löydy
        jepu jeups kirjoitti:

        Mulla tulee vedet sisään kunnallistekniikasta tuollaista mustaa putkea pitkin, jossa on siniset viivat sivuissa... Siihen on asennettu myös kaapelikin (sisäpuolelle). Jos lämmöt ei ole kaapelissa päällä, niin eikö nykypäivän putket siis kestä jäätymistä lainkaan? Luulisi, että 2000 luvulla tilanne olisi jo toinen. Jos putki jäässä, niin sitten mökille tullessa vaan sähkövastus päälle ja jeps... taas vesi virtaa. Ei oikein istu mun logiikkaan, että tarttee lämmittää koko ajan.

        Taitaa olla jo niitä kvanttifysiikan asioita.


      • sinisillä raidoilla
        jepu jeups kirjoitti:

        Mulla tulee vedet sisään kunnallistekniikasta tuollaista mustaa putkea pitkin, jossa on siniset viivat sivuissa... Siihen on asennettu myös kaapelikin (sisäpuolelle). Jos lämmöt ei ole kaapelissa päällä, niin eikö nykypäivän putket siis kestä jäätymistä lainkaan? Luulisi, että 2000 luvulla tilanne olisi jo toinen. Jos putki jäässä, niin sitten mökille tullessa vaan sähkövastus päälle ja jeps... taas vesi virtaa. Ei oikein istu mun logiikkaan, että tarttee lämmittää koko ajan.

        kyllä kestää jäätymisen. Liittimien kanssa
        ei ole varmaa, kestävätkö rikkoontumatta.

        Jos pääsee pahasti jäätymään, niin sulattelu
        kestää kuitenkin aikansa, ennen kuin vettä
        tulee. Kahvivesi kannattaakin varata mukaan
        sulassa muodossa. Järjenkäyttö on ehtymätön
        luonnonvara, joten sitäkin voi käyttää.


      • elektronien
        totuutta ei löydy kirjoitti:

        Taitaa olla jo niitä kvanttifysiikan asioita.

        energiatasot eivät voi saada mitä tahansa
        arvoja, menee jo tosi kauvaksi yksinker-
        taisesta jäätymisestä, tai sitten ei, miltä
        kannalta nyt kvanttiteoriaa katselee.


      • jepu jeups
        sinisillä raidoilla kirjoitti:

        kyllä kestää jäätymisen. Liittimien kanssa
        ei ole varmaa, kestävätkö rikkoontumatta.

        Jos pääsee pahasti jäätymään, niin sulattelu
        kestää kuitenkin aikansa, ennen kuin vettä
        tulee. Kahvivesi kannattaakin varata mukaan
        sulassa muodossa. Järjenkäyttö on ehtymätön
        luonnonvara, joten sitäkin voi käyttää.

        Minulla liittimet on sijoitettu siten, etteivät voi jäätyä. Ne ovat joko 1,8 metrin syvyydessä maan sisällä tai sitten lämmitetyssä tilassa vesivaraajan alla. Toisin sanoen mielestäni olisi täysin järjetöntä pitää sähkövastusta läpi talven päällä. Testasimme sähkövastuksen lämmitystehoa ja sillä saa aikaan jo paljon sulaa tunnissa, jollei jopa lyhyemmässäkin ajassa. Jos putki siis jäätyy kerran kaksi talvessa on suorastaan älytöntä mun tapauksessa pitää lämmitystä koko talven päällä ja maksaa siitä kovaa hintaa / Kuluttaa sähköä turhaan. Tilanne varmasti on toinen, jos on kuvailemastasi tapauksesta kyse. Kiitos asiallisesta vastauksesta.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työsuhdepyörän veroetu poistuu

      Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan
      Pyöräily
      60
      3368
    2. Ruumis kanavassa

      Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan
      Suomussalmi
      28
      2970
    3. Pieni nainen, paras nainen

      Näin se nyt vaan on. Mieheltä
      Ikävä
      121
      2366
    4. Onko tässä paljon lääkettä..

      Keski-ikäselle 43v Ketipinor 100mg Brintellix 10mg Venlafaxin 75mg Xanor 1mg Propral 40mg Xatral CR 10mg Esomepratsol 4
      Ikävä
      228
      1452
    5. Tapani Kiminkine n on ammuttu Helsingissä

      Kertoo poliisilähteet...
      Maailman menoa
      11
      1396
    6. Ei mitään menetettävää

      Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo
      Ikävä
      163
      1336
    7. Oi! Jorma Uotinen ja Helena Lindgren paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaudella"

      Professori, tanssija, koreografi, Tanssii Tähtien Kanssa -tuomari Jorma Uotinen ja Suomen meikkitaiteen pioneeri, laulaj
      Suomalaiset julkkikset
      13
      1088
    8. Mitä sä ajattelet

      Musta tällä hetkellä? Onko vihaa, rakkautta vai halu vältellä jotta unohtaa
      Ikävä
      74
      989
    9. Pakko tulla tänne

      jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää
      Ikävä
      39
      932
    10. Riittäisi juoruakkoille puhumista tässä kylässä

      On mennyt mahottomaksi touhut. Taksi renki kuskaa akkaansa töihin lienekkö mitään lupaa yrittäjältä tähän touhuun. Kylän
      Hyrynsalmi
      13
      812
    Aihe