Kaipaan

Sinä olet jo siinä
sormenpäässäkin jolla
seurasin korviesi
ääriviivoja......

Jääthän tänäkin yönä
uneeni?!

Yksinäiset yöt
ovat tuoneet minut

Lähellesi

Oli helppo seurata
jälkeä
ikäväsi kutsua

Reitti on tuttu
puuttuu vain oikea
aika

ystäväni.

Ymmärrän hyvin kaipauksesi äänen,
ihmisen ikävän toisen luo.

Mitä kauemmin katson
sinua, sitä enemmän ihailen
kauneuttasi. Hiustesi tuuheutta
kuin kehyksiä Juamalattaren
kasvoille.

Kasvojesi ihon punaa ja
sileyttä. Silmiäsi ja ihanaa
suutasi. Olet kaunis. Olet
mitä tahtoisin kasvojeni
olevan.

Pehmeät olkapääsi, Jumalaiset
kookkaat rinnat. Taivas niiden
muotoja ja kokoa. Vatsa,
lantio, mikä keimailija oletkaan.
Häpeämätön sinä.

Tumma karvoituksesi,suloinen
portti ihanuuteesi. Peppu, miten
se onkaan pyöreä ja kimmoisa.
Hullaannuttava. Täyteläiset reidet.
Olen kateellinen sinulle,mutta....

Kokovartalopeilistähän on
minun kotini seinät! Taivas varjele,
sehän olen minä itse! Olenko
minä rakastumassa itseeni.

Aikuinen nainen.

Kiitos runostasi.

Hieno runo jossa tunnelma
kohosi loppua kohti ja
loppu oli terävä, hauska.

Kiitos.

Tuttu tunne runossasi. Sitä kaipaa niin elävän oloista mielikuvaa,jonka on itselleen luonut sieluin valitusta henkilöstä. Aistillinen ja kaunis runosi.