Onko jollain kokemusta kansainvälisen huviveneenkuljettajan lupakirjaan tarvittavasta pimeänajokokeesta? Miten "koe" järjestetään ja mitä pitää olla hanskassa päästäkseen läpi?
Pimeänajokoe
skipperi76
1115435
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 111
Vanhimmat
vai pimeäajokoe, laiturilta taksilla kapakkaan vai ?
Tällainen pimeänajokoe kuulemma tulee suorittaa, jotta saisi todistuksen käytännön veneilykokemuksesta, esimerkiksi siinä tapauksessa, että on suorittanut rannikkolaivuritutkinnon, muttei ole käynyt esim. venepäällikön kurssia ja haluaa saada kansainvälisen huviveneen kuljettajan luvan.
Outo huumorintaju sinulla.
Lue enemmän, luulet vähemmän.
http://veps.fma.fi/portal/page/portal/veneily/tiedot_taidot/patevyydet
d) todistus riittävästä käytännön veneilytaidoista (todistuksesta on käytävä ilmi, ovatko taidot riittävät moottori- vai/ja purjeveneelle)
Tähän tuo pimeällä ajokoe liittyy.
Mistä olet kuullut jostain pimeäajokokeesta? Ihan uusi juttu ainakin mulle, tähän asti se d-osa on kuitattu pursiseuran antamalla paperilla, jossa sanotaan, että "osaa se". Seuraankuulumattomat sitten vaikkapa kopioimalla muutaman vuoden lokikirjat.
Kirjoitin pariin veneilyseuraan viestiä, että mistä saisin paperit käytännön veneenajotaidoista, kun en kuulu mihinkään seuraan. Sitten veneilyliitosta ottivat yhteyttä ja varasivat minulle täksi illaksi ajan pimeänajokokeeseen, ehkäpä voin kertoa teille huomenna miten se meni ja mitä siinä vaadittiin.
Uskon kyllä että seuroihin kuuluvat saavat helposti kyseisen todistuksen, ajattelin vain, että jollakin on sama tausta kuin minulla ja ovat joskus kyseiseen "kokeeseen" osallistuneet.
Kylläpä kuulostaa rahastamiselta. Kerro mitä se koe maksaa?
Én itsekään kuulu seuraan ja kuten kerroin tarvitset vaan ihan oman todistuksen ja parin kaverin allekirjoituksen.
Niin minäkin ensin ajattelin, että kylläpä kuulostaa rahastamiselta. Toisaalta ihan mielenkiinnosta on kiva käydä ajelemassa pimeällä.
"Kokeesta" maksan 15€ polttoainekuluja ja ajon kestoksi on ilmoitettu 3 tuntia.
Ps. Tosin mun pienellä moottoriveneellä ajamista reissuista ei lokimerkintöjä ole, mutta kyllä sen todistuksen varmasti saisi jotenkin.
Kansainvälinen pätevyyskirja sentään.
Ei se kapakkaan ajokokemuksella heltiä.
On siinä oltava paperit ja propushkat kv- säännösten määräämässä timmissä kunnossa.
Enää ei piisaa että vie kommodorille viskilekan ja saa vastineeksi paperin. Todistuksia nyt vaatiivat.
Ei tuollaista keneltäkään vaadita. Kirjoita paperi, että olet veneillyt x vuotta yhteensä n. z mailia ja pyydä parin kaverin allekirjoitus.
Se on siinä.
ai naapurin jaskan allekirjottama lappu? pyydä ite vaa pässi ja hae sitten sillä lupaa ajaa venettä!
Siitä vaan kv merialueille sellaisilla taidoilla, jotka "jaska" on todistanut kaverilla olevan.
Eiköhän kysymys ole vähän muustakin kuin byrokratiasta. Luuleeko jokainen saavansa apua, kun on kusessa puutteellisen osaamisen takia? Täällä lähivesillä voi tietenkin soitella kännykällä ja puhua suomea pikkuongelmien takia. Aika turha kuvitella, että edes hinausapu olisi muualla ilmaista - jos sellaista sattuu tarvitsemaan ja saamaan.
Olen samaa mieltä kanssasi sen naapurin jaskan allekirjoittamasta lapusta.
En tällä kertaa pyytänyt Jaskalta nimmaria.
Kirjoitin veneilytaitovakuutukseni töissä ja pyysin nimet parilta työkaverilta.
Noin se nyt vaan menee.
Olin venekuskina intissä. Silloin peitettiin pahvilla ikkunat ja ajeltiin määrätty reitti sokkona. Tutkinnon vastaanottaja oli rohkea mies, seisoskeli siellä peitetyssä hytissä ja veteli norttia eikä kuikuillut edes kattoluukusta. Luotti täysin kuivalta maalta kotoisin olevaan kuskiin joka jännityksestä täristen ajeli tutkan avulla tai korvakuulolta.
Viimein se vaan sanoi että hyvinhän tuo meni kun ei kolissut rannoille.
Piruvie että silloin jännitti.
Kurssilla, Rauman merikoulussa, ei ollut muuta pimeän ajoa, kuin tietokoneen ruudulla tuli aluksia valot päällä vastaan, ne piti tunnistaa valoista minkälaisia aluksia ne olivat, siinä se koko lyhykäisyydessään
Muistakaa varata aika myös liukkaankelin ajotestiin...
No niih, tuli käytyä nyt tuo koe. Mukavaa oli ja pimeää. Oli valmiiksi kartalle piirretty reitti, jossa 30 kiintopistettä, reittiä piti seurata. n 20 merimailia Helsingin edustalla, alta 4 tuntia meni aikaa, joten hiljaa mentiin. Kompasseja, karttaa ja tutkaa sai käyttää. Nyt vaan paperit vetämään.
Käyttää plotteria?
Mitäs navigointia se sellainen on?
Plotteri ja GPS ovat ihan normaalia menettelyä nykyaikana.
Yhtä hyvin tutkan käyttö olisi voitu kieltää.
Aikoinaan suunnistettiin tähdistä, nykyään satelliiteista.
Miksi pitää aina jarruttaa kehitystä?
Joskus aikoinaan ei varmaan loki olisi ollut sallittu, vaan oisi pitänyt käyttää solmuköyttä.
Joskus olisi ollut kompassikin kielletty.
Tulee vielä aika kun sukupolvi vaihtuu ja tajutaan kehitys.
homma kun joku viitsii vaan järjestää noita koulutustilaisuuksia, kannattaa käydä vaikka ei aikoisikaan venekuljettajan kirjaa hankkia.
pimeässä ajo harjoitus, niin miten ihmeessä saat kulumaan siihen 4 tuntia jos ajelet plotterilla. Sen nyt opettaa 5 minuutissa ja on hyvä hakea kokemusta myös muuhun navigaatioon
Kartta, kompassi, harppi, loki ym navigoinnin perusvarusteet eivät ole historiaa. Rannikoilla pimeäajossa on yhä fiksumpi tähyillä sektoriloistoja ja linjamerkkejä kuin satelliitteja.
Pelkkään elektroniikkaan luottavat ovat kusessa heti, kun plotteri näyttääkin pikkasen väärin tai pettää kokonaan (huvivene-elektroniikassa laiteongelmat eivät ole ollenkaan harvinaisia).
Mitä enemmän merellä liikut sitä paremmin tajuat, ettei elektroniikka yksinään riitä. Toivottavasti uusi sukupolvi on fiksumpi kuin nykyiset uusavuttomat, jotka halveksivat kaikkea perusnavigoinnin opettelemista.
En koskaan luottaisi pelkään GPS-plotteriin. Pällikkökurssiin kuuluvaa pimeänavigointia harjoitellessamme saaristomerellä meiltä kaatui kaksi plotteria joksikin aikaa. Eipä onneksi haitannut - varsinainen navigointi hoidettiin kortilla, kompassilla, kellolla ja lokilla (ja valonheittimellä, jolla etsittiin valaisemattomia viittoja).
Venepäällikkökurssi kannattaa todella käydä, vaik'ei kansainvälistä kuljettajakirjaa tarvitseisikaan. Niin, ja tähtitieteellistä navigointia ei ole terveellistä harjoittaa näillä vesillä ;)
Myös tutkaan, joka on elektroninen laite,.
liäksi on inhimillinen erehdysmahdollisuus, ei oli ensimmäinen kerta kun termos on kompassin vieressä.
Eikö sekstantti kuulu enää perusvarusteisiin, jonku mielestä voisi kuulua.
Black-outin ratkaisee kun on tuplaplotterijärjestelmä.
Kartat menevät enemmän ja enemmän penkin alle, kohta ne jäävät jo kotiin.
Kehitys kehittyy.
Tutkaa käytettiin, koska vinguin kapteenilta nähdä miten se toimii käytännössä. Puolet matkasta mentiin ilman, eli siihen asti että oli todistettavasti osannut navigoida ilman sitä. Eli tutkan käyttö ei normaalisti varmasti kuulu tuohon. Ideana on juuri se, ettei sähköisiä laitteita ole käytössä, vaan pitää pärjätä kompassin ja kartan avulla, samalla siinä oppii tai tottuu katselemaan sektoriloistoja ja majakoiden vilkkumista "uusin silmin".
Eikä minun kokemuksella tutkankäytöstä ja huonosti viritetyllä tutkanäytöllä (aaltovälke ja väärä kölilinja) ollut kovin paljon apua navigoinnissa, se nyt vaan oli siinä huviksi päällä.
GPS-plotteri on toki erinomainen apu ja helpottaa veneilyä. Itse olen nähnyt GPS-plotterin näytöllä seuraavan tekstin "Unknown error", mitäs sitten?
Olen mielestäni juuri sitä uutta sukupolvea, joka tajuaa kehityksen kulusta aika paljon, alalle 9 vuotta töitä tehneenä. Tiedän myös että harva rauta/softa, jos yksikään on 100% bugivapaa.
Myös sähköongelmat ovat pienveneissä suhteellisen yleisiä, syystä tai toisesta. Hyvällä tuurilla ei omalle kohdalle osu koskaan, mutta jos osuu, niin osaanpahan määränpäähäni.
Mielestäni GPS-plotterin ohjekirjan viimeiselle sivulle, jossa on vianmääritykset yms. listattuna, voisi lisätä viimeisen kohdan: "GPS-laitteessasi on toimintahäiriö, ongelma korjaantuu kun asennat karttaohjelman uudestaan. Siihen asti navigoi kartan ja kompassin avulla. Ellet osaa, soita matkapuhelimellasi apua, jos se on kuiva, siinä on vielä akkua jäljellä ja kenttää riittää. Tärkeä ohje: Ota vasemman kätesi etusormi ja tunge se mahdollisimman syvälle... ja odottele apua, voit myös itkeä jos se helpottaa!".
Itselläni on karttaplotteri, sekä läppäri rinnakkain.molemmat toimivat akulla, vaikka koko alus pimenisi muuten.
Hyvin olen pärjännyt jo 5 vuotta 2000 maili/vuosi.
Jokainen tyylillään.
Kaikkea täällä kirjoitellaankin. Monellako muuten on tuplaplotteri tuplakortit? Tietenkin pitää olla tuplalaturi moottorissa. Myös tuplakäyttöakut tarvitaan, ettei black out tule vaikkapa laturin tai akkuvian takia jne.
Sekstantin merkitys väylänavigoinnissa on olematon eikä pelkkä sekstanstin mukanaolo auta navigoinnissa, jollei sekstanttia taulukoita laskentaa osaa käyttää...Vaikka sekstantin käytön osaisikin, taitoa pitää myös ylläpitää.
Itselläni on navigoinnin APUVÄLINEENÄ raymarinen plotteri navionicsin karttakortteja. Plotteri on jumittunut useita kertoja siten, että mikään painonappi ei toimi. Laite on alkanut toimia uudelleen vasta, kun virta on katkaistu ja kytketty uudelleen. Sen jälkeen kestää aikansa ennenkuin satelliitteja on paikannettu ja laite taas näyttää sijainnin. Ongelmia tuntuu tulevan myös siinä vaiheessa kun vene siirtyy karttakortin rajan ulkopuolelle. Näiden pienten elektronikkahäiriöiden lisäksi plotterissa on ihan toisenlainenkin ongelma: plotteri näyttää pieleen joillakin merialueilla, joiden karttavirhettä ei ole kompensoitu. Meidän vesialueillamme ei onneksi taida olla kovin suuria karttavirheitä.
Onpa muuten sattunut täydellinen black out, kun hyytelöakku äkkiä alkoi kuumentua ja alkoi savuttaa. Toinen black out sattui, kun kaapelieristeen vioittuminen johti oikosulkuun ja pääsulake laukesi. Ei olisi pelkkä tuplaplotteri auttanut!
Vaikka plotteri toimii, paperikarttoja ei todellakaan kannata pitää penkin alla tai kotona, vaan karttapöydällä käyttövalmiina. Aika huolestuttavaa, jos joku aloitteleva veneilijä ottaa mielipiteesi todesta...Merenkulkijoita "kehitys kehittyy" juttusi huvittaa/huolestuttaa. Elektroniikkakauppiaat tietenkin ovat tyytyväisiä, jos tuplaplottereiden hankkiminen yleistyy.
Mistäs katselet sijaintisi siellä?
Taitaa olla satelliitti enemmin kuin sekstantti.
Älkää pyristelkö vastaan.
ja tuplasysteemistä, minulla on aina plotteri läppäri.
Molemmissa oma akku.
Kun alus pimenee kokonaan, konekaan ei käynnisty. Ilmeisesti sulla on erillinen navigointiakku. Ah? Millä lataat, tuuligenulla aurinkopaneeleilla?
Jokainen tosiaan tyylillään. Itselläni maileja läppärin karttaohjelmien kanssa seilatessani tuli 3 vuodessa 45.000. Sinä aikana yhden läppärin kovalevy simahti. Varaläppärin sarana katkesi, jolloin sen näyttö pimeni kantta vähänkin heiluttaessa. Sekin läppäri tuhoutui lopullisesti, kun raollaan olleesta kattoluukusta sattui ryöpsähtämään merivettä. En lähde reissuun ilman paperikarttoja, vaikka veneessä on uusi läppäri ja plotteri myös.
On molemmissa ihan oma akku.
Ja laitteita on 2 jurri siksi jos toinen simahtaa, esim saranan katkeaminen tai kovalevyn käry.
Paperikartatkin ovat, mutta empä ole niitä aikoihin katsellut.
Huviveneen kuljetajan todistuskin on, mutta sillon aikaan ei tarvinut pimeänajoa.
Silti käytän nykyään täysin vain plotteria/läppäriä ajossa.
Läppärille tulee paljon muutakin infoa liikkuessa.
Plotterilla ei ole käyttöä merten ylityksissä. Pelkkä gps riittää. Se vie virtaakin vähemmän kuin plotteri. Yleensä merkitsen sijainnin paperikarttaan kerran vuorokaudessa, kun isoa merta ylitän. Sekstanttikin on mukana, koska sillä on kiva treenailla taitojaan. Atlantin ylityksessä on helppo määrittää latitudi ilman mitään taulukoita. Riittää, kun mittaa Pohjantähden korkeuden horisontista..
JOkaisessa pitkänmatkanpurressa varmaan on monta gepsiä. Itselläni on kolme, joista yksi on paristokäyttöinen.
Se, että käyttää karttoja ja pitää niitä tärkeinä, ei tietenkään tarkoita gps:n vastustamista. Plotteri on rannikkonavigoinnin apuväline niinkuin moni muukin on täällä jo todennut. Läppärissäni on maailman merikartat. Sekin on lähinnä varalaite eikä primäärinen navigointivaruste.
Olen aina ihmetellyt sitä Pohjantähden roolista puhumista. Eihän sitä edes erota muista tähdistä! Tiedän, mistä sen löytää ja olen useammin kuin kerran katsonut, että "tuo sen täytyy olla". Mutta ei sen avulla tulisi mistään suunnistamisesta mitään.
Se on ehkä maailman helpoin tähti löytää, kunhan ei ole eteläisellä pallonpuoliskolla.
Pohjantähti on aina pohjoisessa.
Jätit vastaamatta kysymykseen navigointiakun kapasiteetista ja kestosta, koska sellaista akkua ei veneessäsi sitten ollutkaan. Enpä tullut ajatelleeksi, että teet niin lyhytkestoisia matkoja, että pc:n oma akku riittää tarpeisiisi! Sehän tyhjenee jo parissa kolmessa tunnissa, ehkä vielä lyhyemmässä ajassa. Omassa kiinteästi asennetussa plotterissani ei ole mitään plotterin omaa akkua, joten sellainen mahdollisuus ei juolahtanut mieleen. Kaunko mahtaa sellainen plotterin ihan oma akku kestää? Useitakin tunteja ilman latausta?
Tunnen kyllä läppärin käytön. Itselläni sen pääasiallinen käyttö veneessä on sääfaksien vastaanottaminen lyhytaaltoradiosta ja vuorovesien tiedot Pohjanmerellä seilatessa (kuten taas menneenä kesänä). Valtamerireissuilla olen käyttänyt läppäriä sähköpostiliikenteeseen Sailmailin kautta. Läppäri on sisällä karttapöydällä, jossa sille on kiinnikkeet. Läppärihän ei kestä meriveden roiskeita, joten sitä ei kannata ottaa sitlooraan. Läppäri on myös melkoinen virtasyöppö eikä senkään takia sovi jatkuvaan käyttöön - paitsi ehkä moottoriveneessä, jotka toisaalta harvoin tekevät reissuja kv kulkuvesille. Kovalevy ei ymmärtääkseni tahdo myöskään kestää avomeren röykytystä, jota ei saaristossa olekaan.
Keskustelu on nyt hiukan syrjähtänyt alkuperäisestä aiheesta, joka taisi liittyä kv. huviveneenkuljettajan pätevyyteen eikä plotterinavigointiin. Plotteri on kiva apuväline. Siitä varmaan ollaan samaa mieltä.
Jos ei plotterilla pärjää, niin pysykööt kotona.
Turha selitellä jos ja jos ja jos.
Jos kompassi hajoaa, tai kartta lentää mereen....? aina on jos, mutta plotteri on tätä päivää.
..koska vastasit juuri omaan viestiisi.
Muuten minua pelottaa että teitä on enemmänkin liikkellä tuolla vesillä. Harmittaa myös etteivät meripelastusfirmat ole pörssiyhtiöitä, muuten ostain niiden osakkeita, ainakin hommia heillä riittää tulevaisuudessa.
Toki molemmat on kytketty akustoon, jota on n. 300 Ah plus starttiakku.
Riittänyt tähän asti ihan hyvin muutaman vuorokauden reissuille.
Ja eipä noita maamerkkejä enää kovin monen tunnin päästä lähdöstä näy, joten plotteri/gps on silloin oikeastaan ainoa paikan määritykseen sopiva peli.
Täällä pohjanlahdella on ylityksessä 2/4 ajasta ettei maata näy.
Niin sen plotterin akku kestää n 8 tuntia, ja läppäri sen 3 tuntia.
Jos siis on kokoaika päällä.
Eihän kaikilla ole enää vhf puhelintakaan, ja yhtälailla se kännykkä voi hajota, tiltata?
Ei se nyt niin iso hätä ole jos läppäri/plotteri sekoaa, uudelleen käyntiin vaan.
Voihan sitä nakata ankkurin siksi aikaa, keittää kaffit ja laittaa vehe uudelleen käyntiin.
Se vasta on uusavuttomuutta, jos plotteri tilttaa, niin jatketaan summan mutikassa 40 solmun vauhtia odotellen koneen uudelleenkäynnistymistä.
laitteita siellä aavalla merellä ? On kait yhdentekevää onko sijainti muutaman mailin siellä sun täällä. Ainoastaan kompassi tarvitaan.
Tulee se ranta vastaan.
On se ihan hyvä avomerelläkin tietää sijaintinsa, jos vaikka hätä iskee.
Juuri tuota tarkoitin. Laitteiden omat akut riittävät vain toviksi! Jos satut kärsimään veneesi "black outin" vaikkapa vain Selkämerta ylittäessäsi etkä saa konetta käyntiin, kusessa olet läppärin ja plotterin kanssa. Asioiden tärkeysjärjestys muuttuu äkkiä. Ota ihmeessä kartat mukaan. Niiden ja paristokäyttöisen käsi-gps:n avulla pärjäät kauemmin. Säästä akkukapasiteettisi, jos akuissa on virtaa, VHF:ää ja kulkuvaloja varten. Mihin tarvitset plotteria/läppärin elektronista karttaa avomerellä?
Miten määrittelet kartalta sijainnin keskellä selkämerta yhtäkkiä oli sitten valoisaa tai pimeää?
Vähämpäs on maamerkkejä siellä.
Kyllä satelliitit ovat ainoa apusi nykyään.
Entäs moottoriveneilijällä, jos kaikki virta menee selkämeren keskellä eikä kone käynnisty, ei se venekään minnekkään liiku.
Silloin lie pienin ongelma on kartan puute tai gepsin pimeneminen.
Tosin se akkugepsi antaa sen sijainnin vielä sen 8 tuntia, jos vaikka pitää kutsua apua.
Ennen wanhaan sitä kutsuttiin merkkinnänpidoksi. Ei varmaan toimi enää plotteriaikakautena. Joskus pelitti vallan hyvin ilman sähköä ja jopa pimeällä.
tervetuloa 2000-luvulle.
Teitkö sen sillon lokilla, kellolla ja kompassilla.
Mahtoi olla tarkka systeemi.
Varsinkin pitkillä päiviä, jopa viikkoja kestävillä reissuilla.
Merkinnän pito on hyvin tärkeä, varsinkin ulkomerellä, jossa kortti näyttää vain valkealta paperilta, mutta siinä on koordinaatit, mitkä hädän tullen voi selkeästi ilmoittaa viranomaisille, jos on tarvis.
Olet pelottava ihminen.
Rannikkonavigoinnissa aivan riittävät välineet olikin tuossa listassa. Sen sijaan avomerella ( jos matka tosiaan kestää päiviä tai viikkoja ) tarvitaan vielä hiukan lisää välineitä, jotka eivät - yllätys - tarvitse sähköä. Näillä välineillä, taidolla ja riittävällä huolellisuudella päästään aivan riittävään tarkkuuteen. Kummasti purkkarit aikoinaan löysivät oikeaan paikkaan Atlannin toisella puolella.
lopeta toi saatanan jauhaminen, olet väärässä ja se siitä. Ilman perinteisiä yksinkertaisia navigointitaitoja ei pitäisi olla asiaa merelle.
Kolubus lähti etsimään intiaa ja löysi ameriikan.
Olis sekin keikka ollut paljon halvempi ja lyhyempi plotterilla.
Minäkö olen väärässä siksi, että sinä käytät vanhoja systeemejä?
Minä olen hyvin pärjännyt jo 5 vuotta ilman paperia, miksi en jatkossakin.
Ole sinä onnelinen papereinesi, harppeinesi ja kolmioinesi, minä seilaan näin.
Minä voisin sanoa että sinä olet täysin väärässä nykypäivänä.
Toisilla on putkitelkkarit, toisilla ei.
Toisilla on laskutikku, toisilla laskin.
Monissa maissa helmitaulu on ihan normaali kauppiaan laskin, minulla ei.
Kuinka tarkka sijaintisi on 5 päivän purjehduksen jälkeen kellolla, lokilla ja kompassilla?
Kuinka hyvin luulet pysyväsi kartalla?
Oletko vielä isoympyrällä, jos et kulje päiväntasaajaa pitkin?
Minä kyllä olen.
Joka noin sanoo.
Kyllä sillä plotterilla pärjää nykyjään. Mutta kyllähän toki veneilyssä tarvitaan muitakin taitoja, kuin navigointi- tai gps-paikantimen käyttötaitoja. Kuten hyviä tapoja ja meriteiden sääntöjä. Näitä tietoja ja taitoja karttuu kursseja käydessä ja samalla saa sitten perustaidot siitä jos joutuu kulkemaan ilman sähkölaitteita.
Tai toivottavasti Yhdysvaltojen sotavoimat eivät sulje gps-järjestelmää meiltä tavallisilta pulliaisilta tai esim. kytke häirintää päälle, niinkuin joskus tekivät.
Eihän kukaan täällä liene väittänyt gps:n olevan turha tai tarpeeton. Kysymyshän oli plotterista! Vai eikö plotteri-riippuvaisilla huviveneilijöillä ole enää käsitystä, mikä on gps ja miten gps:n antamat koordinaatit merkitään paperikarttaan? Plotteri on navigoinnin apuväline, ei todellakaan navigoinnin ainoa väline.
Miksi sinulle ei riitä gps:n antama tieto merien ylityksessä? Mitä muuta tietoa plotterisi antaa samassa tilanteessa?
Se 5. vrk:n sijainti valtameren ylityksessä on ihan riittävä vaikka pelkällä kompassilla ja lokilla arvioituna. Tarkan sijainnin tarvitset vasta parin viikon päästä, kun alat lähestyä rannikkoa.
Kerro myös paljonko maksaa plotterin karttakortit vaikkapa täältä Karibialle. esim. Navionicsin kartat on tosi kalliita. Gps paperikarttakopiot on taloudellisesti edullisempi ratkaisu. Niillä pärjää mainiosti ja varmemmin kuin huviveneplottereilla.
Mistä ostaa.
Ilmaiseksikin niitä löytyy, kuten avauskoodeja.
Siis läppäriin ja plotteriin.
Plotterihan on gps, johon on se sinun paperikarttasi laitettu digitaliseen muotoon.
Kyllä 5 päivässä ehtii mennä jo mukavasti vinoon, suositeltavaahan on korjata kurssi kerran päivässä. Plotterilla sen tekee ihan yhtä näppärästi kuin paperikartalla, ja vaikka jatkuvana toimintona.
Minkä valtameren ylität viikossa?
ilman karttaa, kompassia ja ilman sitä plotteriasi vaikka seuraavatkin viisi vuotta. Jos kumminkin joskus lähdet seilaamaan sisämertamme kauemmaksi, ota sentään merikartat mukaan. Suosittelen ihan vaan kokemuksen perusteella (vaikka veneessäni on nykyaikainen elektroniikka). Karttojen ja harppien vertailu helmitauluihin ja museovirastoon yms taisi viitata lapsenomaiseen elektroniikka-uskoosi. Kyllähän lelut kivoja on, mutta kannattaa lukea edes plotterin käyttöohje. Sielläkin muistutetaan teikäläisten varalle, että laite on ainoastaan navigoinnin apuväline.
Vastasin provoosi, vaikka en ole se henkilö, jota halusit moitiskella.
En väittänyt purjehtivani viikossa valtameren yli - lukaise viestini uudelleen!
LasPalmasista St.Lucialle kesti runsaat 15 vrk enkä tarvinnut plotteria enkä pc:n elektronisia karttoja missään vaiheessa (kyllä sellaisetkin oli). Käytännössä riitti määränpääkoordinaattien näppäily gepsiin ja vrk-merkinnät siihen halveksimaasi paperikarttaan (P.Atlantin yleiskartta). En keksi yhtäkään syytä, miksi plotterin olisi pitänyt olla päällä. Pelkkä gps vie sähköä vähemmän kuin plotterin iso lcd-näyttö.
Pacifin ylitys kesti huomattavasti kauemmin (yli kuukausi Panamasta Tahitille, seuraavat legit parin kolmen viikon pätkissä). Tyyni meri on Atlanttia monin verroin isompi. Plotteria en oikeasti tarvinnut missään, pc:n elektronisessa kartastossa oli karkeitakin virheitä. Pelkkään elektroniikkaan luottamalla olisin navigoinut riutoille monessakin paikassa. Pohjoisilla Vanuatun saarilla karttavirhe oli hiukan yli 5 mpk!! Kannattaa muistaa sekin, että mannerlaattojen välisellä vulkaanisella alueella syntyy ja häviääkin riuttoja. Kaikki perinteiset navigointitaidot tarvitaan, pelkkään plotteriin uskominen voi olla kohtalokasta.
Pidä sinä oma mielipiteesi, mutta älä tuputa plotteriuskontoasi enempää! Opettele navigoimaan ilman plotteria - ihan vaan kaiken varalle.
Käytän ammattini vuoksi kaikkia viesteissä mainittuja laitteita ja kojeita, siitä huolimatta merkitsen paikkani kartalle säännöllisin välein.
Suosittelisin teille kaikille sitä samaa.
Kolumbus löysi tosiaan Amerikan, eikä Intiaa, Mutta hän tuli takaisin kertomaan mitä oli löytänyt.
Siinä jos missään oli aitoa merenkulkua.
Hirarkia täynnä.
En toki moiti ketään, ei nyt anneta asioiden mennä henkilökohtaiselle tasolle.
Minulla ei ole vielä menoa maailman merille, itämeri riittää.
Siellä olen pärjännyt plotteri/läppäri systeemillä.
Kartat on jossain laatikon pohjalla, ja olen niitä opetellut käyttämäänkin.
Vaan empä ole tosiaan 5 vuoteen tarvinut, kauin jossa olen käynyt on gotlanti.
Ei tarvitse loukkaantua, jos joku ei "vanhoilla" systeemeilla halua kulkea, kun uusi tekniikkakin pelaa.
Ei ne siirtyneet ritat tai hiekkapankit ole sen enmpää vanhoissa paperikartoissa kuin plotterin kartoissa, samat karttavirheetkin on, ellei niitä ole uudempiin elektroonisiin karttoihin korjattu. Usein pallonkiertäjien paperikartat ovat aatamiakin vanhempia, plottereissa päivitetympiä.
On vain näppärää kuin kartta ja gps on yhdistetty, ja kun se toimii, niin miksi ei.
Klassistakin navigointia hallitsen, olen käynyt navigaatiokurssit (3 kpl) matematiikkakin on hallussa.
Ja jos oikein saivarrellaan, niin sekstanttiakaan ei tarvitse astronavigointiin ja siihen perustuvaan paikanmääritykseen.
Tässäkin läppäri on näppärä, kun siihen esim löytyy valmiit laskentaohjelmat, joilla sijainti tulee sekunnissa.
Hyvä laskinkin ruksuttaa minuutteja.
Ei se että käytän nykyaikaisia menetelmiä, tarkoita että en hallitse vanhoja.
14 v. poikanikin hallitsee sijainnin paikantamisen taivaankappaleista.
No siinähän paljastui sekin, että sinä plotteriveneilijä olet pysyttellyt jatkuvasti lähivesillä eikä sinulla ole erityisempää kokemusta merenkulusta. Se, että kerroit 5 vuoden kuluessa käyneesi Gotlannissa, oli ilmeisesti omasta mielestäsi jonkinlainen saavutus. Sinua voisi kertomasi perusteella yhtä hyvin pitää aloittelevana amatöörinä, jolta puuttuu kokemuksen mukana tuleva arvostelukyky.
Opit arvostamaan halveksimiasi navigointivälineitä, jos joskus rupeat liikkumaan merillä. Plotteri ei ole syrjäyttänyt merikarttoja, harppia yms "museokamaa". Näköhavainnot ovat plotteria varmempi rannikkopurjehduksen menetelmä, myös pimeällä. Tutkakin on usein luotettavampi navigointiväline kuin elektroninen kartta.
Eipä tietenkään uusia riuttoja (tai juuri syntyneitä vulkaanisia pikkusaaria, joita on mm Tongan ja Fidzin välisellä merialueella), hiekkapankkeja yms ole merkitty vanhoihin merikarttoihin. Sen ymmärtää jokainen. Turha kuvitella myös, että Etelämeren elektroniset kartat olisivat jotenkin parempia kuin cruisereiden käyttämät paperikarttakopiot. Monet "eksoottisten" alueiden kartat perustuvat yhä ikivanhoihin karttoihin, joissa painkanmääritykset on aikanaan tehty astronavigoinnin perusteella. Punaisella merellä voi esiintyä parin mailin virheitä, Intian valtameren alueella jopa 5 mailin karttavirheitä. Aivan samat karttavirheet näyttivät olevan uusissa cmap-kartoissa kuin niissä vanhoissa paperikartoissakin!
Näkö- ja tutkahavainnot ovat ehdottomasti varmempia kuin plotteri. Plotteri on pelkkä apuväline, joka ei korvaa muita navigointimenetelmiä. Se ei myöskään korvaa ns. talonpoikaisjärkeä.
Tietokone on mukava apuväline pitkillä reissuilla, mutta vain niin kauan kuin se toimii. Sama koskee muutakin elektroniikkaa. Tehkääpä itse pitkiä purjehdusreissuja ja kehukaa "nykypäivän elektroniikkaanne" vasta sen jälkeen ;)
Sattui itselle muutama vuosi sitten: Vaimo oli puikoissa ulkona. Satuin pentterissä käydessäni vilkaisemaan sisäohjaamossa olevaa plotteria. Sen mukaan väylä kulki juuri sivuuttamassa olemamme saaren pohjoispuolella. Ja plotterin mukaan vaimo navigoi kortilla sivuutusta eteläpuolelta. Ryntäsin kannelle. Aivan nätisti kuitenkin olimme okeiden keppien välissä saaren eteläpuolella. Plotterin kartaan väylä oli merkitty väärälle puolelle saarta. Huomasin vielä samalla alueella lateraaliportin, joka oli plotterin kartalla aivan väärässä paikassa.
Purjehdin kolme vuotta sitten Brasiliasta Pirunsaarille. Elektroninen kartta näytti ko. saaret kulmikkaina möhkäleinä. Se ei ollut yllätys. Näinhän elektronisista kartastoista monet muutkin saaret olivat puuttuneet. Yllätys oli se, että elektroniikkakartta näytti täysin pieleen. Sama karkea virhe oli kahdessa erilaisessa elektronisessa kartassa. Niiden mukaan navigoiden olisi tullut haveri. Onneksi oli tutka, josta saaret oli yöllä helppo paikantaa. Kun aamun valjetessa oltiin ankkurissa Ile Royalen itäpuolella, elektroninen kartta näytti ankkuripaikan saaren länsipuolelle.
Australian Darwinissa ankkuroidessamme elektroninen kartta "väitti", että olemme kaukana kuivalla maalla.
Kotirannoilla elektroniikka-kartat ja pikkuplotterit näyttävät toimivan tyydyttävästi, onneksi. Muutenhan venevakuutusten maksut olisivat nykyistäkin jyrkemmässä nousussa. Nykyveneethän eivät kestä juuri minkäänlaisia pohjakosketuksia.
Pitää sanoa että, voihan kiesus.
99% suomalaisista veneilijöistä on siis mielestäsi alittelijoita.
On varmaan hieno sulka hatussa kun on käynyt kauempana kuin naapurikolleega saunan lauteilla.
Pienestä ne toiset repivät egoonsa kohotusta.
Minulle riittää hyvin nämä kotivedet, enkä silti pidä itseäni sen huonompana veneilijänä.
Tuollaiset ylimieliset ääliöt ovatkin pursiseurojen kerma.
Muistuttaa pikkaisen esikoulun hiekkalaatikkoleikkejä, "minä olenkin käynyt kauempana kuin sinä" heh.
Purjehdi sinä just siellä missä lystäät, ja juuri sellaisilla varusteilla kun hyvältä tuntuu.
Luulen että seurakaverisi ovay vain tyytyväisempiä, mitä kauempana käyt.
Minusta tekstin pointi oli kuitenkin ihan hyvä ja selkeä. Myönnän, että hiukan kateellinen olen heille, jotka ovat päässeet toteuttamaan unelmaansa.
Mielenkiintoista keskustelua ;)
Mielestäni jokaisen joka vähänkään vakavammin vesillä liikkuu pitäisi ymmärtää ns. perusteet sekä tarvittaessa sitten löytään "kotiin" vaikka ilman sähköjä - jos sinne merelle itse mennään ja omin voimin tullaan myös pois.
Itse ajan aina "manuaalisti" eli optisesti ja sitten käytän joko plotteria tai läppäriä rinnalla "tukena ja varmistuksena" - lähinnä nyt väylien ulkopuolella ja pimeässä.
Esimerkki viime viikonlopulta: reilussa slöörissä ajoin yksin valaistua väylää ja reitti satamaan oli ilman valoja - valaisematon pätkä ehkä noin 1 mpk - tosin tuttu ennestään. Oli täysikuu joten hyvin näki, ensin ihan linjojen avulla ja sitten silhuetista - varmistin läppäristä että kierrän erään matalan riittävän kaukaa. Sitten vaan satamaan sisään Maglite 3D-"valonheittimen" avulla :)
Ilmankin nykylaitteita pärjää mutta kyllä ne helpottavat tosi paljon ja tuovat varmuutta - on se vaan edistystä.
Veijo
ps
kahdentaminen on kova juttu, kaverini on venekauppias ;)
siis nimimerkille "kartattomalle", joka väitti, että "Näköhavainnot ovat plotteria varmempi rannikkopurjehduksen menetelmä, myös pimeällä." Tämä on kyllä mierda del toroa itseään. Pimeässä ihmisen näköhavainnot ovat totaalisen epäluotettavia. Syvyysnäkökään ei toimi kunnolla.
Plotteri ei ole 100% luotettava, lähinnä ilmeisesti kartta-aineistojen virheiden vuoksi. Laite siis kyllä tietää sijainnin mutta kartta ei. Siitä huolimatta puhuu paskaa jokainen, joka väittää näköhavaintojen olevan plotteria varmempia paikanmäärityksessä. Ihminen häviää koneelle aina!
Vierailin pojan työpikalla,tankkerin sillalla. Ko aluksessa ei käytetä paperikartoja, ne ovat jossakin kaapissa. Täytypä kysyä millaista 'merkintä laskua' käyttävät.
Heti seuraavassa tankkerissani minäkin siirrän kortit kaappiin. Täytyyhän sitä nykykyaikainen olla.
Ei tullut samalla käydessä kysyttyä siitä merkinnänpidosta?
Ei tietenkään. Kumma, että asia kääntyi johonkin "veneseuran saunanlauteilla"-tyyppiseen höpötykseen. Se ei ollut tarkoitus eikä kaikilla ole edes mitään tarvetta "kehua" purjehduksiaan. Venesatamat on täynnään veneitä, joilla 26-30 arkipv:n vuosilomalla ehtii mainiosti seilata kotivesiä kauempana. Moni tekee niin ja tuskin rehvastelee sitä minään saavutuksena.
Pointtini oli se, että kotivesillä plotteri näyttää useimmiten oikein (milloin muuten viimeksi päivitit plotterisi kartat?). Muualla sen sijaan esiintyy suuriakin karttavirheitä. Niitä esiintyy tietenkin myös paperikartoissa, mutta paperikartat eivät ole sähkölaitteista riippuvia. Elektroniikka ja suolainen merivesi on tunnetusti huono yhdistelmä. Navigoinnissa ei kannata luottaa yhteen ainoaan menetelmään, ei varsinkaan pelkkään plotteriin tai läppäriin.
Joku väitti jopa, että näköhavaintokin on elektroniikkaa epäluotettavampi! Tuskin kirjoittaja sentään oli ihan tosissaan. Jos hän näkee ja kuulee keulansa edessä kuohuja, ajaako hän niihin jos plotterin mukaan voi ajaa? "Ei voi olla kivi", koska ei näy plotterissa?
Entä linjataulujen valot, sektoriloistot? Eikö niitäkään tarvitse uskoa, jos plotteri näyttää toisin?
Ihmissilmän fysiologiaa siteeratessaan kirjoittaja jätti kertomatta sen haitan, mikä kirkkaasta plotteriruudusta on pimeäajossa. Hämäränäkö ei toimi, kun silmä on adaptoitunut näyttöruudun kirkkauteen. Käytännössä on helppo havaita, että sitlooran/ohjaamon täysi pimeys helpottaa näkemistä. Myös etäiset kulkuvalot ja majakat alkavat erottua, kun häiriövalot sammutetaan. Suomen latitudeilla kesäöinä ei edes tule sellaista pimeyttä, ettei mitään rannikon hahmoja erottaisi.
Sama asia kuulohavaintojen kanssa. Koneen ollessa käynnissä sumussa liikkuessa kuulee ääniä huonommin kuin purjein liikkuessa.
Näkö- ja kuulohavaintojen tekeminen kuuluu jopa Colregsiin. Miksi näköhavaintoja pitää vähätellä ja kuvitella plotteria tärkeämmäksi?
Turvallisia syyspurjehduksia!
Paperikartat ovat kyllä naviskan laatikossa, aivan totta mutta kyllä ne silti "käytössä" ovat.
Syitä siihen että laivoja ei enää ajeta "merikortti polvella" on useita mutta kyse onkin ammattilaisista jotka ovat opiskeleet alaa vuosia sekä lisäksi seilanneet vielä enemmän.
Mutta kysypäs pojalta miten merikorttien kanssa siellä toimitaan?
Ps
merkintälasku ja merkinnänpito ovat yhdyssanoja - ihan oikeita merenkulun käsitteitä - jos et usko niin kvg
Nyt äkkiä kertomaan sille pojallesi että hänellä on kauhean vaarallinen ja ei-hyväksytty tapa kulkea merellä.
Se on ehdottoman kiellettyä kulkea vain elektronisilla kartoilla, se on törkeimmistä törkein laiminlyönti merellä.
Elektroniset kartat näyttävät ihan pieleen, ja sähköjen pimenemisiä tulee veneissä yhtenään.
On todella huonoa merimiekäytöstä ja merimiestapojen halveksimista tehdä noin.
Kyllä täällä kunnon merikarhut, jotka ovat käyneet jopa rannikkokipparikurssit ja kaikki, käyneet isoilla merillä ja tuntevat merenkulun salat syvällisesti, sanovat että paperikartta, harppi ja kolmioviivain ovat ainoat todelliset navigointivälineet, muut ovat vain kivoja leluja.
Mihin tämä maailma menee, kun ammattilaisetkaan eivät tajua vanhoja museoviraston suosittelemia navigointimenetelmiä
APUA ei merelle enää koskaan, se on vaarallisia ihmisiä täysi.
ihan näiden "museovälineiden" käyttö - se on osattava jos meinaa tutkintoja läpäistä.
Ihan kuin kaikessa muussakin ammattiopuolella ensin opiskellaan perusasiat (kuten kartan, navigointivälineiden yms käyttö) ja sitten vasta edetään "hienompiin" järjestelmiin joilloin myös ymmärretään näiden järjestelmien heikkoudet ja puutteet.
Näyttää vaan hupipuolella olevan niin että "hienoja" laitteita käytetään ymmärtämättä sitten ihan perusteita.... onko se sitten niin välttämätöntä "ymmärtää" huvikseen liikkujalle niin tiedä sitten.
Pitää ajaa joku pimeäajokoe, jos ei aio veneillä pimeässä?
ilmailussakin on eri lupakirja päivälentoon, yölentoon ja täys mittarilentoon.
Eikö samaa voisi soveltaa merellä.
suomen suvessa harvan tarvitsee pimeässä veneillä.
Osin totta: Kaikki ilmailijat eivät tarvitse yö-VFR- tai IFR-kelpuutuksia. Eivätkä kaikki veneile pimeässä. Toisaalta, jos katsoo tarvitsevansa kansainvälistä huviveneen kuljettajan pätevyyskirjaa, on taivuttava sen myöntämisen edellytyksiin. Oma veneilykautemme ulottuu kevyesti siihen aikaan, jolloin vallitsee täydellinen pimeys. Osa maastosta on täynnä valaistuja turvalaitteita, osa on säkkipimeätä, vailla ainuttakaan valolähdettä. Valojen lukutaito ja perinteisten välineiden käyttötaito on välttämättömyys.
satamaan? Se eka pimeäajosi voi tulla yllättäen. Säätilan muutos, tekniset ongelmat tms yllätys tai virhearvio voi muuttaa retkesi aikataulua niin, että äkkiä huomaatkin olevasi pimeäajossa. Elokuun yöt ovat aika pimeitä, vaikka syksyllä et enää veneilisikään. Eikö olisi sittenkin fiksumpi harjoitella pimeäajoa etukäteen eikä pähkäillä osaamattomuuttaan tositilanteessa?
Vertauksesi ilmailuun oli huono. Yhtymäkohtia hitaasti liikkuviin vesikulkuneuvoihin taitaa olla todella vähän. Entä maantieliikenteessä? Ei tarvitse harjoitella liukkaan kelin tai pimeän ajoa, jos ajaa vain kuivalla kelillä ja valoisana aikana??
Vaikka ei ole kuin VFR.
Miksi siis ei huviveneen kuljettajan.
Naurettavana ristiriitana taas radiopuhelinhoitajan todistusta ei tarvitse lainkaan, ja kun se suorittaa suomenkielisenä, se kelpaa kaikkialla.
Ilmailussa taasen pitää radiopuhelinhoitajan todistus olla kansaenvälinen jos lentää rajojen yli. Suomenkielisellä lennellään vain suomessa.
Ilmailukausi kestää ympäri vuoden, eikä silti tarvitse lentää pimeässä.
Sama homma voisi olla täysin hyvin veneilyssä.
Itselläni kyllä sujuu yösuunnistus, niin ilmailussa kuin veneilyssä.
usassa on esim sunday driver ajokortti, jolla ei saa ajaa pimeällä.
Jos et osaa laskea veneesi matka-aikaa, ja suunnitella sitä niin että olet perillä ennen pimeää, miten on mahdollista läpäistä saaristo/rannikko kipparin kurssia?
Lentokoneellakin voi joutua yllättävään lumipyryyn, jolloin IFR olisi oltava, mutta kun hätä ei lue lakia.
Muistaakseni nykyään on vain VFR ja IFR kelpuutukset. Vanha yö-VFR sisältyy nykyiseen VFR'ään.
Kansainvälinen huviveneen kuljettajan lupakirja nimensä mukaisesti kansainvälisesti hyväksytty dokumentti. Vai enkö ehkä ymmärtänyt kirjoittajan pointtia? Toinen mahdollisuus on, että kirjoittaja sekoittaa lupakirjan Svel:n Venepäällikön tutkintoon, joka lienee puhtaasti kotoinen viritelmä.
Jos veneessä on VHF on asennettuna, niin on sekä veneellä oltava aluksen radiolupa että vastuullisella käyttäjällä SRC-pätevyys. Oma SRC:ni opeteltiin myös tankerona. En muista, tuliko tentissä esiin.
Edelleen yö vfr on lisäsuoritus.
Tällä hetkellä olevat lisätutkinnot VRF:ään
- NF, Night Flight eli yölentokelpuutus
- IR(A)/(H), Instrument Rating eli mittarilentokelpuutus
- FI(A)/(H), Flight Instructor eli lennonopettajan kelpuutus
- IRI(A)/(H), Instrument Rating Instructor eli mittarilentokouluttajan kelpuutus
- CRI, Class Rating Instructor eli luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutus
- TRI(A)/(H), Type Rating Instructor eli tyyppikouluttajan kelpuutus ja sitä hieman suppeammilla oikeuksilla olevan simulaattorikouluttajan valtuutuksen SFI(a)/(H), synthetic Flight Instructor sekä vielä rajoitetumpi MCCI(A)/(H), Multi-Crew Co-operation Instructor eli ohjaamoyhteistyökouluttajan valtuutus
- TR(A)/(H), Type Rating eli tyyppikelpuutukset
- AGRO, Agricultural Flight eli maa- ja metsätalouslentäjän kelpuutus
- TOW, Towing eli hinauslentäjän kelpuutus
- TOWK eli hinauslentokouluttajan oikeus
- FF eli metsäpalolentokouluttajan oikeus
- SEA eli luokka- tai tyyppikelpuutukseen sidottu vesilentokelpuutus (esim. SEP(SEA))
- RT, Radiotelephony Ratings eli rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutus
Ymmärsinkö oikein, että sillä pimeäajokokeella saat kuitattua kv. kirjaan vaaditun näytön käytännön veneilytaidoista? Vaatimus se ei kuitenkaan ilmeisesti ole, vaan yhä kelpaa vanhaan tapaan esim. seuran kirjoittama todistus.
Mutta ajatuksena tuo on ihan hyvä. Tietysti ihan kokeenakin, jotta seuroihin kuulumattomille on selkeä polku pätevyyskirjan saamiseen. Mutta vielä enemmän miellyttää ajatus siitä, että halukkaille on tarjolla kohtuullisella hinnalla ja vaivalla tilaisuus pimeäajon harjoitteluun. Onhan sitä nimittäin hyvä treenata edes vähän, mutta kuten liukkaankelin ajoakaan ei parane treenata omin päin kaduilla, ei välttämättä ole hyvä ajatus lähteä omalla veneellä pimeään ilman kokenutta ja osaavaa kouluttajaa/ohjaajaa/valvojaa.
Ymmärsit kyllä oikein, eli tämä pimeänajokoe käy myös kansainvälisen huviveneen kuljettajan pätevyyskirjan käytännön veneilytaitojen todistuksena.
Ennen kokeeseen pääsyä taustalla on kuitenkin syytä olla vähän käytännön veneily kokemusta sekä teoria navigoinnista, esim. rannikkolaivuritutkinto suoritettuna.
kansaenvälisen huviveneenkuljettajan tutkintoon, se rannikkokipparikurssi?
En tunne muiden veneilyseurojen käytäntöä, mutta ainakin meillä on suhtauduttu melko penseästi taitotodistusten kärttäjiin. Hyvin tunnetut merenkävijät, joilla on kunnolliset lokikirjat taitojensa todisteena, ovat niitä poikkeuksellisesti saaneet. Kaikki muut on pyritty ohjaamaan kursseille, tenttiin ja käytännön kokeeseen. Seura ei tästä ainakaan taloudellisesti hyödy, vaan joutuu nojaamaan vapaaehtoisten hyväntahtoisuuteen.
tässä suora lainaus mitä vaaditaan:
a) kopio voimassa olevasta ajokortista tai ajokortin saamiseksi vaadittavasta lääkärintodistuksesta
b) kopio Merenkulkulaitoksen hyväksymän veneilyjärjestön antamasta koulutustodistuksesta, josta ilmenee Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission päätöslauselman No. 40 (1998) vaatimusten täyttyminen
tai
kopio Suomen Navigaatioliiton myöntämästä rannikkolaivurin todistuksesta. Navigaatioliiton myöntämä saaristolaivurintodistus voidaan myös hyväksyä suorittamalla täydentävä koe virta-, sorto- ja vuorovesilaskelmista
tai
muu todistus vastaavasta navigoinnin teoriatason osaamisesta (v. 1983 kesäkuun jälkeen hankittu)
c) SPR:n EA1 kurssitodistus tai vastaava (korkeintaan 3 vuotta vanha)
d) todistus riittävästä käytännön veneilytaidoista (todistuksesta on käytävä ilmi, ovatko taidot riittävät moottori- vai/ja purjeveneelle)
e) hakijan passivalokuva (1 kpl)
Kohdassa b) mainittuja muita todistuksia ovat esimerkiksi:
* sotilasveneen kuljettajankirja
* venepäällikkötutkinto (SVEL)
* meripartiolaisten kipparikurssin todistus
* merenkulku-upseeri
* veneenkuljettajan koulutus (Merisotakoulu)
* Keski-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskuksen kurssitodistus
* kuljettajan pätevyyskirja tai muu ylempi, ammattimaiseen merenkulkuun tarkoitettu, kansipäällystön pätevyyskirja
Mikäli hakijalla ei ole mitään todistusta teoriaosaamisestaan, hänelle pidetään tentti alueellisessa tarkastusyksikössä. Hyväksytty tenttisuoritus rinnastetaan kohtaan b.
Merenkulkulaitoksen hyväksymän veneilyjärjestön koulutustodistukseen voidaan liittää myös järjestön antama vahvistus kohtien c) ja d) vaatimusten täyttämisestä.
Mikäli hakija haluaa pätevyyskirjaan myös "I" eli sisävesikelpoisuuden, on hakijan erikseen todistettava, että hänellä on riittävät tiedot Euroopan sisävesien liikennesäännöksistä (eli CEVNI-säännöt).
Ennen 1.1.2004 myönnetyt kv. huviveneen kuljettajan pätevyyskirjat pysyvät edelleen voimassa, mutta niiden kelpoisuutta ulkomailla ei voida taata. Vanhat pätevyyskirjat vaihdetaan uusiin ilman lisätutkintoja.
mikä on noin niuho seura, että osaisivat ihmiset sitä välttää?
ole omassa seurassasi yleisesti tunnettu ja tunnustettu merenkävijä tai ainakin lokikirjojen mukaan sellaiseksi todistetuksi tullut? Enpä usko yhdenkään kommodorin missään seurassa nimeään sellaisen hemmon tarjomaan proopuskaan piirtelevän.
että heitin seurassaan vain "Hyvin tunnetut merenkävijät, joilla on kunnolliset lokikirjat taitojensa todisteena, ovat niitä poikkeuksellisesti saaneet." Ei meidän seurassa mitään lokikirjoja ole kyselty tai mitään muutakaan todisteita. Luultavasti jokainen proopuskan saanut on useamman vuoden ollut seuran jäsen, mutta ei ole tarvinnut olla mikään "erityisen tunnettu merenkävijä". Ihan normaaleille perusveneilijöille niitä on kirjoitettu.
Mielenkiintoista. Kovin kevein eväin ovat lähteneet kommodorit nimeään kirjoittamaan. Ainoa oikea todistus kuvaamassasi tapauksessa olisi sellainen, jossa n.n. todistetaan olleen useamman vuoden seuran jäsen ja väittää omaavansa k.v. päätevyyskirjaan vaadittavat tiedot ja taidot. Suurissa seuroissa, joissa kaikkia jäseniä ei mitenkään voi tuntea, jää suurimmalle osalle lokikirja ainoaksi todisteeksi. Seuran jäsenyys ei taida edellyttää muuta kuin joko parin kaverin suositusta tai saaristolaivurin kussin läpäisyä - kumpikaan ei takaa tässä tarkoitettua pätevyyttä.
Mitkäpä muuten ovat ne normaalien perusveneilijän taidot? Svellin sivuilta voi kurkistaa mitä esim venepäälliköltä edellytteään. Merenkulkulaitos on määritellyt asian laveammin. Itse toivoisin, että normaalin perusveneilijän tietotaito todella olisi tuolla tasolla
Eihän MKL vaadi kuin erittäin epämääräisesti "riittävien käytännön veneilytaitojen" todistamista. Jos on muutaman vuoden veneillyt eikä kovin montaa yhteentörmäystä tai karilleajoa tms. ole saanut aikaan, niin kyllähän tuo edellytys täyttyy.
Lyhyesti: MKL toivoo voivansa myöntää pätevyyskirjat auditoidun koulutusputken läpäisseille venepäälliköille.
Kun lukee edelleen, millaisin esimerkein MKL toivoo todistuksen saavansa, saa samalla käsityksen siitä, mitä asetuksella ja sen perusteella annetuissa määräyksillä tarkoitetaan. Lisäksi esitetään perusteltu toive siitä. että "Pätevyys huviveneen kuljettamiseen kansainvälisillä matkoilla on osoitettava ensisijaisesti
sellaisen veneilyjärjestön todistuksella, joka seuraa koulutustoimintaansa ja todistuksenantoaan
laatujärjestelmän avulla ja jonka laatujärjestelmä arvioidaan hyväksytyllä tavalla määräajoin." Tätä ei vaadita ehdottamasti vaan ensisijaisesti. Seuroissa on veneilijöitä, jotka ovat purjehtineet vuosikausia kansainvälisillä veisillä, ilman tätä koulutusta. Mutta heidät varmasti tunnetaan ja heillä on varmasti lokikirjansa kunnossa.
Se, että on muutaman vuoden onnistunut ajelemaan kolistelematta pahemmin, ei vastaa lähellekään tässä tarkoitettua käytännön venelytaidon tavoitetta. Toivon todella, että pursiseurat ovat olleet vastuullisia tässä. Virallisen asiakirjan myöntämisen perusteena olevaa lausuntoa ei pitäisi aivan köykäisesti antaa. MKL on ohjeistuksessaan nimenomaisesti halunnut välttää näitä hyvä-veli-todistuksia.
näköjään vähän sekoittanut asioita mielessäsi. Tuo sinun lainaamasi teksti liittyy vaatimusten kohtaan b eli teoriaosaaminen, EI kohtaan d eli käytännön veneilytaidot. Käytännössä ainoa muutos on se, että Navigaatioliiton laivurikurssien rinnalle on tullut myös muita "rivikansalaisen" koulutusvaihtoehtoja, jotka kelpuutetaan teoriaosaamisen näytöksi. Niihin voidaan liittää myös todistus d-kohdasta, mutta MKL:n sivuilla ei edes vihjaista, että se vaadittaisiin tai anneta mitään kriteereitä sille, millainen d-kohdan todistuksen pitäisi olla (paitsi se, että purje- ja moottoriveneosaaminen pitää mainita erikseen). Totta on, että tämä asia ei tule selvästi esille MKL:n tiedotuslehdessä 8/2003 olevasta tekstistä, mutta veneily.fi -sivustolla on avattu MKL:n oma tulkinta selvemmin näkyviin.
Ennenkään (ainakaan 2004 alkaen, vanhemmasta ajasta en muista varmasti) ei kv.kirjaa saanut pelkällä seuran todistuksella, vaan rannikkolaivurikurssi ja EA I piti olla.
Tuo lausumasi "heillä on varmasti lokikirjansa kunnossa" onkin sitten lähinnä koominen, koska huviveneilijän ei tarvitse mitään lokikirjaa pitää. Lokikirja on siis ihan kunnossa myös silloin, kun sitä ei ole lainkaan.
Menivätköhän ne sekaisin sittenkään? Siteerattu määräysteksti alkaa sanoilla 'Pätevyys' vailla liittymää sen paremmin teoriaan kuin käytäntöön. Pätevyydellä ymmärretään yleensä näiden yhdistelmää.
Huomasit varmaan myös, että muualla esiintyvässä listassa - joka tosiaan liittyy teoriaan - mainitaan sellaiset pätevyydet, jotka sisältävät myös käytännön taitojen testaamisen.
Vaikka määräykset ovatkin väljät ja mahdollistavat myös kavereille kirjoitetut katteettomat todistukset, on melko selvää, mitä niillä on varsinaisesti tavoiteltu.
Sen sijaan olet oikeassa siinä, että Suomen laki ei edellytä lokikirjan pitämistä huviveneessä. Hauska looginen erhe on sijaan se, että olematon voisi kunnossa tai epäkunnossa. Omaan veneilyyni säntillinen lokikirjanpito sisältyy itsestäänselvyytenä. Perhepurjehtijalla saattaa olla toisin, mutta minä en tunne yhtäkään avoimelle merelle matkailevaa, joka ei pitäisi lokikirjaa. Mutta pakkoahan sen pitämiselle ei tosiaan ole. Ilkeästi tekee mieli kysyä, että ovatkos ne veneen varusteetkin vain sallimassa minimitasossa?
ei ole oikein mieltä vedota siihen MKL:n määräyslehtiseen, kun heidän omilla sivuillaan on selvästi väljempi tulkinta.
Mikä looginen virhe on väitteessä, että olematon ei olisi riittävässä kunnossa, kun vaatimusta ei ole? Ilmaistaan asia toisin: kun vaatimus on nolla, niin nollatason suoritus on "kunnossa". Tästähän on kysymys: ei ole olemassa mitään vaatimusta lokikirjasta, joten "ei-kunnossa" -tilannetta ei ole olemassa.
Sama liittyy niihin varusteisiin: vene on kunnossa, jos siinä on lain vaatimat varusteet. Voit olla sitä mieltä (enkä olisi itsekään kovinkaan eri mieltä), ettet sellaisella varustuksella merelle lähtisi, mutta et voi sanoa, että varustus ei olisi "kunnossa". (Jos olisit esim. vuokrannut veneen sitä näkemättä ja ilman täsmällistä kuvausta varustelusta, niin et voisi vaatia rahoja takaisin tuolla perustelulla.)
huomasin vahingossa poistaneeni pätkän tekstiäni vastauksesta: jos MKL tarkoittaisi, että myös käytännön veneilytaitojen pitää olla sen määräystekstin tiukemman tulkinnan mukaisesti osoitetut (ja että vallitseva käytäntö, että muutaman vuoden veneilykokemus riittää ilman tarkempia kriteereitä), niin silloin he luonnollisesti poistaisivat omalta verkkosivustoltaan väljemmän tulkinnan.
Tämä keskustelu navigoitiin nyt täysin kiville, mutta olkoon.
Totean vain uudelleen, että olemattomalla ei voi olla ominaisuuksia. Sen sijaan jos lokikirja on olemassa, sille voi päteä "heillä on varmasti lokikirjansa kunnossa"
Lähestytään sitten jälleen aavistuksen sitä asiaa: On täysin oikein vedota diarioituun määräykseen. Sitä vastoin verkkosivuston pokeavaan sisältöön ei voine tehokkaasti vedota. Käytännön syistä sääntöä on väljennetty, mutta tavoiteltu pätevyyden taso on hyvin selkeästi kuvattu.
Ja vielä: Pursiseurat ovat nähneet hyväksi vaatia lain edellyttämän vähimmäistason ylittävän varustuksen katsastamilleen ja täten seuraan rekisteröimilleen veneille. Samoin ainakin jotkut seurat ohjeistavat jäsenistönsä käyttämään lokikirjaa. Esimerkkinä Porin Navigaatioseura ja omamme.
Oman seuramme venepäällikkökurssilaisten edellytetään täyttävän ja käyttävän lokikirjaa kaikilla koulutusmatkoilla. Ehkäpä lopettavat sen päällikköviirin nostettuaan.
Sillä nyt ei ole v***nkaan väliä, mitä jotkut järjestöt vaativat.Ei todista niin yhtään mitään mistään.
Ainakin se todistaa, että järjestyneen veneilyn piirissä on nähty hyväksi ja turvalliseksi edellyttää enemmän kuin lain vaatima minimi. Vai mikähän on turvallinen urasyvyys auton renkaissa, se minimikö?
Olisiko jollain muulla myös kokemusta tällaisesta pimeänajo kokeesta, ehkäpä on joku joka ei läpäissyt koetta?
gps vs perinteinen navigointitaito- Tähänkö tämä keskustelu meni? Perinteinen navigointitaito vastaan gps plotterit? Yksi tai kaksi itsepäistä kaveria väittää että gps plotteria enempää taitoja ei tarvitsee ja muut nauravat ja pelkäävät samalla. Kuinka voi vesille lähteä ymmärtämättä sitä perusasiaa, että gpslaitteet ovat apulaitteita!
Eihän kukaan ole väittänyt että taitoa ei tarvi, taitohan nyt on ihan perusasiaa, yläasteen kamaa.
Mutta nykyaikana pärjää hyvin ilman korttia ja viivainta.
Ja eikös tässä pitänyt palata takas alkuperäiseen asiaan, etkä silti sitä tehnyt?
Tampereen Navigaatioseuran venepäällikkökurssin päätteeksi pidetyssä tutkintoajossa ei ajettu pimeässä. Syksyinen usva rajoitti näkyvyyttä riittävästi.
Kurssin loppuun käyneistä kukaan ei reputtanut. Raskaan ja pitkän kurssin muutamat päättivät ruorimiesosuuteen.
Teoriaa tankattiin päiväkaupalla. Palokunta piti kurssin tulipalon sammutuksesta sekä jauheella että peitteellä. Veneen manöövereja ruuvattiin ja ruuvatttin ja ruuvattiin. Perusteellinen kurssi selittänee osin läpipäässeiden määrää.
Ero muihin kursseihin oli päällikön roolin ja taitojen harjoittelussa. Yöpurjehdus tehtiin muutamalla vahdilla, joiden aikana jokainen oli vuorollaan päällikkö, navigaattori ja ruorimies.
Tästä tulee kätevästi aasinsilta muuhun keskusteluun ;) Päällikö vastaa aluksen turvallisesta kuljettamisesta - ja siihen taatusti kuuluu kaikkien mahdollisten navigointimenetelmien sujuva käyttötaito. Ei vastuullinen päällikkö jätä navigointia vain jonkin elektronisen hilavitkuttimen varaan. Joka hetki on voitava paikantaa alus kortille, vaikka se hieno vimpain olisi juuri sanonut sopimuksensa irti.
Niin, ja päällikkö vastaa lokikirjan asiallisesta täyttämisestä...
Kiitos mukavasta vastauksesta. Onneksi merellä on vielä teidänkin kaltaisia ihmisiä.
... yläasteen kamaa.
riittävän asialliselle täyttämiselle on huviveneen tapauksessa "blanko". Eli mitään lokikirjaa ei tarvitse pitää.
Siitä olen samaa mieltä, että sijainnista pitää olla niin hyvin selvillä, että plotterin pimetessä pystyy jatkamaan paperikartalla. Tämä ei välttämättä edellytä paperikartan esilläoloa jatkuvasti.