Ajan myötä tietokoneverkoista alkunsa saanut Internet on kohonnut yhdeksi merkittävimmistä tämän päivän tiedonhankinta-, kommunikointi- ja markkinointivälineistä. Tärkeitä asioita voidaan hoitaa sähköpostin avulla, nuoret voivat helposti tavoittaa toisensa chatin avulla, erilaisten järjestöjen sivuilta voidaan selata asiatietoja, jonka lisäksi erilaista mainontaa voidaan kohdentaa eri sivustoja käyttäville selaajille paremmin kuin koskaan.
Jokainen voi Internetiä käyttäessään käydä erilaisilla palstoilla ja keskustelufoorumeilla, joihin voi haluttaessa rekisteröityä. Rekisteröimässään profiilissa voi kertoa itsestään sitä mitä haluaa ja vaikka mainita chatti- tai sähköpostiosoitteensa. Kiinnostunut henkilö kirjoittaa profiiliin kommentin tai yksityisviestin, jossa kertoa kiinnostuksestaan, tai lisätä chattiosoitteen yhteystietoihinsa, mikä voi parhaimmillaan olla tulevan ystävyyden alku.
Internetin ihmissuhteiden luomista helpottavalla vaikutuksella on kuitenkin kääntöpuolensa. Ns. nettirakkaudet tuntemattoman kanssa lienevät kuuluisimpia esimerkkejä, mutta eräs vaikeammin huomattava ilmiö on, että ns. nettitreffien nopeus ja helppous helpottaa myös nopeiden ihmissuhteita koskevien päätösten toteuttamista, minkä seurauksena jotkut netin kautta luodut suhteet voivat jäädä hyvinkin pinnallisiksi. Kun kaikki vaihtavat lyhyessä ajassa kaveripiiriään eivätkä enää juttele toverille, jonka on muutama päivä sitten lisännyt yhteyslistalleen, ei oikein koskaan tahdo syntyä kovin syvällisiä suhteita pelkästään netin välityksellä.
Internet voi siis tavallaan ikään kuin ohentaa ihmisten mielessään luomia yhteyksiä toisiinsa siten, että kontaktien ollessa lähes riippumattomia yhteisistä tapaamisista niitä syntyy ja myös katkeaa helpommin. Tämä puolestaan voi pitkällä tähtäimellä kasvattaa ¨suosittujen¨ ja yksinäisten välistä kuilua etenkin ystävyys- ja kaveisuhteiden laadussa, mikä osaltaan voi myös selittää myös sitä, että psykoterapiaan saapuvat yksinäiset kärsivät yhä vaikeammista ongelmista.
Lopputoteamukseksi saattaisin kuitenkin sanoa, että Internet voi helpottaa oman kaveriverkoston laajentamista, muttei välttämättä suoraan paranna sen ¨laatua¨ yksinäisyyden vähentämisen näkökulmasta. Ihminen on laumaeläin, joka tarvitsee läheisyyttä, eikä realistisia tapaamisia siksi sovi unohtaa. Hyvin toimivassa kaveripiirissä, ryhmässä tai vertauskuvallisesti ¨susilaumassa¨ voi joukon jäsenten välille jopa syntyä läheisyys, jota eivät voi sähköpostiosoitteet eivätkä chattikanavat korvata.
Jokainen voi Internetiä käyttäessään käydä erilaisilla palstoilla ja keskustelufoorumeilla, joihin voi haluttaessa rekisteröityä. Rekisteröimässään profiilissa voi kertoa itsestään sitä mitä haluaa ja vaikka mainita chatti- tai sähköpostiosoitteensa. Kiinnostunut henkilö kirjoittaa profiiliin kommentin tai yksityisviestin, jossa kertoa kiinnostuksestaan, tai lisätä chattiosoitteen yhteystietoihinsa, mikä voi parhaimmillaan olla tulevan ystävyyden alku.
Internetin ihmissuhteiden luomista helpottavalla vaikutuksella on kuitenkin kääntöpuolensa. Ns. nettirakkaudet tuntemattoman kanssa lienevät kuuluisimpia esimerkkejä, mutta eräs vaikeammin huomattava ilmiö on, että ns. nettitreffien nopeus ja helppous helpottaa myös nopeiden ihmissuhteita koskevien päätösten toteuttamista, minkä seurauksena jotkut netin kautta luodut suhteet voivat jäädä hyvinkin pinnallisiksi. Kun kaikki vaihtavat lyhyessä ajassa kaveripiiriään eivätkä enää juttele toverille, jonka on muutama päivä sitten lisännyt yhteyslistalleen, ei oikein koskaan tahdo syntyä kovin syvällisiä suhteita pelkästään netin välityksellä.
Internet voi siis tavallaan ikään kuin ohentaa ihmisten mielessään luomia yhteyksiä toisiinsa siten, että kontaktien ollessa lähes riippumattomia yhteisistä tapaamisista niitä syntyy ja myös katkeaa helpommin. Tämä puolestaan voi pitkällä tähtäimellä kasvattaa ¨suosittujen¨ ja yksinäisten välistä kuilua etenkin ystävyys- ja kaveisuhteiden laadussa, mikä osaltaan voi myös selittää myös sitä, että psykoterapiaan saapuvat yksinäiset kärsivät yhä vaikeammista ongelmista.
Lopputoteamukseksi saattaisin kuitenkin sanoa, että Internet voi helpottaa oman kaveriverkoston laajentamista, muttei välttämättä suoraan paranna sen ¨laatua¨ yksinäisyyden vähentämisen näkökulmasta. Ihminen on laumaeläin, joka tarvitsee läheisyyttä, eikä realistisia tapaamisia siksi sovi unohtaa. Hyvin toimivassa kaveripiirissä, ryhmässä tai vertauskuvallisesti ¨susilaumassa¨ voi joukon jäsenten välille jopa syntyä läheisyys, jota eivät voi sähköpostiosoitteet eivätkä chattikanavat korvata.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sen takia en pyrikään ystävien hankkimiseen netistä vaikka kovin yksinäinen olenkin.