Niin, tämän esiintymisfobian takia jätän tod.näköisesti menemättä yliopistoon, koska en mitenkään kykene suoriutumaan seminaareista ja esitelmistä. Vaivani on vain pahentunut vuosien varrella ja se tavallaan elää jo omaa elämäänsä kuin jokin elinvoimaa syövä loinen. Olen käyttänyt SSRI-läälleitä ja Propralia, niistä saatu hyöty on ollut pettymys, erityisesti noiden SSRI-lääkkeitten suhteen. Propral taas auttaa lievissä tilanteissa, mutta varsinaiseen esiintymiseen se on liian mieto droppi.
Olen monta kertaa kysellyt terapiassa mahdollisuutta osallistua vertaistukiryhmään, mutta niitä ei ole ollut tarjolla. Järjestetäänkö missään asiaankuuluvaa vertaistukea?
Olen monta kertaa kysellyt terapiassa mahdollisuutta osallistua vertaistukiryhmään, mutta niitä ei ole ollut tarjolla. Järjestetäänkö missään asiaankuuluvaa vertaistukea?
Vastaukset 5
Vanhimmat
kuin, että älä jätä tuon vaivan takia menemättä yliopistoon. Itse jätin lukion kesken koska en pystynyt olemaan ilman paniikkioireita luokassa ja olen edelleenkin (lopetin tuon lukion käymisen noin 4 kuukautta sitten) todella pettynyt koko asiaan. Jos opiskeleminen on sinulle tärkeätä, niin löydät varmasti jonkun keinon tulla toimeen tuon vaivasi kanssa. Tsemppiä:)
jos tosiaan on niin jotta sinun ainoa pelkotilanne josta et "selviä" on esiintyminen yleisön edessä.
-en ole opiskellut yliopistossa, mutta olettaisin jotta tälläisiä tilanteita joissa pitää olla yleisön edessä ei kumminkaan ole kovin paljoa.
-eikö tuollaiseen tilanteeseen voisi hakea rauhoittavia, ja käyttää vain kun kyseinen tilanne on edessä, näin sitten kun uskaltaudut lääkkeen voimalla "tilanteeseen" saatat rohkaistua, ja ymmärtää jotta hei,, ei tämä olekkaan pelottavaa, jolloin voit lääkitystä vähentää/lopettaa.
-näin ajattelisin
Älä jätä menemättä tuon takia, se voi harmittaa
myöhemmin tosi paljon. Hakeudu heti yths:n
lääkärille ja kerro tilanteestasi. Yths saattaa
myös järjestää ryhnmiä jännittäjille.
Ei niitä seminaareja ja esitelmiä ihan hirveesti oo,
tietysti vähän alasta riippuen.
mutta kyllä siitäkin voi päästä. Se johtuu tottumattomuudesta. Ensin pelkää uutta tilannetta ja sitten luulee, että se seuraa aina mukana.
Kuitenkin sekin pelko katoaa harjoittelemalla. Se on tavallinen oppimisreaktio. Kun puhumista tekee enemmän, siihen tottuu.
Pitäisi aluksi järjestää jokin pienempi tilaisuus, joka on helpompaa ja sillä lailla kerätä kokemusta.
Saattaa olla hyvä myös syödä joku kahvipulla ennen esiintymistä, ettei ole nälkäinen.
Moi! Olet vaikeasti oirehtiva, jolloin ei propralit ja uudet masennuslääkkeet auta. Mene psykiatrille ja kerro tarinasi. Tarvitset rauhoittavaa lääkitystä ja ehkä siihen päälle jotain masennuslääkettä. Älä säikähdä puheista, niihin jää koukkuun. Rauhoittavat vain nyt sivuoireiltaan ovat sellaisia, mutta pystyt jatkamaan elämääsi normaalisti. Rauhoittavista pääsee eroon ammattilaisen kanssa, jos haluaa. Uudet sekä vanhat masennuslääkkeet ovat toisille hyviä, mutta suoraan sanottuna vaikeissa fobioissa, niistä hyötyy harva, mutta saa kyllä haittavaikutukset. Uudet masennuslääkkeet ovat paljon heikompi tehoisia kuin annetaan ymmärtää. Esim. Ne kun eivät menneet kaupaksi, niin keksittiin paljon uusia indikaatioita eli käyttö tarkoituksia. Lääkärit ahneuksissaan määräävät niitä, niin taas saa uuden lomamatkan. Ai, mistä tiedän, sitä voi vain arvuutella. Mene hyvä ihminen lääkäriin ja kerrot suoraan vaikeasta fobiasta, uskon, että saat avun. Vertaistuki vielä tähän päälle, niin hyvä tulee. TSEMPPIÄ!