En tiedä onko tästä ollut keskustelua aiemminkin, mutta kysynpä kuitenkin. Olen siis virallisesti yh, mutta seurustelen lapseni isän kanssa. Emme seurustelleet kun lapsi sai alkunsa, emmekä vielä pitkään lapsen syntymän jälkeenkään. Jokin aika sitten suhteemme lämpeni uudelleen. Mies lähes tulkoon asuu luonamme, tosin hänellä on omakin asunto. Lapsi on kohta lähdössä päiväkotiin ja pelkäänkin mikä on siellä työntekijöiden reaktio suhteeseemme, vai kiinnostaako se heitä ylipäänsä tippaakaan. Olen ajatellut kyllä suhteen "virallistamista" eli yhteen muuttoa, mutta tämä ei ole taloudellisesti mahdollista. Menettäisin asumistukeni, lapsilisän yh-korotuksen ja elatustuen. Mieheltä en rahaa halua pyytää. On parempi että minä hoidan lapsen ja omat menoni ja mies omansa. Käytännössä olen myös lähes yh vaikka seurustelemme. Mies harvoin hoitaa lasta niin että pääsisin yksin mihinkään ja on lähes aina töissä. Olen silti erittäin tyytyväinen suhteeseen. Siis pidetäänkö minua jonain huijarina kun toimin näin. Onko muita samassa tilanteessa olevia?
Olen virallisesti yh mutta...
yyhoo
211296
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mikäli yhteenmuutamisen esteenä on tuet niin huh huh. Olet aika sikamainen akka ja tukien väärinkäyttäjä! Tuollaisesta pitäisi jo keskiaikaset rangaistukset ottaa käyttöön. Suosittelen sepelikävelyä sinun tapauksessa! ! !
enemmistö saa kuvitelmansa meistä yh:sta!
-En voi muuttaa yhteen, kun tuet loppuvat!
-Mieheltä en pyydä mitään, on aina töissä!
jne.
Miten ihmeessä teillä voikaan olla sellainen yhtälö,
ettei isä maksa lapsistaan,
vaikka onkin aina töissä?
Jos sinun rakkautesi on rahasta kiinni,
niin siitä vaan elämään sitä elämää.
Mutta yritä hyvä ihminen opettaa lapsellesi
jotakin muuta elämisestä kuin sinun mallisi!
Siinäpä sinulle kysymys!
Kyllähän se taivaan tosi on kuten Lauri ja 3:n äiti jo kommentoivat, että jos lapsella on kaksi vanhempaa niin silloin ei yhteiskunnan tukia kuulu nauttia, ellei "etä" ole varaton.
Mutta jos tosissasi punnitset yhteen muuttamisasiassa tukien menetystä, niin en voi kuin sanoa voi, voi.
elän erossa lapseni isästä, kuitenkin seurustellen. Mies ei maksa mitään erikseen sovittua summaa, vaikka on työssä. Hän ostaa säännöllisesti pojalle vaatetta yms.
MUTTA.
Minä en saa mitään tukia mistään. Elän täysin "omieni" varassa. Katson, että näin ollen minulla on myös oikeus elää aivan kuten haluan.
Ehkä minustakin joku saa kuvitelman. Tiedä häntä :)
olet tyytyväinen suhteeseenne?
Ei tuo kaksiselta tunnu, anteeksi vain, jos suhteen virallistaminen on tukiasioista kiinni.
Osallistuuko hän nyt mitenkään menoihin, kun lähes tulkoon asuu luonasi?
Jos ei sen vertaa tajua, että osallistuu niin miksi annat sen tapahtua? Käyhän hän sentään töissä. Ihmettelen vaan....
Enää ei tarvitse ihmetellä sitä mistä saa alkunsa yksinhuoltajien mollaaminen. Juuri sinun laillasi elävät yh:t ovat se yleisin kuva ihmisillä ja luettuasi kirjoituksesi, ihmiset vain vahvistavat käsitystään siitä, että kaikki yh:t ovat samanlaisia. Niinpä ne yh:t jotka elävät tosiaan yksin ja tulevat toimeen omilla rahoillaan ja hoitavat lapsensa kokonaan yksin, saavat ihmisten vihat päälleen.
Kysyit sitä, että miten tarhassa suhtaudutaan teidän perhesuhteisiinne. Tarhan alettua, lapsethan pistetään piirtämään kuva omasta perheestään. Siitähän se mukavasti tulee esiin, että lapsen isä asuu teillä. Siitä innostuneena tarhan tädit sitten urkkivat lapselta lisää asioita ja lapsethan kertovat, he eivät osaa peitellä ja salailla. Oma asiasi tietenkin on miten haluat elämäsi elää ja millaista mallia lapsellesi haluat antaa. Jos valehtelu ja huijaaminen on mielestäsi hyviä arvoja, niin sittenhän sinulla ei ole mitään ongelmaa. Ne ongelmat sitten vaan kaatuvat muiden niskaan myöhemmin.
Tarkoitukseni ei ollut pahoittaa kenenkään mieltä, kuten nyt näyttää tapahtuneen. Pyydän anteeksi sitä. Tiedän että en todellakaan ole ainoa lajiani.
Minua vain pelottaa niin suuri riippuvaisuus toisesta ihmisestä. Tuntuu kuin menettäisin itsenäisyyteni kokonaan. Varsinkin kun lapseni isä on lievästi alkoholi ongelmainen on hänen talouden pitonsa se mitä on. Jos minä ja lapsemme olisimme vielä riippuvaisia hänen rahoistaan niin mitenköhän siinä mahtaisi käydä. Jos mies päätää pistää rahansa kurkusta alas niin siihen ei kukaan pysty vaikuttamaan. Humalassa hän ei koskaan ole lapsen nähden.Isä ei osallistu lapsen eikä minunkaan elatukseen paitsi maksamalla elatustuen.
Minä olen tyytyväinen tähän suhteeseen. Lapsikin saa nähdä isäänsä huomattavsti useammin kuin jos emme seurustelisi. En koe antavani lapselleni huonoa esimerkkiä. Hän tuskin vielä ymmärtää kenen rahalla ruoka on jääkaappiin hankittu ja ettei isä ja äiti virallisesti asu yhdessä. Ymmärrän kyllä jos joku ihmettelee tyytyväisyyttäni tähän suhteeseen. Kyllä minäkin ihmettelen naisia jotka elävät suhteessa, jossa mies jatkuvasti pahoinpitelee naista, eivätkä kuitenkaan tee mitään asian eteen.
Rakkaudella on ihmeellinen voima.
Sinulla näyttää olevan kaksi lasta perheessäsi.
Kyllähän se on niin että jos penskoja hommaa,niin niistä kannetaan vastuuta,myös taloudellisesti.
Tuollainen selkärangaton olio.kuin lapsesi isä ei ole mies.
On aika outoa että täällä aina kerrotaan monenlaisia kertomuksia miehistä. Eräs ryyppää toinen pahoinpitelee,pettää,riitelee,jne.
On se kumma kun tuolla työelämässä kun asioi ja tapaa paljon ihmisiä niin niihin ihmisiin mahtuu juuri edellä mainittuja persläpiä.
Olisi kiva nähdä miltä vaimonhakkaja tai kotijuoppo näyttää että osaisin vittuilla työmailla kierellesäni. Lauri kun voipi sanasen sanoa vaimonhakkaajalle!
Ai niin, Ette te hyviä taiwanilaisia värinäakkuja ostaisi, nimittäin sopivat nokian malleihin. Eivät syty palamaan, tai luulen että eivät syty, tai jos syttyvätkin niin eivät kauaa pala.
Siis alunperin kysymykseni koski sitä miten esim. päiväkodissa suhtaudutaan tälläiseen suhteeseen. Haluan tarkentaa vielä sitä, että kun lapsi menee päiväkotiin ja minä töihin loppuu asumistuki (saan sitä nyt koska olen pienellä kodinhoidontuella kotona)koska palkastanihan minä vuokran voin maksaa. Isähän maksaa elatustuen. Joten siinä vaiheessa ainoa yhteiskunnan tarjoama tuki yksinhuoltajalle on lapsilisän yh-korotus. Huikeat n. 30 euroa. Että se siitä tuilla elämisestä. Suhteemme ei todellakaan ole vielä edes kauaa kestänyt. Kuinka moni teistä on valmis lyömään hynttyyt yhteen muutaman kuukauden seurustelun jälkeen.
pakko olla olemassa jo silloin,
kun lapsenne sai alkunsa.
Olen kyllä kuullut huhuja,
että pyhästä hengestä sikiää lapsia,
mutta, mutta..
Kuten sanoin en seurustellut lapseni isän kanssa, kun lapsi sai alkunsa. Enkä myöskään raskausaikana enkä vielä pitkään aikaan lapsen syntymän jälkeenkään. Totuus on se että mies seurusteli toisen naisen kanssa silloin. Seksiähän voi harrastaa ilman suhdettakin.
Ehkä asian esitystapa sai ihmiset kimpaantumaan?mutta mielestäni olet ratkaissut asian-suhteen perheesi eduksi nyt.Jos lapsesi isä on alkoholisti?tuurijuoppo?tai jotain.Niin ei sinun lapsesi parasta ajatellen pidäkään kovin äkkiä luottaa tähän mieheen,eikä taloudellisesti varsinkaan.ja mitä päiväkodin perheen piirustusjuttuihin tulee niin ei läheskään kaikissa omaa perhettä piirretä,ja moni lapsi piirtävätkin perheen jäsenensä/rakkaansa vaikka ne missä asuisivat.
järjestää elämäsi tulee huomattavasti yleistymään jo lähitulevaisuudessa.
Samapalkkaisuus ja muukin tasa-arvo on saatava mahdollisimman pian kuntoon, jotta nainen pystyy huolehtimaan lapsesta ilman yhteiskunnan tukea.
Sitten on isyytensä kieltävien, vakituista suhdetta haluamattomien, vaimon hakkaajien, alkoholin liikakäyttäjien, Laurin, ym turha vinkua.
Itse olen elänyt kolmen lapsen kanssa omassa asunnossa, vakituisesti seurustellen, töissä käyden ja ilman yhteiskunnan tukia.
Ympäristön uteliasta, paheksuvaa tarkkailua ja kyttäämistä olen tietenkin joutunut kestämään.
Jess, olen ihan samaa mieltä edellisen kanssa. Minäkin olen elänyt täysin ilman tukia omassa asunnossa RIIPPUMATTOMANA miehestä tai yhteiskunnasta. Eihän se tietenkään ole helppoa, mutta olenpahan ainakin vapaa. Seurustelen, mutta en lasten isän kanssa, joka puolestaan seurustelee vähän liikaa kuningas A:n kanssa.
Olen edellisen kirjoittajan kanssa ihan samaa mieltä siitä, että ihan vapaaehtoinen ja vapaavalintainen yksinhuoltajuus tulee yleistymään sitä mukaa kun naisten tulotaso nousee. Pakkoko on kestää ja kärsiä huonossa suhteessa, jos on mahdollisuus parempaan? Sitäpaitsi ei tämä yh:n elämä niin ankeaa ja kurjaa ole kun joskus annetaan ymmärtää, itse asiassa päinvastoin.
Ei missään nimessä kannata muuttaa yhteen alkoholiongelmaisen miehen kanssa vaikka hän kuinka olisi lasten isä. Rakkaus on ihmeellistä, joo, mutta raittiiksi se ei tee ketään. Siis ei ketään. Hulluksi kylläkin, lattiarätiksi ja porrasmatoksi, ja nimenomaan vaimot. Ja tässä puhuu kokemus. Onneksi se on vain kaukaista unta enää!
Ei myöskään lupaa rakkaussuhteesta paljoakaan, jos tukien loppuminen on yhteiselon este.
Eeva
saahan yh seurustella, ei sitä ole kielletty, joten eipä tuo sinänsä päiväkodille kuulu.
mutta kalskahtaa oudosti korvaan tuo sanomasi, suhteen virallistaminen, jotta tuet lähtee..
jos olet töihin menossa, voi olla että tuet lähtee jokatapauksessa,riippuen palkastasi ja asumisestasi ym.
ja miehen alkoholin käyttö.. ei koskaan ole humalassa lapsen aikana, mutta ilmeisesti juo usein?? onko silloin omassa kämpässään?
miehellä taitaa olla mukava elämä.. sinä huolehdit hänestä kun ei ryyppy maistu, varmaan laitat ruokaa ja elätte mukavasti lapsen kanssa touhutessa, mutta kun alkaa menojalka vipattamaan, voi miekkonen mennä omaan lukaaliinsa ja hillua siellä mielin määrin? juoda rahat, ja palata taas luoksesi ruokapatojen ääreen?
mainitsit myös miehen rahan käytöstä, on hän ainakin asuntonsa vuokranmaksun hoitanut, jos sellainen kuitenkin vielä on..?
ja muuten, tuet saattaa loppua, jos joku ilmoittaa,että isukki useinkin majailee luonasi, vaikka hänellä oma asunto onkin, onhan näitä "virallisesti" yyhoita, jotka vain tukien takia eroavat, ja elämä kuitenkin jatkuu samalla tavalla, miehen kanssa.. tutulle perheelle kävi niin jotta joku meni ja mokasi.. joku petos syyte siitä kai tuli, ja tukien takaisin maksua.
mietipä tyttö-hyvä mitä meinaat tehdä.. :)
Niin oli pakko palata tuohon ilmoittamiseen. Mitä jos jollakin yh:lla käy sulho keventämässä ........ ja joku ilmoittaa että siellä käy sen sulho joka päivä (liioitellen) niin voiko tuet loppua? Sehän olisi kettumainen temppu käräyttää perättömästi toinen, sillä miten sen todistat ettei luonasi asu toista? Mikäli ilmoitus tulisi ja tuet tilapäisesti loppuisi niin olisi se varsin kohtuutonta, sille yh:lle, joka silloin tällöin toteuttaisi luonnollisia tarpeitaan :D
Aiheettomast kärytyksestä saattaisi koitua suunnatonta vahinkoa yh:lle.
joskus, jostain, kelan jutuista, luin,
että voivat käydä tarkistamassa tms
jos kotona paljon toisen vaatteita ym on kuulema selvää että siellä asuu toinen osapuoli.
en tiedä millä perusteella sitten oikeasti päättelevät toisen asuvan missäkin...
mutta tuttu perhe, oli vain paperilla eronneet, ja mies hankki oman kämpän, mutta käytännössä elo jatkui aivan samalla tavalla.
saahan ihmisellä vieraita olla useammankin viikon, joten sinänsä kai hankala todistaa kuka asuu ja missä.
Oletko kuullut,että kolmen kuukauden "vierailu" on jo asumista,vaikka olisi eri osoitekin?Ei pidä sekaantua yksinhuoltajiin,jos sääli on noin kova heitä kohtaan!
Sellainen mies,joka ei virallisesti halua muuttaa yyhoon kanssa yhteen vaan haluaa pitää oman asuntonsa,on ihminen,joka...niin,tiedättekö mikä:hyväksikäyttäjä.
Sellaisella ihmisellä on nimittäin jalka aina ovenraossa,että "jos vaikka alkaa suhde kyllästyttää tai muuta vastaavaa" niin ainahan on mahdollisuus häipyä.
Jos toista rakastaa niin silloin hynttyyt yhteen,mutta tuollaisen lusmuilijan kohdalla voisi sanoa,että tuskinpa hän tuntee ehdotonta rakkautta yyhoota kohtaan.
Vapaan naisen kanssa on helpompaa aloittaa ns.puhtaalta pöydältä,jota yyhoo ei voi tarjota,joten ilmeisesti nämä "kahden asunnon loukussa"olevat sitten vaan odottelevat sitä Oikeaa ja tilaisuuden tullen ottavat ja häipyvät.Että silleen.
Manne kertoi olevansa kahden asunnon loukussa. Kunta tarjosi toista ja sosiaalitoimisto toista, eikä hän tiennyt kumman ottaisi.
Onhan se kiva että on joku paikka jossa voi käydä aina purkamassa paineita ja leikkiä kotia kunnes alkaa ketuttamaan ja saa painua takaisin omaan koloonsa. Yh:t vain sattuvat olemaan sellaisia, että nielevät hieman liikaa ajatellen: "että kyllä se muuten mutta .................."
Joitakin vuosia sitten ystävättäreni (joka on yh) miesystävän kodissa oli iso remontti, ja mies joutui muuttamaan kaksine lapsineen remontin ajaksi kesämökkiinsä Porvoon maalaiskuntaan. Siellä ei ollut nykyajan mukavuuksia kuten pesukonetta. Ja kun 2 lapsen kanssa tulee tuota pyykkiä, sovittiin että he käyvät ystävättäreni luona pyykillä. Tätä ruljanssia kesti kai pari kuukautta.
Ja hokkuspokkus: ystävättären kotiin tupsahtikin aika pian kirje kunnan sosiaalitoimistolta, jossa tiedusteltiin onko perhesuhteissa tapahtunut muutoksia.
Pikkulintu lauloi tosi nopeasti, mutta meni sillä kertaa vähän nuotin vierestä. Oman kokemukseni mukaan ihmiset kyttäävät todella huolellisesti yh:iden elämää ja ovat suunnattoman kateellisia oletetuista tuista. Sehän lopulta kertoo vain todellisesta pienisieluisuudesta. Ei muusta.
Joskus tekisi mieleni sanoa "get a life" näille ahkerille yh-kyttääjille.
Eeva