Yhteenveto asianhaaroista ja oikeusongelmat:
Missä asemassa eli millä hierarkiatasolla työntekijän tulee vähintään olla voidakseen ilman työsuhteensa päättämisen pelkoa kritisoida työyhteisön hallinnollisia ym. toimia?
Esillä olevassa asiassa on taustalla kyse myös työsuhteisen työntekijän työsoipimuksen päättämisestä valheellisten tietojen ja toimien perusteella.
Vastaaja (Kervinen) työskenteli Kotkan kaupungin palveluksessa 10.6.1975 alkaen. Viimeisin työskentelykohde oli Kotkan kaupungin organisaatioon kuuluva Kymenlaakson maakuntamuseo, jossa Kervinen toimi museomestarina vuodesta 1990 alkaen.
Kervisen ja museotoimen johtaja Eira Karppisen yhteistoiminta sujui alussa kitkattomasti, mutta vuonna 1994 Karppinen maksoi 52.500,00 markan varjolaskun Ruotsinsalmi-huoneen suunnittelusta. Työn vastaanottajana museomestari Kervinen ei hyväksynyt laskua työstä, jota ei ollut tehty. Tämän epäkohdan Kervinen toi julki kaupungin hallinnolle ja toimialajohtaja Lintunen huomautti museotoimenjohtaja Karppista toimenpiteen virheellisyydestä.
Kyseisestä huomautuksesta seurasi se, että museon työilmapiiri heikkeni ja erityisesti Kervinen joutui kontrollin kohteeksi. Vuonna 2001 museon työilmapiiri oli ollut pitkän aikaa huono. Museolla oli tarvetta keskustella asioista rakentavasti, mutta keskustelut olivat menneet asiatasolta henkilötasolle. Työpaikalla oli koettu, että meneillään oli valtapeli ja syntipukkiajattelu sekä työn tekemiseen kuulumattomat asiat nousivat liiaksi esille.
Museon ristiriitatilannetta ei haluttu museotoimen johdon taholta viedä museon ulkopuolelle, jonka vuoksi asiaa käsittelemään perustettiin työryhmä, jonka tekemän ehdotuksen mukaisesti käynnistettiin työyhteisökoulutuksen nimikkeellä tapahtuva toiminta.
Toimintaa vetämään hankittiin Anneli Kellberg niminen henkilö. Kelberg esiintyi psykologina vetäessään erilaisia hengenparannustapahtumia ja museotoimen johdon luottamus hänen toiminnan tuloksellisuuteen oli voimakas.
Terveydenhoidon oikeusturvakeskus ilmoittaa statustietona seuraavaa: Kellberg Lea Anneli,laillistettu psykologi 17.8.2004. Kellberg nimettiin museolle psykologiksi alkuvuodesta 2001.
Käräjäoikeudessa todistajana kuullun Timo Lievosen kertomuksesta ilmenee, että osa työntekijöistä, joukossa Kervinen, suhtautuivat kielteisesti työyhteisön tilan normalisointitoimiin eli edellä mainittuun työyhteisökoulutukseen. Samassa lausunnossa todetaan: "Hanketta vetänyt psykologi Kellberg oli ilmoittanut selkeästi, että hän ei jatka työtään ennen kuin Kervinen oli poissa."
Kellberg, joka TEO:n antaman tiedon mukaan on laillistettu psykologi 17.8.2004, asetti arvovaltansa peliin, jotta Kervinen saataisiin poistetuksi työyhteisöstä, ilmeisesti sen vuoksi, että Kervinen asetti kyseenalaiseksi Kellbergin käyttämät menetelmät (ammattitaidon).
Edellä olevien tapahtumien jälkeen Kerviselle esitettiin 22.6.2004 päivätty kuulemiskirje työehtojen muuttamisesta siten, että hänet siirrettäisiin työskentelemään nuorisotoimen alaisuuteen. Kirjeessä ilmoitettiin mahdollisuudesta työnantajan yksipuolisiin toimenpiteisiin ja irtisanomisen osalta asiaa perusteltiin työyhteisön (museo) vaikeilla ihmissuhdeongelmilla, esiin tulleet ongelmat työtehtävien tyydyttävässä suorittamisessa (2) varoitusta ja lukuisat kantelut eri viranomaisille.
Kannanottonaan kuulemiskirjeeseen Kervinen kirjoittaa 30.6.2004, ettei hän voi sulattaa valheellisin perustein siirtoaan, joita on hänen mielestään väitetyt töiden laiminlyönnit ja se, että hän on käyttänyt kansalaisoikeuttaan viranomaisissa. Lisäksi hän mainitsee, että kun asioiden oikeellisuus on selvitetty, saattaa siirtotilanteeni olla aivan toinen.
Kotkan kaupunki on päättänyt Kervisen työsopimuksen 12.8.2004 tehdyllä päätöksellä, vaikka sillä ei ollut työsopimuslain 7 luvun 1 §:n tarkoittamaa asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiselle.
Kyseisessä Kotkan kaupungin Sivistystoimen viranhaltijapäätöksessä todetaan: "Siirto astuu voimaan tiedoksisaantiajan ja irtisanomisajan kuluttua 23.2.2005. Mikäli Kervinen kieltäytyy hyväksymästä siirtoa työsuhde päättyy mainittuna ajankohtana."
Kervinen kyseenalaisti siirron syyt ja ilmoitti, että sen jälkeen, kun vireillä olevat asiat on tutkittu, suhtautuminen siirtoon muuttunee. Tällä Kervinen tarkoitti sitä, että hänen näkemyksensä mukaan siirron ei tulisi koskea häntä ollenkaan.
Kotkan kaupunki katsoi Kervisen työsuhteen päättyneen 23.2.2005, jolloin päätöksenteosta oli kulunut tiedoksisaantiaika irtisanomisaika eli Kotkan kaupunki antoi irtisanomistahdonilmaisunsa sen pohjalta mitä mahdollisesti joskus tulevaisuudessa ehkä tapahtuu, koska tahdonilmaisun antamisen aikana ei ollut olemassa sen enempää Kervisen kieltävää kuin suostuvaakaan mielipidettä, ainoastaan avostelu siirron oikeutuksesta.
Huonon johdon aiheuttamana museoon syntynyt "syntipukkiajattelu" aiheutti sen, että toimenpiteet kohdistettiin Kerviseen, joka aktiivisesti toi julki oman näkemyksensä asioiden tilasta sekä pyrki oikaisemaan vääriksi kokemiaan toimintoja tekemällä tarpeellisia valituksia mielestään väärin toimineiden tekemisistä.
Toimiessaan lain tarkoittamalla tavalla Kotkan kaupungin olisi tullut odottaa 23.2.2005 saakka ja jos tilanne tuolloin olisi ollut se, että Kervinen olisi kieltäytynyt siirrosta, olisi vasta tuolloin syntynyt konkreettinen peruste irtisanoa hänen työsopimuksensa.
Käräjäoikeus ja Hovioikeus ovat katsoneet, että Kotkan kaupungilla olisi ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa Kervisen työsopimus. Molemmat ovat pitäneet hyväksyttävänä kaupungin ennustelua eli irtisanomistahdonilmaisu on katsottu voitavan antaa 12.8.2004, vaikka tuolloin ei kellään voinut olla tosiasiallista tietoa Kervisen siirtymisestä tai ei-siirtymisestä.
Käräjäoikeus on näytön arvioinnissaan päätynyt siihen, ettei Kerviselle väitetyt varoitukset vaikuttaneet ja koska Kervisen ei ole osoitettu omavaltaisesti poistuneen työaikana työpaikaltaan eikä hän ollut koskaan jättänyt mitään työtä tekemättä, irtisanomisperustetta ei tältä osin ollut.
Irtisanomisen perusteeksi jää Kervisen aktiivinen kansalaistoiminta, joka on toteutunut siten, että hän on julkituonut havaitsemiaan epäkohtia mm. museotoimenjohtajan väärin hyväksymä lasku tekemättömästä työstä jne.
Kyseisen kaltainen toiminta ei ole työsopimuslain tarkoittama asiallinen ja painava peruste päättää työntekijän työsuhde. Kervinen on joutunut toimimaan työyhteisönsä "äänitorvena", koska valtaosa työntekijöistä, jotka eivät ole olleet tyytyväisiä museon johdon toimintaan eikä varsinkaan ns. psykologin vetämään työyhteisökoulutukseen, ovat olleet ns. maan hiljaisia, jotka eivät ole työpaikkansa menettämisen pelossa uskaltaneet julkituoda mielipidettään.
Myöhemmin ilmi tulleita lukuisia Kervisestä listattuja ja ylläpidettyjä töiden laiminlyöntiväitteitä ja niiden yhteydessä käytettyjä ei-julkisia terveydentilaa koskevia arvioita, sekä viranomaispäätöksiä kaupungin virheellisestä toimista ei saatu oikeuden tietoon, kuten ei valheellisia todistajakertomuksiakaan, joten oikeuden päätökset Kervisen asiassa eivät ole voineet tapahtua lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla.
Missä asemassa eli millä hierarkiatasolla työntekijän tulee vähintään olla voidakseen ilman työsuhteensa päättämisen pelkoa kritisoida työyhteisön hallinnollisia ym. toimia?
Esillä olevassa asiassa on taustalla kyse myös työsuhteisen työntekijän työsoipimuksen päättämisestä valheellisten tietojen ja toimien perusteella.
Vastaaja (Kervinen) työskenteli Kotkan kaupungin palveluksessa 10.6.1975 alkaen. Viimeisin työskentelykohde oli Kotkan kaupungin organisaatioon kuuluva Kymenlaakson maakuntamuseo, jossa Kervinen toimi museomestarina vuodesta 1990 alkaen.
Kervisen ja museotoimen johtaja Eira Karppisen yhteistoiminta sujui alussa kitkattomasti, mutta vuonna 1994 Karppinen maksoi 52.500,00 markan varjolaskun Ruotsinsalmi-huoneen suunnittelusta. Työn vastaanottajana museomestari Kervinen ei hyväksynyt laskua työstä, jota ei ollut tehty. Tämän epäkohdan Kervinen toi julki kaupungin hallinnolle ja toimialajohtaja Lintunen huomautti museotoimenjohtaja Karppista toimenpiteen virheellisyydestä.
Kyseisestä huomautuksesta seurasi se, että museon työilmapiiri heikkeni ja erityisesti Kervinen joutui kontrollin kohteeksi. Vuonna 2001 museon työilmapiiri oli ollut pitkän aikaa huono. Museolla oli tarvetta keskustella asioista rakentavasti, mutta keskustelut olivat menneet asiatasolta henkilötasolle. Työpaikalla oli koettu, että meneillään oli valtapeli ja syntipukkiajattelu sekä työn tekemiseen kuulumattomat asiat nousivat liiaksi esille.
Museon ristiriitatilannetta ei haluttu museotoimen johdon taholta viedä museon ulkopuolelle, jonka vuoksi asiaa käsittelemään perustettiin työryhmä, jonka tekemän ehdotuksen mukaisesti käynnistettiin työyhteisökoulutuksen nimikkeellä tapahtuva toiminta.
Toimintaa vetämään hankittiin Anneli Kellberg niminen henkilö. Kelberg esiintyi psykologina vetäessään erilaisia hengenparannustapahtumia ja museotoimen johdon luottamus hänen toiminnan tuloksellisuuteen oli voimakas.
Terveydenhoidon oikeusturvakeskus ilmoittaa statustietona seuraavaa: Kellberg Lea Anneli,laillistettu psykologi 17.8.2004. Kellberg nimettiin museolle psykologiksi alkuvuodesta 2001.
Käräjäoikeudessa todistajana kuullun Timo Lievosen kertomuksesta ilmenee, että osa työntekijöistä, joukossa Kervinen, suhtautuivat kielteisesti työyhteisön tilan normalisointitoimiin eli edellä mainittuun työyhteisökoulutukseen. Samassa lausunnossa todetaan: "Hanketta vetänyt psykologi Kellberg oli ilmoittanut selkeästi, että hän ei jatka työtään ennen kuin Kervinen oli poissa."
Kellberg, joka TEO:n antaman tiedon mukaan on laillistettu psykologi 17.8.2004, asetti arvovaltansa peliin, jotta Kervinen saataisiin poistetuksi työyhteisöstä, ilmeisesti sen vuoksi, että Kervinen asetti kyseenalaiseksi Kellbergin käyttämät menetelmät (ammattitaidon).
Edellä olevien tapahtumien jälkeen Kerviselle esitettiin 22.6.2004 päivätty kuulemiskirje työehtojen muuttamisesta siten, että hänet siirrettäisiin työskentelemään nuorisotoimen alaisuuteen. Kirjeessä ilmoitettiin mahdollisuudesta työnantajan yksipuolisiin toimenpiteisiin ja irtisanomisen osalta asiaa perusteltiin työyhteisön (museo) vaikeilla ihmissuhdeongelmilla, esiin tulleet ongelmat työtehtävien tyydyttävässä suorittamisessa (2) varoitusta ja lukuisat kantelut eri viranomaisille.
Kannanottonaan kuulemiskirjeeseen Kervinen kirjoittaa 30.6.2004, ettei hän voi sulattaa valheellisin perustein siirtoaan, joita on hänen mielestään väitetyt töiden laiminlyönnit ja se, että hän on käyttänyt kansalaisoikeuttaan viranomaisissa. Lisäksi hän mainitsee, että kun asioiden oikeellisuus on selvitetty, saattaa siirtotilanteeni olla aivan toinen.
Kotkan kaupunki on päättänyt Kervisen työsopimuksen 12.8.2004 tehdyllä päätöksellä, vaikka sillä ei ollut työsopimuslain 7 luvun 1 §:n tarkoittamaa asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiselle.
Kyseisessä Kotkan kaupungin Sivistystoimen viranhaltijapäätöksessä todetaan: "Siirto astuu voimaan tiedoksisaantiajan ja irtisanomisajan kuluttua 23.2.2005. Mikäli Kervinen kieltäytyy hyväksymästä siirtoa työsuhde päättyy mainittuna ajankohtana."
Kervinen kyseenalaisti siirron syyt ja ilmoitti, että sen jälkeen, kun vireillä olevat asiat on tutkittu, suhtautuminen siirtoon muuttunee. Tällä Kervinen tarkoitti sitä, että hänen näkemyksensä mukaan siirron ei tulisi koskea häntä ollenkaan.
Kotkan kaupunki katsoi Kervisen työsuhteen päättyneen 23.2.2005, jolloin päätöksenteosta oli kulunut tiedoksisaantiaika irtisanomisaika eli Kotkan kaupunki antoi irtisanomistahdonilmaisunsa sen pohjalta mitä mahdollisesti joskus tulevaisuudessa ehkä tapahtuu, koska tahdonilmaisun antamisen aikana ei ollut olemassa sen enempää Kervisen kieltävää kuin suostuvaakaan mielipidettä, ainoastaan avostelu siirron oikeutuksesta.
Huonon johdon aiheuttamana museoon syntynyt "syntipukkiajattelu" aiheutti sen, että toimenpiteet kohdistettiin Kerviseen, joka aktiivisesti toi julki oman näkemyksensä asioiden tilasta sekä pyrki oikaisemaan vääriksi kokemiaan toimintoja tekemällä tarpeellisia valituksia mielestään väärin toimineiden tekemisistä.
Toimiessaan lain tarkoittamalla tavalla Kotkan kaupungin olisi tullut odottaa 23.2.2005 saakka ja jos tilanne tuolloin olisi ollut se, että Kervinen olisi kieltäytynyt siirrosta, olisi vasta tuolloin syntynyt konkreettinen peruste irtisanoa hänen työsopimuksensa.
Käräjäoikeus ja Hovioikeus ovat katsoneet, että Kotkan kaupungilla olisi ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa Kervisen työsopimus. Molemmat ovat pitäneet hyväksyttävänä kaupungin ennustelua eli irtisanomistahdonilmaisu on katsottu voitavan antaa 12.8.2004, vaikka tuolloin ei kellään voinut olla tosiasiallista tietoa Kervisen siirtymisestä tai ei-siirtymisestä.
Käräjäoikeus on näytön arvioinnissaan päätynyt siihen, ettei Kerviselle väitetyt varoitukset vaikuttaneet ja koska Kervisen ei ole osoitettu omavaltaisesti poistuneen työaikana työpaikaltaan eikä hän ollut koskaan jättänyt mitään työtä tekemättä, irtisanomisperustetta ei tältä osin ollut.
Irtisanomisen perusteeksi jää Kervisen aktiivinen kansalaistoiminta, joka on toteutunut siten, että hän on julkituonut havaitsemiaan epäkohtia mm. museotoimenjohtajan väärin hyväksymä lasku tekemättömästä työstä jne.
Kyseisen kaltainen toiminta ei ole työsopimuslain tarkoittama asiallinen ja painava peruste päättää työntekijän työsuhde. Kervinen on joutunut toimimaan työyhteisönsä "äänitorvena", koska valtaosa työntekijöistä, jotka eivät ole olleet tyytyväisiä museon johdon toimintaan eikä varsinkaan ns. psykologin vetämään työyhteisökoulutukseen, ovat olleet ns. maan hiljaisia, jotka eivät ole työpaikkansa menettämisen pelossa uskaltaneet julkituoda mielipidettään.
Myöhemmin ilmi tulleita lukuisia Kervisestä listattuja ja ylläpidettyjä töiden laiminlyöntiväitteitä ja niiden yhteydessä käytettyjä ei-julkisia terveydentilaa koskevia arvioita, sekä viranomaispäätöksiä kaupungin virheellisestä toimista ei saatu oikeuden tietoon, kuten ei valheellisia todistajakertomuksiakaan, joten oikeuden päätökset Kervisen asiassa eivät ole voineet tapahtua lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla.
Vastaukset 8
Vanhimmat
juttu jo menneen talven lumi.(siis vanhentunut.
lopeta toi lässytys.
Siirtää palveluksessaan olevan työntekijän toisiin tehtäviin, jos palkka ja muut edut eivät huonone.
Tämä tarjottiin Kerviselle mutta hänelle se ei sopinut ts. hän kieltäityi tekemästä töitä.
Ei ole olemassa mitään laitonta työsuhteen purkamista.Taipale hyvä yritys kirjoitella Kervisen käsikirjoituksella.
Sä olet ottanu asioista selvää, miks toi kaikki on yleensä ollut mahdollista?
Jari todista toi kaikki,jos oikeuteen joudut ,vaikka eihän toi sun juttus mikään urotyö ole pankoa yllytyksestä toisten asioita.
Olis melkoinen floppi jos oikeuteen tollaisesta joutuu että kirjoittaa faktoja mitkä on papereissa mainittu.
Tuolla kirjoituksella on pohja olemassa, siinä on kasattu yhteenvetoa kaikista asiaan liittyvistä haaroista mitkä ilmenee erinäisistä asiapapereista.
Niissä oleva tieto on koottu, monoloogiseen järjestykseen. Silloin tämä vasta alkaakin haisemaan jos ulkoisia laitetaan vielä syytteen alle. Kunhan nyt Pulkkinen selviää ensin tulevasta tiukasta paikasta Lokakuussa.
Mitä ilemisemmin sillä perskarvat käryää jo.
Alkaa tää AK;n keissi selviää perusteellisesti, kaupungilla todella törkeä tapa pitää salaisia kortistoja ja sitte kun jää kiinni ei uskalleta tunnustaa mitään, ehkäpä pakko edessä vielä!
Ystävällisesti Jari Taipaleeelle omana näkemyksenäni kerron, kuinka mahdotonta teidän on missään muodossa saada tuossa Kervisen asiassa muutosta haluamaanne suuntaan!
Kuntalaki ei velvoita päättäjiä tunnustamaan joitakin asioita virheellisyyden tai edes valheellisuuden vuoksi, päättäjillä vapaa tahto tehdä jopa ryhmäpäätöksenä oikeunmukaisuutta vastaan olevia päätöksiä.
Tietysti kuntapäätökset ovat tärkeitä, vaan totuuden nimissä ulkopuolisten on vaikea jopa mahdoton vaikuttaa vallitsevaan poliittiseen päätöksentekoon!
Suosittelisin sinua jäädyttämään Kervistä koskevan tiedon ja kaupungin menettelyn asiassa julkisuudelta!
tuskin tehoaa, julkisia asioita saa kirjoittaa ja pohtia ääneen.