www.muslimheritage.com sivuilta löytyy tietoa muslimien historiallisista ja tieteellisistä saavutuksista.
Hyvät sivut islamista
Umm Hamzah
11507
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kulttuureilla on joskus ollut tapana piehtaroida muinaisissa suuruuden ajoissa.
Kun nyt tunnet nämä sivut, kerro aikaani säästääksesi, kannattaako sieltäkään etsiä tietoa muslimitieteen saavutuksista vuosilta n.1550-2003?
Tosiasiaksi jää, että ainoa, siis todella ainoa, varsinainen muslimien tekemä keksintö, joka ei ole valloitettujen alueiden kulttuurista revittyä "sotasaalistiedettä", on keino tislata viinaa.
Sinähän se varsinainen keksijä olet, kun keksit senkin, että Ison-Britannian lainsäädäntönä on sharia, kreikkalaiset eivät ole kreikkalaisia ja tuomari tekee diagnoosit.
Viinan tislaaminen on pieni keksintö siihen verrattuna, että joku keksii kokonaisen sanakirjan sisältöineen.
Nyt olette kyllä tämän jahj:n kanssa sekoilleet pahemman kerran.
Ylivoimaisesti merkittävin keksintö islamilaisen maailman alueella syntynyt keksintö on alkoholin tislaaminen. Minulle on täysin käsittämätöntä kuinka kehtaatte vähätellä sen arvoa (uskovaiset opistaan riippumatta vähättelevät).
Alkoholin hyötykäyttö on parantanut maailman miellyttävyyttä reippaasti, ja on vaikeaa ajatella miten vaikka sairaalat olisivat steriloineet instrumenttinsa ja miten teollisuus olisi korvannut alkoholin prosesseissaan muilla aineilla. Nykyäänkin Brasiliassa ajellaan autoilla joiden polttoaineena on alkoholi, eivät siten kuluta fossiilisia luonnonvaroja eivätkä saastuta hiukkaspäästöillä. Lisäksi maatalouden ylituotanto voidaan hyödyntää tislaamalla se viinaksi.
Alkoholin (tislatunkin) suurin hyöty on siinä miten se on nautittuna vapauttanut monen käyttäjänsä lahjat luomistyöhön (taide) tai nykyaikana poistaa mukavasti estoja ihmisten väliltä ravintoloissa, ja siten ihmiset helpommin tutustuvat muihin.
Turhaa sosiaalitanttailua haukkua alkoholin käyttöä niiden käyttäjen perusteella joilla se menee överiksi, niinhän se uskontokin menee joillain liiallisuuksiin ja vaikuttaa koko elämään (vrt.alkoholismi)
kirjoituksen?
.. pyhän hyvinvointilääkkeen mainitseminen kuitenkin vain ikäänkuin alentuvasti ja sen arvoa vähätellen (enemmänkin tuossa Tahan kommentissa) sai aikaan vastaavan efektin kuin luolassa lymyily Osamalle; turhautunut raivo kasvaa parta täristen.
itseni on tänään hieman vaikea suhtautua myönteisesti tuohon hyvinvointilääkkeeseen, sen kieltämättä merkittävistä monista ansioista huolimatta. Huomenna asenne on toivottavasti objektiivisempi. Sosiologian ja historianfilosofian suuri klassikko, veronkiertäjien kauhu ja veroviranomaisten suojeluspyhimys Ibn Khaldun tuntuu nyt kiinnostavammalta. Samoin vaikkapa tuulimylly.
On merkillinen seikka, että keksinnöistä puhuttaessa tavataan järjestään jättää pois ihmis- ja yhteiskuntatieteissä tehdyt keksinnöt. Näitähän löytyy muslimitieteen historiasta.
>On merkillinen seikka, että keksinnöistä puhuttaessa tavataan järjestään jättää pois ihmis- ja yhteiskuntatieteissä tehdyt keksinnöt. Näitähän löytyy muslimitieteen historiasta. <
Asia on suunnilleen tuon suuntainen, mutta mikähän olisi "ihmis- ja yhteiskuntatieteissä" tehty "keksintö", noin ihna esimekiksi? Ja tietysti vielä, mikä olisi "muslimi-" sellainen ja miten tuo jotenkin liittyisi islamiin ja sen leviämiseen?
Korostan edelleen, että viinan tislaus on ainoa varsinaisesti islamiin ja sen elviämiseen liittyvä keksintö. Kaikki, aivan _kaikki_ muut "muslimitieteen saavutukset" ovat valloitettujen alueiden kulttuurin tuotteita, ja niiden laskeminen islamin "piikkiin" kulttuurivarkautta, jollainen mykyisin on kv sopimuksin kielletty (ei toki silloin, kun niitä suurin mitoin tehtiin), samoin kuin pedofilia oli sallittua Muhammadin aikana Arabiassa ja on nykyisin rikos Suomessa. Se, että Muhammadin sunna sallii sen ja se siis kuuluu muslimien mielestä kunnon muslimille hyväksyttyyn toimintaan, on juuri se, mikä tekee islamista ja suomalaisesta kansanvaltaisesta oikeusvaltiosta yhteensovittamattomia.
Muhammadin sunnasta lisää säikeessä häditeistä - heti kun jonkun maasta kotoisin oleva muslimi löytää henkisen selkärankansa.
ovat esimerkiksi filosofiassa luodut tutkimusperiaatteet ja -menetelmät, mainitakseni aristoteelisen logiikan, induktiivisen tutkimusmenetelmän (Bacon et co.), hypoteettis-deduktiivisen selitysmenetelmän jne., joihin nykyiset luonnontieteet ja osa yhteiskuntatieteistä perustuvat. Siis suuri osa ko. tieteistä on tällaisia keksintöjä. Filosofiaa - jonka klassiset muodot voidaan väljästi lukea ihmistieteisiin - ei syyttä pidetä tieteiden äitinä.
En ole erikoistunut muslimitieteisiin, mutta esimerkiksi aiemmin mainitsemaani ibn Khaldunia voidaan pitää suurena keksijänä paitsi historianfilosofian ja sosiologian aloilla (joissa hän oli vuosisatoja aikaansa edellä).
Vapaasti käännettynä kaksi lausuntoa: Robert Flint:
"Historian teoreetikkona hänellä ei ollut vertaistaan, ennen Vicon ilmestymistä, yli 200 vuotta myöhemmin. Platon, Aristoteles ja Augustinus eivät olleet hänen vertaisiaan..." (As a theorist on history he had no equal in any age or country until Vico appeared, more than three hundred years later. Plato, Aristotle and Augustine were not his peers)
Toynbee: "historian filosofia, joka on epäilemättä lajissaan suurenmoisin työ, mitä kukaan on koskaan luonut minään aikana tai missään paikassa" (a philosophy of history which is undoubtedly the greatest work of its kind that has ever yet been created by any mind in any time or place...").
Suurteoksensa Muqaddimah (mitä tuo sitten tarkoittaakin) ensimmäisessä kirjassa hän luonnosteli yleisen sosiologian periaatteet, toisessa ja kolmannessa kirjassa politiikan sosiologian (valtiotieteen), neljännessä kaupunkien sosiologian, viidennessä talouden sosiologian ja kuudennessa tiedon sosiologian (joka on aivan uusi pioneerialue). Vaikka Flint ja Toynbee olisivatkin käyttäneet ylisanoja, ibn Khaldunia on vaikea olla pitämättä yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä tiedemiehistä.
Erikseen on syytä mainita hänen tutkimuksensa uskonnon merkityksestä yhteiskunnan koheesiota vahvistavana tekijänä.
Islamiin tuo liittyy lähinnä siten, että tällainen työ oli tuolloin mahdollista islamin valtapiirissä. Esim. Länsi-Euroopassa se olisi ollut täysin mahdotonta, sekä resurssien (mm. kirjastojen puute) että henkisen ilmapiirin vuoksi. Mitä tulee hänen veropohjan arviointimenetelmiinsä, niistä on epäilemättä ollut hyötyä. Kaveri toimi pääministerinä ja erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä; olisi ollut haluttua tavaraa myös esim. Pedro I Julman hallinnossa (hallitsijan lisänimestä päätellen teki viisaasti kieltäytyessään kohteliaasti).
Muitakin suuria nimiä on ; menisi liian pitkäksi luetella tai esitellä. Islamin valtapiirissä esiintyi paljon tutkimusta aivan tutkimuksen vuoksi; monikulttuurisuus, tietty suvaitsevaisuus ja hallitsevien piirien suosiollinen suhtautuminen tekivät ilmapiirin suotuisaksi tällaiselle toiminnalle. Kuinka erityisen islamilaista tällainen oli, siitä voidaan väitellä. Tuolloin se kuitenkin nähtiin islamilaiseksi.
>ovat esimerkiksi filosofiassa luodut tutkimusperiaatteet ja -menetelmät, mainitakseni aristoteelisen logiikan, induktiivisen tutkimusmenetelmän (Bacon et co.), hypoteettis-deduktiivisen selitysmenetelmän jne., joihin nykyiset luonnontieteet ja osa yhteiskuntatieteistä perustuvat. Siis suuri osa ko. tieteistä on tällaisia keksintöjä. Filosofiaa - jonka klassiset muodot voidaan väljästi lukea ihmistieteisiin - ei syyttä pidetä tieteiden äitinä. <
Voidaan tietysti ajatella, että logiikka on keksintö. Itse en moiseen käsitykseen yhdy - ottakaamme vaikkapa propositiologiikan konjuntiolause: A ja B >> lause on totta, jos sen molemmat osat ovat totta. Mitä on "keksitty"? Ei mitään. Mielenkiintoista on, että mainitsit Aristoteleeksen, hänhän esitti, ettei mitään oikeastaan voi keksiä, kaikki on jo "olemassa", asiat pitää vain "löytää".
>En ole erikoistunut muslimitieteisiin, mutta esimerkiksi aiemmin mainitsemaani ibn Khaldunia voidaan pitää suurena keksijänä paitsi historianfilosofian ja sosiologian aloilla (joissa hän oli vuosisatoja aikaansa edellä). <
Ibn Khaldunista olen itse kirjoittanut, hän oli toki merkittävä historian ja politiikan tutkija, muttei keksinyt yhtään mitään. Khaldunin teoksissa on jopa selkeitä metodologisia virheitä, joiden yksityiskohtainen anallysointi ei tänne mahdu. Myös Khaldunin "edistyksellisyys" on vähintäänkin kyseenalaista.
>Islamiin tuo liittyy lähinnä siten, että tällainen työ oli tuolloin mahdollista islamin valtapiirissä. Esim. Länsi-Euroopassa se olisi ollut täysin mahdotonta, sekä resurssien (mm. kirjastojen puute) että henkisen ilmapiirin vuoksi. Mitä tulee hänen veropohjan arviointimenetelmiinsä, niistä on epäilemättä ollut hyötyä. Kaveri toimi pääministerinä ja erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä; olisi ollut haluttua tavaraa myös esim. Pedro I Julman hallinnossa (hallitsijan lisänimestä päätellen teki viisaasti kieltäytyessään kohteliaasti). <
Tässä on nyt kaksi merkittävää kohtaa, joihin on syytä puuttua: Ensiksikin Ibn Khaldun oli nimen omaan vainottu, mikä olii keskeinen syy Pedron esittämään kutsuun - turvapaikan tarjoaminen, joten se siitä vapaudesta. Toiseksi K. nimen omaan toteaa, että valtion koossapitävä voima on aivan muu, kuin uskonto; se on eliitin keskinäinen solidaarisuus. Tämän hän toteaa kategorisesti ja selkeästi.
Lisäksi on todettava, että mikään oivallus, jonka hän esitti, ei ollut motivoitu islamilla, useimmiten juuri päin vastoin. Tislauksen keksiminen sai sen sijaan innoituksensa nimen omaan Koraanista.
Aristoteelisesta logiikasta (ja menetelmistä yleensäkin): Tietenkin logiikasta (ja matematiikasta) samoin kuin tieteen menetelmistä voidaan sanoa, että ne "ovat jo olemassa" ja ne pitää vain "löytää". Joku löytää ja joku ei, joku luo toimivan aksiomaattisen järjestelmän siitä, mitä muut jo "tietävät tietämättään" ja kehittää sitä edelleen, joku taas ei. Tämä jos jokin on keksimistä.
Esim. modernin formaalisen propositiologiikan konjunktiivisen lausekkeen "a&b" totuusehdot, so. a&b [(a=1)&(b=1)], eivät ole sinänsä mikään erityinen keksintö. Oikeastaan se on vain sopimus tietynlaisesta merkkien käytöstä. Keksintö on siinä, että Peano, Frege, Russell, Lucasievitc et co. kehittävät aksiomaattisen formaalisen järjestelmän, jossa sovitut konjunktio, negaatio, (ekslusiivinen ja inklusiivinen) disjunktio, implikaatio ja ekvivalenssi voidaan johtaa toisistaan ja määritellä (periaatteessa ristiriidattomasti) toistensa avulla. Samalla tapaa voidaan Aristoteleen kohdalla pitää keksintönä sitä, että hän muotoili tietyt jokapäiväisessä elämässämme käyttämämme päättelyt (suhteellisen) yksiselitteiseksi järjestelmäksi ja osoitti, millä ehdoilla niitä voidaan pitää tosina päättelyinä. Samalla tapaa voidaan sanoa, että induktiota on aina käytetty, mutta Bacon ja kumppanit osoittivat, millä tavoin se toimii empiirisen ja eritt. kokeellisen tutkimuksen perusmenetelmänä. Se on keksintö.
Ibn Khaldunin teoksissa varmaankin on metodisia virheitä - niinhän on kaikkien tutkijoiden teoksissa. Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi hänen asemaansa yhtenä kaikkien aikojen luovimmista ja nerokkaimmista tutkijoista alallaan. Eikä missään tapauksessa tee tyhjäksi hänen "edistyksellisyyttään" - tutkijat tulevat vielä pitkään saamaan inspiraatioita hänen klassisista teoksistaan. On niitä virheitä Platonillakin, Descartesilla yksi oikea emämunauskin. Puhumattakaan Russellista ja anglosaksisista empiristeistä.
Tiedän hyvin, että ibn Khaldunia vainottiin - eivät tuon ajan muslimivaltiot olleet vapaita juonitteluista, kaukana siitä. Mutta hänen oli mahdollista tutkia. Pedro I:n luona hän oli lähettiläänä rauhansopimusta solmimassa. Syy virkapaikan tarjoamiseen ei ollut ymmärtääkseni turvapaikan tarjoaminen vaan aivan yksinkertaisesti halu saada omaan virkakuntaansa yksi aikakauden taitavimmista hallintomiehistä ja diplomaateista - ja mahdollisesti yritys lahjoa vieraan vallan neuvottelija.
En tuossa kuvannut tarkemmin ibn Khaldunin sosiaalisen koheesion käsitettä. Ymmärtääkseni hän katsoi sen syntyvän alunperin spontaanisti pienemmissä yhteisöissä (heimot jne.), mutta katsoi sitä voitavan vahvistaa ja laajentaa suurempiin ryhmiin mm. uskonnon avulla, jolloin se mahdollistaa omalta osaltaan hallitsevan eliitin nousemisen valtaan.
Kaiken kaikkiaan ei voine sanoa, että ibn Khaldunin oivallukset olisivat olleet erityisen uskonnollisperäisiä. Uskonnon näkökulmasta useat niistä voivat vaikuttaa kyynisiltäkin. Mutta se, että tuollainen tutkimus oli mahdollista, kertoo jotain suhtautumisesta tutkimukseen. Eivät olleet tiukkapipoja.
En tunne viinan tislauksen motiiveja. Ymmärtääkseni ne liittyivät kemian tutkimukseen, joka oli ajankohta huomioon ottaen varsin korkeatasoista. Mutta kuten kiinalaisten ruudinkin kohdalla myös muslimien viinan kohdalla eurooppalaiset keksivät laajamittaisen käytännön sovellutukset.