Kuntapalveluihin lisää strategista suunnittelua
(Kuntaliitto tiedottaa 9.9.2008) Kuntauudistukset ja lisääntyvät palvelutarpeet korostavat palvelujen strategista suunnittelua. Asiakkaiden kuuleminen ja kunnanvaltuuston rooli nousevat entistä enemmän esiin. Näin linjataan Kuntaliiton valmistamassa kuntien palvelustrategiaoppaassa.
Yhä useammat kunnat ovat laatimassa palvelustrategioita pitkän tähtäimen suunnittelun tueksi. Kunnan rooli muuttuu yhä enemmän palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi. Kunta kuitenkin vastaa edelleen kuntalaisten peruspalvelujen saatavuudesta, ja palvelutuotannon hajautuessa tarvitaan selkeitä strategisia linjauksia.
- Palvelustrategia sisältää linjaukset palvelujen saatavuudesta, kuntatyön tuottavuuden kohottamisesta sekä asiakaslähtöisyyden vahvistamisesta, tiivistää Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen.
Palvelustrategiatyötä on tehty määrätietoisesti vuodesta 2003 lähtien. Kuntaliiton uusi opas nostaa kolme esimerkkiä, joista jo voidaan nähdä myönteisiä vaikutuksia. Niin sanotusta Raision mallista on kehittynyt jo valtakunnallisesti tunnettu palvelujen järjestämis- ja tuottamiskonsepti. Oulun ydinkunta-palvelukunta –malli on laajentunut koko kaupunkiseudun palvelustrategiaksi. Pienemmistä kunnista esimerkiksi Kiteen kaupunki on tehnyt palvelustrategian ja tarkistanut sitä vuosittain.
- Palvelustrategian täytyy nojautua kunnan kokonaisstrategiaan ja sillä tulee olla yhtymäkohdat muiden muassa elinkeino- ja henkilöstöstrategioihin. Yhtenä lähtökohtana täytyy pitää asiakastarpeiden kartoitusta, ja koko strategiatyön tulee olla mahdollisimman avointa ja vuorovaikutteista, Majoinen sanoo.
Kunnanvaltuuston rooli strategisten linjausten tekijänä korostuu palvelustrategian laatimisessa. Toisaalta strategian toteutumisen seuranta ja linjausten tarkistaminen ovat valtuuston käsissä. Mukaan arviointiin on hyvä saada kunnan luottamushenkilöiden ja henkilöstön lisäksi myös yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden edustajat.
- Kunnan palvelutuotannon uudistaminen edellyttää asiakaslähtöisyyden vahvistamista ja asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien parantamista. Uudenlaisia palveluratkaisuja kehitetään nyt laajalti. Tärkeätä on saada toimiva yhteistyö palvelujen tilaajan ja tuottajien välille, peruskunnan ja mahdollisen yhteistoiminta-alueen välille sekä kuntanaapurusten kesken.
Kaikissa palvelustrategioissa pitäisi vastata siihen, miten kunta pystyy turvaamaan palvelut myös tulevaisuudessa. Keinoja voivat olla esimerkiksi poikkihallinnolliset elämänkaarimallit, palveluverkostojen yhteissuunnittelu, yhteispalvelu, kumppanuudet, ostopalvelut, teknologian hyödyntäminen sekä kuntalaisten omatoimisuuden ja paikallisyhteisöllisyyden vahvistaminen.
Lisätietoja:
Kehitysjohtaja Kaija Majoinen, puh. (09) 771 2512, 0500 811 239
Erityisasiantuntija Antti Kuopila, puh. (09) 771 2754, 050 345 2390
Julkaissut: Verkkotoimitus Webbredaktion 08.09.2008
Takaisin ylös Tulosta
(Kuntaliitto tiedottaa 9.9.2008) Kuntauudistukset ja lisääntyvät palvelutarpeet korostavat palvelujen strategista suunnittelua. Asiakkaiden kuuleminen ja kunnanvaltuuston rooli nousevat entistä enemmän esiin. Näin linjataan Kuntaliiton valmistamassa kuntien palvelustrategiaoppaassa.
Yhä useammat kunnat ovat laatimassa palvelustrategioita pitkän tähtäimen suunnittelun tueksi. Kunnan rooli muuttuu yhä enemmän palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi. Kunta kuitenkin vastaa edelleen kuntalaisten peruspalvelujen saatavuudesta, ja palvelutuotannon hajautuessa tarvitaan selkeitä strategisia linjauksia.
- Palvelustrategia sisältää linjaukset palvelujen saatavuudesta, kuntatyön tuottavuuden kohottamisesta sekä asiakaslähtöisyyden vahvistamisesta, tiivistää Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen.
Palvelustrategiatyötä on tehty määrätietoisesti vuodesta 2003 lähtien. Kuntaliiton uusi opas nostaa kolme esimerkkiä, joista jo voidaan nähdä myönteisiä vaikutuksia. Niin sanotusta Raision mallista on kehittynyt jo valtakunnallisesti tunnettu palvelujen järjestämis- ja tuottamiskonsepti. Oulun ydinkunta-palvelukunta –malli on laajentunut koko kaupunkiseudun palvelustrategiaksi. Pienemmistä kunnista esimerkiksi Kiteen kaupunki on tehnyt palvelustrategian ja tarkistanut sitä vuosittain.
- Palvelustrategian täytyy nojautua kunnan kokonaisstrategiaan ja sillä tulee olla yhtymäkohdat muiden muassa elinkeino- ja henkilöstöstrategioihin. Yhtenä lähtökohtana täytyy pitää asiakastarpeiden kartoitusta, ja koko strategiatyön tulee olla mahdollisimman avointa ja vuorovaikutteista, Majoinen sanoo.
Kunnanvaltuuston rooli strategisten linjausten tekijänä korostuu palvelustrategian laatimisessa. Toisaalta strategian toteutumisen seuranta ja linjausten tarkistaminen ovat valtuuston käsissä. Mukaan arviointiin on hyvä saada kunnan luottamushenkilöiden ja henkilöstön lisäksi myös yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden edustajat.
- Kunnan palvelutuotannon uudistaminen edellyttää asiakaslähtöisyyden vahvistamista ja asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien parantamista. Uudenlaisia palveluratkaisuja kehitetään nyt laajalti. Tärkeätä on saada toimiva yhteistyö palvelujen tilaajan ja tuottajien välille, peruskunnan ja mahdollisen yhteistoiminta-alueen välille sekä kuntanaapurusten kesken.
Kaikissa palvelustrategioissa pitäisi vastata siihen, miten kunta pystyy turvaamaan palvelut myös tulevaisuudessa. Keinoja voivat olla esimerkiksi poikkihallinnolliset elämänkaarimallit, palveluverkostojen yhteissuunnittelu, yhteispalvelu, kumppanuudet, ostopalvelut, teknologian hyödyntäminen sekä kuntalaisten omatoimisuuden ja paikallisyhteisöllisyyden vahvistaminen.
Lisätietoja:
Kehitysjohtaja Kaija Majoinen, puh. (09) 771 2512, 0500 811 239
Erityisasiantuntija Antti Kuopila, puh. (09) 771 2754, 050 345 2390
Julkaissut: Verkkotoimitus Webbredaktion 08.09.2008
Takaisin ylös Tulosta
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuntien johtamisjärjestelmiä tarkasteltava kokonaisuutena
(Kuntaliitto tiedottaa 13.9.2008) Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan kuntien johtamista on kehitettävä vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Esimerkiksi kuntien valtuustoilla ja hallituksilla ei ole useimmissa kunnissa käytössään riittävän kehittyneitä strategisen johtamisen välineitä.
- Jokaisessa kunnassa kannattaa heti ensi vaalikauden alussa käynnistää johtamisjärjestelmän ja siihen olennaisena osana kuuluvan sisäisen arviointi- ja raportointijärjestelmän tarkastelu, linjasi Kietäväinen Urjalan 140-vuotisjuhlapuheessaan.
- On myös tärkeää, että vastikään hallinto- ja kuntaministerin käynnistämä kunnallisen johtamisen uudistamiseen tähtäävä selvitystyö ei keskity vain tarkastelemaan pormestarimallia.
Kietäväinen pitää tärkeänä, että johtamista tarkastellaan selvityksessä kokonaisuutena ja olettaa, että kunnilla on jatkossakin valittavanaan erilaisia johtamismalleja.
– Pormestarimallista ei voi tulla kuntien ainoaa johtamismallia, vaan yksi vaihtoehto muiden joukossa.
Kansalaisvaikuttaminen nostettava esille
Kietäväisen mukaan kuntakentän haasteena on kuntien itsehallinnon uudistaminen, koska kunnallinen itsehallinto on näivettymässä ilman merkittävästi nykyistä aktiivisempaa kuntalaisten osallistumista.
Kietäväinen ei tarkoita aktiivisella osallistumisella vain äänestysaktiivisuutta tai kuntavaaleissa ehdolla olevien henkilöiden määrää. On tarkasteltava, miten kunnallisdemokratia kokonaisuudessaan toimii etenkin vaalien välillä ja ihmisten arjessa, ja miten kansalaiset sen kokevat.
- Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kuntien asioihin on uudistettava ja lisättävä. Puolueet ovat heränneet huomaamaan, ettei perinteinen puolueiden paikallisosasto- tai kunnallisjärjestötyö kiinnosta kovinkaan suuria joukkoja. Monissa puolueissa ollaankin uudistamassa toimintatapoja. Sitäkin tärkeämpää on edistää kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia kuntien omilla päätöksillä.
Kietäväisen mukaan jokaisessa kunnanvaltuustossa tulisi vaalien jälkeen käydä keskustelu ja tehdä sen jälkeen päätökset, millaisia kansalaisvaikuttamisen muotoja kunnassa otetaan käyttöön.
- Vaihtoehtoja on runsaasti: kaupunginosa- ja kylätoimikuntien roolin vahvistaminen, asiakaspalautejärjestelmien kehittäminen ja käyttäjädemokratian vahvistaminen, avoimemmat maankäytön suunnitteluprosessit ja ylipäätään avoimemmat valmisteluprosessit, kansalaisten aloitteellisuuden tukeminen ja kuulemismenettelyjen kehittäminen.
- Lisäämällä kansalaisten aitoja suoria vaikutusmahdollisuuksia tärkeissä läheisissä asioissa lisätään varmasti myös kansalaisten kiinnostusta äänestää kuntavaaleissa ja jopa asettua ehdokkaaksi. Siten myös saadaan käyttöön hyviä ideoita kunnan kehittämiseksi, Kietäväinen lisää.
Lisätietoja:
Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043
Julkaissut: Tero Manninen 15.09.2008
Takaisin ylös Tulosta